Yhteistoiminnasta vihollisen kanssa
Tässä sitten mietin, pitäisikö minun hiukan kirjoittaa eräästä sodan antisankarista nimeltään Bronislav Kaminski? Vastaus oli se, että hänen kauttaan voidaan käsitellä myös maanpetosta sekä eräitä raskaimmista rikoksista, mitä ihminen voi tehdä. Jos sanotaan että Kaminskin prikaati “Rona” oli täynnä sotarikollisia, niin uskoisin että syy tähän toimintaan oli ainakin joidenkin kohdalla oli henkilökohtainen kosto. Nämä henkilöt halusivat kostaa yhteiskunnalle, ja sitä kautta ajautuivat tekoihin, joiden kuvauksia luettaessa vatsa kääntyy ympäri.
Samoin kostonhalu, ihmisviha sekä katkeruus ovat ajaneet monia muita ihmisiä tekoihin, joista voimme lukea rikos lehdistä. Se mikä sitten tekee Kaminskista tapauksen, mitä muistellaan yhtä suurella hartaudella kuin Oskar Dirlewanger-nimistä miestä johtuu siitä, että hänellä oli tilaisuus sekä motiivi toteuttaa omia päämääriään, ja se sitten tekee noista miehistä historian julmimpia rikollisia.
Tuollaiset miehet ovat todellisuudessa melko kiusallisia tapauksia, ja esimerkiksi Kaminskin kohdalla saksalaisten teloituskomppanian toiminta tietenkin kuvastaa koko järjestelmän julmuutta. Itse olen sitä mieltä että Dirlewangerin ja Kaminskin tapauksessa syy saattaa olla siinä, että joku halusi tuolloin vaientaa nämä miehet. Tai ainakin SS:n sisäinen kurinpito ei heidän toimintaansa puuttunut ainakaan itärintamalla.
Uskoisin että kukaan ei mielellään katso valokuvia, missä oma esi-isä seisoo Kaminskin tai Dirlewangerin vieressä. Se miksi heidän kaltaisiaan ihmisiä ylipäätään palkataan armeijoihin on herättäny kummastusta. Syy tähän on se, että nämä miehet osaavat “motivoida” omia joukkoja, mikä tarkoittaa sitä, että heidän sallitaan riehua, jotta omat miehet eivät uskaltaisi loikata vihollisen puolelle. Siis tällä tarkoitan sitä, että vaikka nämä “sankarit” ovat julmia eivätkä kykene itseään hillitsemään, niin silloin vastuu on myös heidän esimiehillään, eli myös eimiehen pitää valvoa alaistensa toimia.
Joskus olen miettinyt sitä, että onko Dirlewanger ja Kaminski värvätty yksinkertaisesti sen takia SS-joukkoihin, jotta heitä voidaan myöhemmin syyttää sotarikoksista, ja ehkä Hitlerin esikunta päätti, että se laittaa nuo tuhotut kylät näiden kahden miehen niskoille, ja hirttää heidät ihmisten edessä. He olivat täydellisiä työkaluja, kun siviilejä surmattiin, koska molemmista oli helppo päästä sitten sodan jälkeen eroon, kun tulisi aika selvittää sitä, mitä oli tapahtunut jossain kaukana itärintamalla tai sen takana.
Ja ehkä se pelko että oma papparainen komeilee tällaisen miehen vieressä saa aikaan sen, että on melko vaikeaa löytää oikeita todisteita siitä, ketkä ovat olleet missäkin paikassa asialla, kun kyliä on hävitetty. Mutta jos historiaa ajatellaan kylmästi, niin mielestäni seksuaalirikollinen ja sadistinen Dirlewanger sekä vankiloita kierrellyt Kaminski ovat inhimillisiä tapauksia kaikessa kauheudessaan.
Heidän tekojaan voidaan ymmärtää sillä, että he olivat pahoja ihmisiä, jotka halusivat kostaa mulle, tai sitten he saivat nautintoa siitä mitä he tekivät. Jos taas ajatellaan esimerkiksi sitä, että joku kaasukammion käyttäjä ajattelee ihmisistä, että he ovat hyönteisiä, niin silloin ollaan sillä tasolla, että jopa nämä kaksi herraa, joilla on motiivina viha vaikuttavat kuitenkin inhimillisiltä verrattuna näihin kaasuttajiin.
Olivatko Oskar Dirlewanger ja Bronislav Kaminski valittu tehtäviinsä siksi, että he olivat täydellisiä syyllisiä sotarikoksiin, jotka tapahtuivat itärintamalla Toisen Maailmansodan aikana? He olivat julmuudestaan ja pahuudestaan tunnettuja miehiä, joiden toiminta kuvastaa ihmismielen pimeyden ydintä. Kuitenkin he saattoivat esimerkiksi Hans Frankin mielestä sopia hyvin esimerkiksi näytöksellisissä oikeudenkäynneissä syytettyjen paikalle istutettaviksi miehiksi, kun esimerkiksi kylien tuhoaminen paljastuisi.
Kommentit
Lähetä kommentti