Siirry pääsisältöön

Mikä unohtuu liikkumisrajoituksia määrättäessä?

 


Mikä unohtuu liikkumisrajoituksia määrättäessä?

 

Keskeinen asia koronavirus epidemian hoidossa on niin sanottu turvaväli. Ja miten sitten turvaväli määräytyy? Luonnossa viruksen perimäaines pysyy koossa sitä kauemmin, mitä alhaisempi lämpötila on. Eli kylmässä säässä missä UV-säteily ei tuhoa viruksen perimää, voi virus sälyttää kykynsä tartuttaa ihmisiä erittäin kauan. Tässä pitää muistaa se, että virus ei ole niin sanottu “aktiivinen elämänmuoto”. Se tarvitsee toisen eliön voidakseen tuottaa jälkeläisiä.

Siksi viruksia ei torjuta samalla tavalla kuin bakteereita. Viruksen pakastaminen voi sälyttää sen perimän siinä tilassa, että se voi infektoida ihmisiä tai eläimiä jopa satoja tai ehkä jopa tuhansia vuosia. Se mikä viruksen perimä-aineksen tuhoaa on säteily, joka resonoi sen perimäainesta rikkoen DNA- tai RNA-molekyylien perimäainesta. Kun virus tunkeutuu toisiin soluihin, niin silloin se vain ottaa solun tuman hallintaansa, ja tuolloin solu alkaa tuottaa viruksen jälkeläisiä.

Liikkumisrajoitukset ovat niitä todella näyttäviä toimia, joilla saadaan ihmiset pysymään etäällä toisistaan. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi koronavirus voi levitä myös yksityisen omistamissa kuntoilutiloissa. Tuolloin pitäisi varmaan myös yksityinen sekä yksityisten tahojen sponsoroima kilpaurheilu määrätä tauolle, jotta korona saadaan poistettua yhteiskunnasta. Siis mikään ei estä koronavirusta tarttumasta esimerkiksi jääkiekko tai muissa treeneissä.

Jos koronavirus halutaan saada kuriin, niin silloin meidän pitää yksinkertaisesti sulkea kaikki tilat, sekä pitää niitä turvavälejä sekä steriloida kaikki mahdolliset tilat UV-valolla. Me voimme toki saada koronan myös esimerkiksi kohtaamalla toisen ihmisen rapussa, ja jos satumme yskäisemään väärällä hetkellä, niin silloin korona voi tarttua häneen. Jos haemme ruokaa kotiin ravintolasta, niin silloin seuraa sellainen asia, että me altistumme myös silloin koronalle. Meidän pitäisi odottaa annosta ravintolan pihalla vähintään viiden metrin päässä toisistamme, jotta korona ei leviä.

Koronavirukset eivät ole kuten me muut. Ne eivät tottele määräyksiä, eikä niitä ole niin helppoa saada pois ihmisten keskuudesta kun me haluamme uskoa. Epidemian alkamiseen riittää se, että yksi infektoitunut lähtee ihmisten keskuuteen, ja siirtää viruksia kaikkiin muihin. Epidemia on erittäin vaikeasti hallittavissa, ja sen takia esimerkiksi biologiset aseet on kielletty.

Ulkoliikunta eli kuntoradalla tai yksin kadulla tapahtuva lenkkeily ei ehkä sitten levitä mitään viruksia, ja sen takia tällaisten harrasteiden estäminen ei ole järkevää. Ainakaan itse ulkona käydessäni en juurikaan kohtaa muita ihmisiä ainakaan lenkkipolulla, joten sen harrasteen myös muille soisin. Mikäli sitten meidän kaikkien pitää pysyä neljän seinän sisällä, niin ehkä taloyhtiössä pitäisi sitten painaa nappia, kun joku menee rappuun, jotta hänen ei tarvitse muita kohdata, ja sitä kautta saada jotain viruksia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara