Siirry pääsisältöön

On aivan sama mitä päätöksiä tehdään, jos niitä ei tarvitse noudattaa

 


 

On aivan sama mitä päätöksiä tehdään, jos niitä ei tarvitse noudattaa

Tässä sitten eteen on tullut tilanne, missä ihmisiä ensin käsketään olemaan sisällä tai rajoja pannaan kiinni. Mutta todellisuudessa kukaan ei edes kykene valvomaan näitä määräyksiä. Oikeasti kuka tahansa voi tulla Suomeen karanteenista huolimatta, eikä kukaan voi oikeastaan tarkastaa edes sitä, että onko henkilöllä mitään muuta syytä käydä esimerkiksi Ruotsissa kuin nuuskan hakeminen.

Siis jos ajatellaan että esimerkiksi Uudenmaan sulusta pääsee pätevän syyn esittämällä läpi, niin onko opiskelijoiden verkostoituminen sekä jotkut bileet niitä päteviä syitä? Tai ehkä sitten kannattaa muistuttaa että esimerkiksi hautajaisissa sekä kirkonmenoissa voi korona tarttua hyvinkin helposti. Samoin jos kannabis-piippua kierrätetään joukossa, niin siitäkin voi koronan saada.

Myös tuntikausien oleskelu samassa huoneessa koronaa sairastavan henkilön kanssa voi aiheuttaa tartunnan, mutta eipä siitä kai mitään väliä ole. Onhan oikeasti jokaisella aikuisella tässä maassa aina niin sanotusti pätevä syy tehdä jotain. Milloin me muka olisimme tehneet turhan matkan tai milloin me olisimme muka käyneet turhaan missään kekkereissä.

Kun me menemme juhliin, me emme mene tietenkään diskoon tai ryyppäämään, me menemme verkostoitumaan. Tai niin ainakin korkeakouluissa opetetaan sanomaan, kun joukko opiskelijoita lähtee hiomaan sosiaalisia taitojaan sekä kielitaitoaan johonkin Lappiin tai paikalliseen diskoon.

Tai onko siis oikeasti ilmoitettava mitään muuta kuin se niin sanottu “pätevä syy”? Eli voinko sanoa sitten että “minulla on pätevä syy käydä rajan yli Ruotsissa”? Vai pitääkö syy vielä yksilöidä? Ja onko tyhjentynyt nuuskavarasto sitten noiden pätevien syiden joukossa?

On ihmisiä joiden mielestä kaikki mitä he tekevät on tärkeää. Ja jos nyt sitten joku päättää ryhtyä kuljettamaan tuota Ruotsin suurta valttia Haaparannasta Tornioon, niin silloin saattaa käydä niin, että hän ei aina muista karanteenia pitää, jos vähän sattuu joskus yskittämään.

On hyvä tehdä päätöksiä ja sitten sanoa myöhemmin, että niitä ei voida mitenkään edes valvoa, kun se ja se laki on ristiriidassa jonkin määräyksen kanssa. Päätöksiä tehtäessä sitten voidaan pyrkiä näyttävyyteen, sekä samalla esimerkiksi kertoa ylpeästi kuinka se ja se päätös syntyi sitten yhden yön aikana. Mutta se voidaanko päätöstä ollenkaan valvoa on eri asia kuin se että tehdään päätöksiä.

Ihminen ei ole ehkä kaikkein parhaimmillaan keskellä yötä, ja siinä saattaa muutamia asioita jäädä huomaamatta, kun aamuyön tunteina lähdetään miettimään “mitä asialla pitäisi tehdä”. Kun viime vuonna rajoja lähdettiin sulkemaan, niin silloin kevään aikana maahamme palasi ihmisiä pahimmalta korona-alueelta, koska heillä on lain mukaan oikeus palata kotimaahansa.

Eikä sitä silloin muistettu mitenkään mainita. Ihmisiin tehoaa vain pakko sanotaan. Pakko on sitten mielenkiintoinen asia, kun mitään ei ole kuitenkaan pakko tehdä, vaikka jotain määrätään tehtäväksi. Jos ajatellaan että joukkoliikenteessä on pakko käyttää maskia, niin silloin tietenkin ajatus tuosta asiasta on hyvä. Mutta mitä jos jollain ei nyt vain satu olemaan maskia mukanaan? Mitä sitten tehdään?

Jätetäänkö tuo henkilö sitten tienvarteen seisomaan? Vai päästetäänkö hänet sitten sisään ja toivotaan että kaikki muut käyttävät maskia? Lisäksi sitten aina on ihmisiä, joiden mielestä sitten kaikkien muiden asia on käyttää maskeja sekä noudattaa kaiken maailman suosituksia,  ja kun kaikki muut sitä käyttävät, niin miksi heidän pitää sitten niitä edes ostaa? On kaikkien muiden ihmisten asia huolehtia siitä, että he käyttävät maskia, jotta tämä oman elämänsä sankari voi huoleti kävellä maan pinnalla ylpeästi välittämättä yhtään mistään.

Koronavirus on sitten aiheuttanut sen niin sanotun pandemian. Joten pandemia tietenkin pitää tukahduttaa, ja siitä sitten seuraa tarve tehdä jotain. Mutta kuten tiedämme, niin tämä pandemia ei ole aivan ensimmäinen eikä ehkä sitten edes viimeinen lajissaan. Viruksia tulee ja viruksia menee. Ja kaikkein hirvein asia minkä me sitten kohtaamme on se, että me kaikki olemme vain ihmisiä.

Se että ihminen on viikko sitten saanut negatiivisen tuloksen koronatestissä ei ole mitenkään tartunnan poissulkeva asia. Ihminen voi viikossa aivan helposti saada tartunnan. Jos haluamme olla varmoja ettemme levitä koronaa, niin meidän pitäisi sitten käydä joka aamu testissä, jotta voimme olla varmoja, että meillä ei ole mitään tartuntaa.

Ja voihan ihminen saada infektion myös bussimatkalla Tukholmasta Haaparantaan, kun hän on käynyt sairasta tätiään katsomassa Tukholmassa, ja tuolloin ei vielä ole vasta-aineita ehtinyt elimistöön kehittyä. Eli ihminen saattaa levittää viruksia tietämättään, ja lähdemmekö oikeasti sitten kukaan koronatestiin silloin jos aamulla vähän yskäisemme? Ja mitä sillä testillä on merkitystä, jos siinä pari päivää istumme työmaakopissa? Siis ongelma on siinä että ihminen voi levittää viruksia, vaikka hänellä ei olisi itsellään muita oireita kuin karhea kurkku.

Me haluamme uskoa että kun saamme koronan taltutettua massiivisilla toimenpiteillä, niin silloin me olemme voittajia. Mutta virukset muuttuvat ja seuraava epidemia saattaa olla ovella, ja ehkä jossain kanalassa muhii jo uusi korona, SARS tai Zika-virus.

Siinä sitten saattaa heti olla sellainen uusi epidemia tiedossa, kun taas kerran mikroskoopissa näkyy sellainen mukava stressipallon näköinen asia, joka saa aikaan nuhakuumetta ja lopulta ehkä jopa tappaa ihmisen. Ja jos henkilöllä on alentunut tai lakannut kokonaan toimimasta, niin silloin kaikki muutkin asiat kuin vain virukset muuttuvat tappavan vaarallisiksi. Esimerkiksi omassa pihassa kasvava tatti voi tuolloin tarttua ihmisen kehoon, ja tuhota hänet muutamassa minuutissa. Joten tietenkin kaiken maailman uhkia löytyy jatkuvasti.

https://yle.fi/uutiset/3-11835090

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara