Aikamme sankari: käsien pesun perusteellisesti suorittava henkilö

Aikamme sankari: käsien pesun perusteellisesti suorittava henkilö

Miksi emme voi säätää lakia siitä, että käsien pesu ennen ruokailua olisi pakollista, jolloin virukset eivät ehkä tarttuisi niin helposti? Jos ajatellaan sitä, että ihminen pestessään kädet ennen ruokailua saattaa pelastaa jopa miljoonien ihmisten hengen, koska hänen käsissään olevat pieneliöt eivät ehkä tartu muihin samoja ruokia käsitteleviin henkilöihin, niin juuri tällaisten ihmisten pitäisi olla niitä, joista tehdään elokuvia. Siitä tulisi maailman lyhin toiminta filmi, jossa ihminen vain tulee lavuaarille ja pesee kätensä. Tuolloin ei virus ehkä sitten pääse leviämään muihin ihmisiin. Ehkä koronaviruksen takia käsien pesusta tulee tapa, jota kaikki alkavat noudattaa.

Tässä alussa voidaan kysyä, että mitä jos jokainen ihminen maailmassa pesisi käsiään 30 sekuntia ennen kun hän lähtee syömään? Jos tämä toiminta olisi pakollista, niin olisiko koronavirus siirtynyt eläimestä ihmiseen eräällä kiinalaisella torilla? Eli onko koko epidemian syynä se, että joku vain ei viitsinyt pestä käsiään, kun hän lähti syömään jonkun eläimen syöttämisen tai taputtelun jälkeen? Tässä sitten sitä pohdittavaa koko päiväksi.

Se että maailma on palaamassa normaalitilaan näkyy siinä, että oppositio on alkanut arvostella hallitusta, ja silloin taas nousevat tutut teemat esiin. Eli hallitusohjelma on kirjoitettava uusiksi, ja siinä sitten taas eteen tulee se, että pitääkö yksityisen luopua lomalennosta tai autoilusta. Vastaus on se, että maamme kilpailukyky on tietenkin etusijalla, mutta samalla voidaan taas peräänkuuluttaa sitä kuuluisaa “yhteisöllisyyttä”.

Epidemian aikana voimme ajatella, että meidän pitää ryhtyä nostamaan yhteisö yksilön edelle, mutta tuolloin taas tullaan siihen, että mitä jos vaikka lähdetään ajattelemaan sitä, että yhteisö koostuu yksilöistä. Jos ajatellaan esimerkiksi ilmastonmuutosta, niin yksilön rooli tässä prosessissa on sama kuin käsien pesu. Eli yksi ihminen ei ehkä muutosta tuo, mutta joukko ihmisiä sitten tuo muutoksen.

Jos yksilöt saadaan toimimaan yhteisen päämäärän eteen, niin silloin asiat sujuvat varmasti paremmin. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi Uudenmaan eristämistä muusta maasta, niin olisiko pelkkä kehotus tähän riittänyt? Olisiko ihmisten järki käskenyt jättää esimerkiksi Lapin loman väliin? Miksi me emme voi uskoa kerralla mitä meille sanotaan, ja miksi me emme pese käsiä kun lähdemme syömään?

Ja mitä kaikkea mukavaa me voimme tehdä, jos meitä voidaan pyytää tekemään yksi ekoteko. Eli tässä se mitä voimme tehdä jatkossa on pestä hyvin kädet ennen tapaamista, ja esimerkiksi lelujen kierrättäminen on tähän asiaan verrattavaa toimintaa. Kun ajatellaan koronavirusta, niin olisiko niin, että joku vain ei viitsinyt pestä käsiä, kun hän alkoi aterioida Kiinalaisella torilla, missä myytiin muurahaiskäpyjä.

Donald Trump toivoo talouden lähtevän nousuun, ja kukapa ei tätä sitten toivoisi, koska esimerkiksi lämmin kevätpäivä oikein houkuttelee terassille, mutta koska ravintoloiden ovet ovat kiinni, ja sosiaalista kontaktia pitää välttää, niin tuo asia jää sitten taas kokematta. Mutta mitäpä sillä on väliä, kun luonnosta saa nauttia täysin siemauksin, ja ehkä sitten tästä koronasta opimme jotain. Ainakin se tuli opittua, että viruksia ei ole otettu mukaan mihinkään neuvottelupöytään ainakaan tietoisena toimijana, ja sen takia meidän pitää noita asioita varoa jatkossakin. Toki virus voi tarttua ihmisiin myös neuvottelupöydässä. Ja enää eivät edes valtionpäämiehet ole turvassa.

Mutta kuten tiedämme, niin ennemmin tai myöhemmin kriisit päättyvät ja edessä on se harmaa arki, missä keskustellaan esimerkiksi siitä, että miksi meidän pitää ottaa vastaan pakolaisia, ja miksi meidän rajamme ovat auki kaiken maailman viruksille. Tuolloin unohdetaan se, että virus voi siirtyä eläimestä ihmiseen monella tavalla, eli eläin voi purra ihmistä, tai sitten eläimen lihaan jäänyt virus saattaa siirtyä ihmiseen. Tai ehkä kaikkein salakavalin tapa tarttua on pisaratartunta.

Tuolloin eläimen yskiessä virus siirtyy ihmiseen, ja asia on sillä selvä. Virusten ongelmana on se, että jos uusi virus siirtyy eläimestä ihmiseen, niin silloin meillä ei ole vastustuskykyä tuon ongelman torjumiseen, mutta ennemmin tai myöhemmin kohtaamme tilanteen, missä elimistömme on kehittänyt immuunivasteen jotain taudinaiheuttajaa vastaan tai liittänyt sen perimäämme.

Virukset muuttavat meitä myös lajina, ja esimerkiksi eri ihonvärien epäillään johtuvan jostain Hanta-viruksen kaltaisesta organismista, joka on aikoinaan ehkä tuhonnut suuren ihmisjoukon ihon. Tuo asia on aiheuttanut sen, että meidän ihoomme on kehittynyt erilaisia geenejä, joiden avulla ihmiskunta on selviytynyt hengissä, koska virus ei tartu samalla tavalla kaikkiin perimän yhdistelmiin.

Se että koronavirus karanteeneineen on poikkeustila saattaa unohtua ihmisiltä, mutta voidaan sanoa, että tämä tilanne ei enää pitkää aikaa kestä. Kyseisen viruksen aiheuttama lama on takuulla ollut parasta, mitä ilmastolle voidaan tehdä, mutta koronan jälkeen maailma ei enää ole entisensä.

Koronavirus on opettanut meille sen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Eli kuka olisi syksyllä uskonut siihen, että tänä keväänä edessä on asia, mikä sulkee koko maapallon, ja tietenkin toiveikkuus ei ole koskaan pahitteeksi. Mutta kuitenkin monen ihmisen suunnitelmat ovat menneet uusiksi, koska esimerkiksi kesätöitä, mitä on luvattu ei sitten voidakaan antaa, koska oma väki on ollut tässä “lomalla” koko kevään. Tuolloin voi jokainen miettiä sitä, että peseekö kädet ennen kun ottaa esimerkiksi pullan suuhun tai alkaa nauttimaan virvokkeita.