Onko tunteeseen perustuva ajattelu tullut jäädäkseen?

    

Onko tunteeseen perustuva ajattelu tullut jäädäkseen?

Tunteet ovat osa ihmistä sekä inhimillisyyttä, joten sen takia meidän täytyy tunnustaa sellainen asia, että tunteet polarisoivat meidän tapaamme ajatella, halusimme sitä tai emme. Siis me emme ole tunteettomia olentoja, ja sen kautta meidän pitää muistaa se, että kukaan meistä ei voi olla täysin neutraali nähdessään asioita tai keskustellessaan asioista. Ihminen joka on esimerkiksi joutunut jonkun jenginuoren tai jenginuorten joukon pahoinpitelemäksi saattaa nähädä nuorisojengit aivan toisesta näkökulmasta kuin ihminen, joka ei ole kohdannut väkivaltaa noiden joukkojen taholta. 

Omakohtainen negatiivinen kokemus saattaa muuttaa meidän tapaamme ajatella, ja se saattaa sitten näkyä myös myöhemmässä elämässä. Kun ihminen joutuu joukon pahoinpitelemäksi, niin hän kokee automaattisesti vihaa tätä joukkoa kohtaan, ja jos hän ei tuosta asiasta puhu, niin silloin viha jää taustalle. Myöhemmin sitten tuollainen ihminen saattaa työskennellä vartijana tai poliisissa, ja silloin eteen tulee tilaisuus tehdä asioita, joista sitten varmasti saa lukea lehdistä. 

Tuolloin sanat Carpe Diem eli hetkestä kiinni varmasti kannattaa muistaa, eli vasta motiivi sekä tilaisuus yhdessä vihan kanssa aktivoivat väkivaltaisuuden. Kun ajatellaan väkivaltaisia ääriryhmiä, niin aina silloin tällöin huomataan, että nimenomaan muutamista äärimmäisistä tapauksista tehdään suurin osa kaikista uutisista. Jos maassamme on 1400 nuorta vailla koulutuspaikkaa, kun he lopettavat peruskoulun, niin silloin tietenkään ei koskaan sanota, että “2% nuorista on vailla koulutuspaikkaa”.

 Vaan sanotaan 1400 nuorta on ilman opiskelupaikkaa, mikä tietenkin kuulostaa paljon paremmalta kuin se että sanotaan 2% nuorista jättää peruskoulun jälkeen hakematta jatkokoulutukseen. Siis kyseessä on ilmeisesti melko pieni marginaaliryhmä, joka kuitenkin tuottaa suurimman osan noista paljon puhuvista uutisista, joissa puhutaan nuorten syrjäytymisestä. Samalla tavalla voidaan sanoa esimerkiksi siitä, miten paljon ihmisiä kuuluu poliittisiin ääriryhmiin. 

Suomessa esimerkiksi uusnatsistisen “Kansallinen vastarintaliike”-järjestön jäsenmäärä on Wikipedian mukaan noin 85 aktiivia sekä “pari sataa tukijaa”(1), eli kuinka moni tähänkin järjestöön sitten kuuluu? Kun sitten lähdetään miettimään sitä, kuinka paljon lehtijuttuja tuosta järjestöstä on tehty, niin voidaan samalla kysyä että vastaako lehtijuttujen määrä todellisuutta? 

Eli onko lehtijuttujen määrä ollenkaan yhteydessä tuon järjestön yhteiskunnalliseen merkitykseen? Kun ajatellaan esimerkiksi lehtijuttujen myytävyyttä, niin esimerkiksi 6kk. vankeusrangaistus muutetaan mielellään puheeksi 180 vrk. vankeustuomiosta, koska 180 vrk. vaikuttaa paremmalta kuin 6kk. tuomio. Samoin jos ulkomaalaisten tekemien rikosten määrää verrataan esimerkiksi niistä kirjoitettujen uutisten määrään, niin silloin tämä ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten määrä korostui. 

Mieleen tulee esimerkiksi eräs Helsingissä sattunut joukkoraiskaus, missä tekijöiden ulkomaalaistaustaa korostettiin. Lehdet olivat täynnä ulkomaalaisten tekemää seksuaalirikosta, ja sitten paljastui että myös uhri oli ulkomaalaistaustainen. Kovin nopeasti tuo lehdistön mielenkiinto sitten tapausta kohtaan laski, kun uhri ei ollutkaan mikään kantaväestöön kuuluva pikkutyttö vaan ulkomaalaistaustainen tyttö, joka joutui julman teon uhriksi. 

Tuota uutista seurasi pitkä lista uutisia missä ulkomaalaisten tekemiä väkivalta- sekä seksuaalirikoksia esiteltiin todella suurilla otsikoilla. Ja tietenkin jos ulkomaalainen sattui surmaamaan kantasuomalaisen, niin silloin edessä oli vähintään kuolemantuomio. Kukaan kantasuomalainen ei ole toista kantasuomalaista ilmeisesti surmannut perheriidan päätteeksi, joten tällainen asia sitten oli jostain syystä ainakin lehdistön asenteesta päätellen ainutkertainen. 

Joten mieleen tässä tulee se, että mistä esimerkiksi aikoinaan myös julkisuudessa käsitellyt suuret luvut perheväkivaltatapauksissa on tempaistu? Vuonna 2018 perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja oli lähes 6000(2), eikä tietyissä lähiöissä ennen poliisi ollut mikään tuntematon näky. Henkirikoksen uhrina maassamme kuoli vuonna 2019 (3) 75 ihmistä, ja törkeitä pahoinpitelyitä tehtiin 1600 kappaletta. Henkirikoksen yrityksiä tuli 322 kappaletta sekä raiskauksia 1455 tapausta. Eli ei se ilmeisesti kovin yleistä vieläkään ole, että ihminen todella kuolee väkivaltaisesti ainakaan Suomessa. Nuo asiat voitte katsoa liitteistä kaksi ja kolme.

Kuitenkaan yhtään noista tapauksista ei olla koskaan käsitelty samalla tavalla kuin ulkomaalaisen HIV-raiskaajan toimintaa. Samoin se että joku ulkomaalainen lähti puukko kädessä hyökkäämään ihmisten päälle Turussa sai aikaan valtavan määrän julkisuutta. 

Jos mediaa on uskominen, niin kukaan syntyperäinen Suomalainen ei ole tällaista tehnyt.  Missään nimessä kukaan kantasuomalainen “Reino” tai Matti” ei ole koskaan edes ajatellut hyökätä ihmisten päälle kirveen kanssa kun takana on kova ryyppyputki. Eikä missään tapauksessa tilanteissa missä auto syöksyy väkijoukkoon tai joku hyökkää ihmisten päälle puukko kädessään ole mitään tekemistä esimerkiksi huumeiden käytön kanssa. Tai en tiedä oliko Turun terroristi sitten oikeasti huumeiden vaikutuksen alaisena tai psykoosissa. Mutta toki tuollainen asia voi ajaa ihmisen tekemään asioita, joita hän ei tajua. 

Tuota asiaa kutsutaan alentuneen syyntakeisuuden nimellä. Jos mediaa on uskominen, niin  jokainen näistä todella vakavista  teoista on sitten aina sellainen ennalta suunniteltu, ja kukaan ei voi koskaan edes ajatella huutaneensa islamistien tai vaihtoehtoisesti natsi-henkisiä  iskulauseita amfetamiinin aiheuttamassa pöpperössä. Se että ihminen huumeiden vaikutuksen alaisena hyökkää toisen päälle ei ilmeisesti ole sellainen uutinen että sitä kannattaisi mitenkään mainita. Tai se että ihminen tekee rikoksen juovuksissa huumeiden vaikutuksen ei ole uutinen. 

Lähteet: 

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vastarintaliike

(2) https://www.stat.fi/til/rpk/2018/15/rpk_2018_15_2019-06-06_tie_001_fi.html

(3) http://www.stat.fi/til/rpk/2019/04/rpk_2019_04_2020-01-17_tie_001_fi.html

https://yle.fi/uutiset/3-11383347