Siirry pääsisältöön

Huoltovarmuuskeskus sekä puolustusministeriö ovat huolissaan siitä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan.

 

 

 


 

Huoltovarmuuskeskus sekä puolustusministeriö ovat huolissaan siitä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan.

Mikäli ihmiset eivät käytä autoa, niin se heijastuu suoraan liikennemääriin. Se että koko Suomi siirtyy tekemään etätyötä saattaa olla ilmaston sekä työtehon kannalta hyvä vaihtoehto, koska etätyötä tekevät ihmiset voivat tehdä työtä myös vähän flunssaisena, jos siis kotona pystyy keskittymään työhön, eikä ympäriltä löydy muuta mukavaa tekemistä.

Mutta jos ihmiset säästävät polttoaineessa sekä eivät aja muutenkaan autoja, niin se tietenkin aiheuttaa ongelmia siksi, että jos huoltoasemilla ei ole asiakkaita, niin niiden pitää myös joko korottaa hintoja tai vähentää jakelupisteiden määrää. Ja se ei varmaan huoltoasemayrittäjä miellytä.

Huoltoasemien ongelma on siinä, että ne myös takaavat kriisiaikojen polttoainehuollon, ja jos asemat lopettavat, niin toki niiden säiliöitä voidaan edelleen käyttää polttoaineen varastointiin ja autojen tankkaamiseen. Mutta jos nuo asemien säiliöt ovat vuosia tyhjillään ja alkavat ruostua sekä ehkä niihin pääsee myös roskia, niin silloin niihin ei ehkä voida enää varastoida kriisiajan polttoainetta. Huoltoaseman käyttö takaa sen, että säilöt pysyvät puhtaina sekä käyttökelpoisina.

Sähköautojen yleistyminen aiheuttaa sen, että ihmisten ei enää tarvitse käyttää bensiiniä, mikä sitten heijastuu siihen, että myös huoltoasemien eli jakeluketjun tuotto alkaa laskea, ja se sitten aiheuttaa sen, että huoltoasemia aletaan vähentää. Tuo taas sitten aiheuttaa sen, että kriisin sattuessa ei ole bensiiniä sekä dieseliä saatavissa. Samoin jos autokanta muuttuu sähköiseksi, tai ihmiset lakkaavat käyttämästä autoja, niin silloin osa puolustusvoimien kriisin ajaksi ajateltu, yksityisiltä hankittu autokanta ei enää sovellu maanpuolustukseen.

Siinä sitten taas tulee vastaan yhteinen etu, ja se mitä kutsutaan yksilön eduksi. Puolustusvoimien etu olisi se, että ihmisillä olisi paljon neliveto-maastureita eli maastokelpoisia ajoneuvoja, joita voidaan käyttää myös kriisitilanteessa. Ja yksilön etu taas on vähäkulutteinen sekä käyttökustannuksiltaan edullinen auto, jonka saa parkkiin myös Helsingissä, jos siellä sattuu asumaan. Globaali etu taas olisi se, että työmatkat sekä liikenne ylipäätään toisivat sitten mahdollisimman vähän päästöjä.

Toimiva joukkoliikenne aiheuttaa sen, että ihmiset eivät enää käytä sitä paljon puhuttua “pyhää lehmää”, ja yhdessä polttoaineen kovan verotuksen sekä myös korkeiden ylinopeussakkojen ja muiden virhemaksujen kanssa se kannustaa lopettamaan ainakin turhat ajot. Tämä asia heijastuu moneen muuhunkin asiaan kuin vain siihen, että joku työmatka-ajo jää ajamatta.

Jos kukaan muu kuin todella rikkaat ihmiset ei omista autoa, niin silloin polttoaineen jakeluasemien määrä putoaa, ja samalla myös tietenkin polttoaineen hinta nousee pilviin. Mikäli tuotetta myydään vähän, niin silloin sen hinta kohoaa, koska noiden myös tuotteen jakelusta sekä kuljetuksesta koituvat kustannukset pitää saada katetuksi. Se että ihmiset eivät käytä autoa tai osta polttoainetta, aiheuttaa tilanteen, mitä kutsutaan “kuoleman spiraaliksi”, missä tuotteen myynnistä saatavien tuottojen vähentyessä pitää tuotteen hintaa kohottaa, jotta sitten saadaan kustannukset katettua.

Se sitten vie lopulta noidankehään, missä polttoaineen hinnan korotuksilla kompensoidaan menetettyjä tuloja, ja samoin muut autojen käytöstä johtuvat kustannukset kohoavat. Tämä koskee myös vakuutuksia. Kun myytyjen vakuutusten määrä laskee, niin jäljellä olevien vakuutusten kautta  saatavien summien pitäisi kattaa vakuutuksista aiheutuneet kulut.

Sitten ollaan siinä pisteessä, että ihmiset joilla ei ole autolle tai ainakaan bensiinikäyttöisille autoille niin suurta tarvetta luopuvat niistä. Ja se johtaa jakeluasemien ketjun harvenemiseen, mikä saattaa merkitä hyvin ikäviä asioita esimerkiksi myös esimerkiksi kaupunkien välillä asuville ihmisille. Eli jos kaupunkien väli on 100 km, niin tuolla välillä ei ehkä ole muita tankkaajia kuin ne jotka tuon tieosuuden kohdalla sattuvat asumaan.

Muuten ihmiset saattavat tankata vasta tuollaisen maantien ääripäissä, missä on tarjolla myös muita kuin vain yhden huoltoaseman tuottamia palveluita. Se sitten aiheuttaa ongelmia nimenomaan juuri tämän alan yritysten kohdalla, ja kriisin syttyessä voi olla niin, että huoltoketju ei enää toimi, kuten sen olisi pitänyt toimia.

https://www.is.fi/autot/art-2000007853685.html

Image: https://live.staticflickr.com/7358/16581273741_c6e1c4513e_b.jpg

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara