Olipa kerran kansalaispalkka sekä toimiston palkkarenki

   

.

Olipa kerran kansalaispalkka sekä toimiston palkkarenki

Kansalaispalkka eli perustulo kuten tuota asiaa myös kutsutaan ilmaantuu välillä poliitikkojen lausuntoihin. Siitä mihin tuo asia sitten johtaa jakaa mielipiteitä. Eli kansalaispalkan pelätään passivoivan työttömiä, eli varman tulon pelätään aiheuttavan sen, että kukaan ei enää viitsisi hakea töitä, ja samalla joku pelkää tietenkin sitä, että hinnat alkavat maassamme kohota, kun kansalaispalkkaa alettaisiin maksaa ihmisille. Toisten mielestä taas kansalaispalkka vähentäisi työttömien määrää, koska se motivoi ottamaan vastaan myös työtä, josta tulee itselle tappiota. 

Samoin kansalaispalkkaa moititaan siitä, että se houkuttelee työnantajia leikkaamaan palkkatasoa, koska tuolloin valtio hoitaisi osan ihmisten saamasta tulosta, ja mahdollistaisi elämisen matalammalla palkalla. Mutta sitten toisaalta taas se tarkoittaisi sitä, että työnantajien saamat voitot kasvavat, kun ei enää tarvitse edes siivoojille maksaa niin suurta palkkaa kuin nykyään. Eli palkat siirrettäisiin valtion maksettavaksi, ja työnantajien vastuulle jäisi vain sopimusten tekeminen. 

Erään Jussi Halla-Ahon mielestä on noloa elää valtion tuilla. Hän lakkauttaisi maataloustuen, mikä tietenkään ei hyödytä Helsinkiläisiä veronmaksajia. Koska Halla-Ahon mielestä on noloa olla köyhä, niin hän mielellään lakkauttaa valtion maksamat turhat tuet, koska ne leimaavat ihmisiä. Tosimiesten valtiossa ei kaivata velttoilijoita, ja tuoreessa muistissa ovat ne Talvisodan kunnian päivät. Ajatelkaa nyt mitä olisi voinut tapahtua, jos nykyiset velttoilijat olisivat tuolloin vuonna 1939 joutuneet taisteluun 30 asteen pakkasessa? No ehkä sitten tästä voidaan kirjoittaa joskus toiste. Mutta kuten arvata saattaa nimenomaan maataloustuen poistamisen varmasti arvellaan tuovan ääniä nimenomaan Helsingistä. 

Veronmaksajien pitää saada nimittäin saada vastinetta rahoilleen, ja siksi esimerkiksi valtion tuet ovat asioita, joista voidaan luopua. Toki meille kaikille varmaan kelpaa aina ilmainen raha, jos joku sitä sattuu jakamaan. Samoin jos sitten ajatellaan esimerkiksi siivoojien huonoja palkkoja, niin olisi varmaan kaikkien mielestä parempi, että kukaan ei noita ihmisiä edes sattuisi näkemään missään, koska se saattaa saada aikaan sellaisen nolon piston rinnan alueella, kun näkee miten mukavaa työtä nuo ihmiset oikeastaan tekevät. Varmaan kaikille olisi parempi, että siivoojat ja muut mukavaan työhön tottuneet ihmiset kuten huoltomiehet ja muut duunarit olisivat työssä vain silloin kun muut ihmiset eivät heitä näe, ja tietenkin pitää aina muistaa että sosiaalisen median pitää olla suljettuna kun siivooja on työvuorossa. Nimittäin mitä jos vaikka esimerkiksi jonkun asukkaan naama näkyy silloin kun hän tulee huutamaan tekemättömistä tehtävistä ilman syytä? 

Ei kukaan varmaan halua kuunnella sitä, millaisia asenteita heillä nyt sattuu olemaan, joten olisi hyvä tarkastaa työsopimuksia myös somen käytön osalta sekä käyttää Romanialaisia siivoojia, koska he eivät sitten kävele vastaan kadulla. Ja jos kaikki työläiset tulevat muualta, niin silloin heistä on hyvin helppoa päästä eroon, kun työsopimus ja sitä kautta myös oleskelulupa voidaan irtisanoa helposti. Mutta voi itku kun meillä on tuo EU. Siellä ei sitten mikään estä etteikö tuo äskeinen siivooja kävele takaisin maahamme esimerkiksi opiskelijana. Ja voi itku kun jotkut Suomalaiset miehet menevät noiden siivoojien kanssa vielä sänkyyn, sekä tekevät lapsen vahingossa heidän kanssaan. 

Silloin voi käydä niin, että kiivas väittely etnonationalismista sekä puhtaasta Suomalaisesta verestä on kiiressä unohtunut, kun joku putkimies on pikkujoulujen tai uudenvuoden aattona pikkuisessa laitamyötäisessä käyttänyt jotain maksullista naista hyväkseen. Tietenkin sellaisista hyypiöistä kuten putkimiehet pääsee helposti eroon sillä että heitä otetaan vain pätkätöihin, jotta näitä henkilöitä ei tarvitse kutsua firman juhliin. Ja ehkä tuo pätkätyöläinen ottaa asiasta opiksi, ja lähtee lukioon etsimään parempaa arvostusta työpaikan suhteen. Eli lukion jälkeen voidaan sitten vaikka koettaa kauppakorkean pääsykokeita, jos vaikka sieltä saisi sen himoitun ekonomin tutkinnon, mikä jokaisella toimistopäälliköllä tuntuu olevan taskussaan. 

Hän ei ehkä ole sitten viitsinyt lähteä taputtelemaan kotimaisen tytön takapuolta, koska tämä on tietenkin varattu, naimisissa oleva rouva, jonka ympärillä on 2 metrin turvaväli. Ja jos tuollaista rouvaa sitten edes katsotaan liian pitkään, niin silloin on toimistopäällikön ovi auki, jotta kyseinen romanssi voidaan katkaista sopimattomana. Joten tuollainen LVI-alan rautainen ammattilainen varmasti saattaa poistua melko varhain yhtiön juhlista, jos siellä ei häntä huomata. Sen jälkeen hän saattaa unohtaa asemansa koulutettuna LVI-alan osaajana, ja vastata myöntävästi kun joku kauhea tatjana kutsuu tuota metallimiestä jostain varjoista.

 Eihän silloin jos hän kerran tekee temput jonkun tummahipiäisen etelän työtn kanssa ole kyseessä mikään työpaikkaromanssi eikä hän loukkaa yrityksen politiikkaa siitä, että toimiston väki on koskematonta, eikä sinne ole haalariin pukeutuvilla miehillä mitään asiaa. Niin tarkasti toimistopäällikkö valvoo omaa aluettaan, että auta armias jos joku duunari sattuisi hurmaamaan jonkun toimiston tytön, josta saattaa vielä tulla joku suuri osaaja kuten merkonomi. Eihän se käy että luokattomaan haalariin pukeutunut duunari lähentelee valkoiseen paitaan pukeutuvaa valkokaulustyöläistä, joten tuollainen suhde on sitten aina sellainen, että sitä kannattaa varoa. Joten siksi tarinamme duunarin kohtalona on se, että hän joutuu välillä turvautumaan yhden illan suhteisiin. 

Jos hän etsii tyttöystävää esimerkiksi firman käytäviltä, niin silloin hän varmasti kohtaa sen, että tuon käytävän pomo valkeassa paidassaan sekä solmio kaulan ympärillä käy sanomassa, miten paljon tuo mielellään vuokratyöntekijä häiritsee toimiston tyttöjä. Eli eipäs tulla isottelemaan tai isot pojat suuttuvat. No ehkä nuo asiat päähänsä painettuna tarinamme päähenkilö, eli duunari suuntaa kohti lukiota, josta hän ehkä sitten menee kauppakorkeaan ja ryhtyy ekonomiksi. Tuo ekonomi on tietenkin ihminen jonka täytyy pitää yllä erittäin korkeaa moraalia, ja siksi hän varmasti muistaa myös silloin että toimiston väki on koskematonta, eli heitä ei saa mitenkään häiritä vastenmielisillä lirkutuksilla kesken työpäivän. Joten nuorena pitää aina oppi saada, jotta ei sitten vanhana joudu vaikeuksiin. 

Kuva: https://www.ksml.fi/paikalliset/2354681

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/25/olipa-kerran-kansalaispalkka-seka-toimiston-palkkarenki/