Höyrylaivat ja niiden suhde historiaan sekä nykyhetkeen

 

.

Höyrylaivat ja niiden suhde historiaan sekä nykyhetkeen

Kun me tarkastelemme sitä, miten ihmiset kommentoivat kaikenlaisia kirjoituksia, niin joskus eteen erikoinen asia, minkä ehkä joku muukin on huomannut. Nimittäin aina välillä joku huomauttaa siitä, että henkilö joka on kirjoituksen tehnyt edustaa esimerkiksi sellaista poliittista suuntausta, mikä ei istu kirjoitukseen. 

Jos me lähdemme siitä, että henkilö kirjoittaa esimerkiksi fiktiota tai puolittaista fiktiota vaikkapa historiasta, niin emme kai me oikeasti lähde siitä, että jollain vajaa 30-vuotiaalla henkilöllä olisi omakohtaisia kokemuksia jostain asiasta, mikä on tapahtunut ehkä yli sata vuotta sitten. Meistä kukaan ei varmaan oikeasti ollut  paikalla kun joku laiva upposi vuonna 1912. Ja sitä kautta meillä ei ole olemassa mitään henkilökohtaista näkökulmaa siitä, miten tuo asia tapahtui, koska kukaan meistä ei ole ollut vielä tuolloin syntynyt. Me voimme yrittää eläytyä siihen miten ihmiset ovat nuo asiat eli laivan uppoamisen sekä merihätään joutumisen. Mutta meiltä puuttuu ainakin toivottavasti tuo omakohtainen kokemus. 

Se mitä olemme itse kokeneet luo sen kuvan, mikä meillä itsellämme on erilaisista asioista.  Mikäli emme itse koe jotain, niin silloin tuo kokemus jää ikään kuin irralliseksi. Tai siitä puuttuu kokonaisuus tai jokin yksityiskohta, jota mikään media ei voi välittää. Kyseinen asia on haaksirikon kohdalla kylmä sekä märkä merivesi. 

Tunteet syntyvät siitä, että ihminen kokee jonkin asian sekä tuntoaistin että kaikkien muiden aistien kautta. Juuri tuo puuttuva palanen on se, mikä luo tunnetilan ja ilman tunnetilaa kerrottu kokemus on aina jotenkin irrallaan siitä, mitä jonkun asian pitäisi olla tai miltä kertomuksen pitäisi ylipäätään kuulostaa. Se että ihmiseltä puuttuu henkilökohtainen kokemus tekee kertomuksesta monotonisen. 

Mutta kuten tiedämme, niin emme voi mitenkään vaatia sitä, että fiktion kirjoittajalla olisi henkilökohtaisia kokemuksia esimerkiksi haaksirikoista tai höyrylaivoista ylipäätään. Jos ajatellaan että esimerkiksi Titanic olisi tuollaisen kertomuksen aiheena, niin tietenkin Titanicin kaltaisen valtamerilaivan käsittely on hiukan erilaista kuin jonkun Saimaalla liikennöivän tervahöyryn. 

Kuitenkin molemmissa välineissä on periaatteessa samanlainen voimalaite, sekä myös periaatteessa kaikkien höyrylaivojen suunnittelu on samanlaista toimintaa. Myös kaikissa höyrylaivoissa käytetään samanlaisia ratkaisuja, mutta Titanicin kohdalla nuo ratkaisut ovat suuremmassa mittakaavassa kuin jossain 15m pitkässä Saimaan tervahöyryssä. Höyryvoimaa ei ehkä ihmisten mielestä enää käytetä, mutta kuitenkin esimerkiksi höyryturbiinia voidaan pitää eräänlaisena höyrykoneena. 

Siis ovatko kaikki höyrylaivojen ratkaisut samanlaisia? Tietenkin höyrylaivat voidaan jakaa potkuri- ja siipiratas aluksiin. Tai mäntään perustuvia höyrykoneita sekä turbiinia käyttäviin laivoihin. Kyseinen jako voidaan myös tehdä laivojen voimanlähteen perusteella. Tuolloin laivojen voimanlähde voidaan jaotella konventionaalista tai ydinvoimaa käyttäviin koneisiin. Mutta nykyään myös uusiutuvia luonnonvaroja käyttäviä höyryturbiini-laivoja voi olla olemassa. Ydinvoima ei tarkoita välttämättä mitään ydinreaktoria. Se voi tarkoittaa myös RTG:tä-  eli isotooppi paristoa. Isotooppi pariston avulla voidaan myös pienen radio-ohjattavan veneen toimintasäde kasvattaa virtuaalisesti rajattomaksi. 

Eli aluksen turbiinien tarvitsema höyry voidaan tuottaa myös esimerkiksi sähkövastusten tai valokaaren avulla.  Mutta tuo järjestelmä vaatii tietenkin sähkövirtaa. Merellä sähkövirta voidaan tuottaa aurinkopaneeleilla tai tuulivoimaan perustuvalla järjestelmällä, eli esimerkiksi tuulivoiman käyttö laivojen voimanlaiteena tai apuvoimanlaitteena on varmasti paljon kannattavampaa kuin niiden käyttö esimerkiksi maalla olevissa voimaloissa. Nimittäin merellä tuulee lähes aina. Noiden järjestelmien käyttö vähentäisi polttoaineen kulutusta. 

Siis ainakin silloin voisi alusten apuvoiman käyttö sekä sen kautta myös polttoaineen kulutus vähentyä. Mutta kuten kerroin, niin höyrylaivoja on erilaisia. Joten kun kirjoitetaan esimerkiksi höyrylaivoista, niin tuon asian käsittelyssä pitää aina noudattaa tiettyä tarkkuutta. Vaikka ihmiset ajattelevat että höyrylaivat ovat taakse jäänyttä elämää, niin esimerkiksi ydinsukellusveneet käyttävät höyryturbiinia likkumiseen, joten ainakin näissä laitteissa höyryvoimaa vielä käytetään, kuten tässä aikaisemmin kirjoitin.

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/The_British_Queen_steam_ship_PY0213.jpg