Tietovuodot ovat mielenkiintoinen asia
Pääesikunnan tietovuoto sekä erään miehen ampuminen Ruotsissa ja sekä se että Julian Assange johti kuulemma tietovuoto-operaatiota Ecuadorin suurlähetystöstä ovat asioita, joista oli tänä aamuna mielenkiintoisia lööppejä, ja aina kun tällaista tapahtuu, niin mieleen tulee se, että onko tietojen vuotaja luullut toimivansa ehkä oikein. Jos tässä aluksi ajatellaan esimerkiksi Assangea, niin tietenkin hän on voinut toimia aivan oikein, sekä tehnyt hienoja asioita esimerkiksi paljastamalla valtion kähmintää, mutta jos tuota toimintaa ajatellaan erilaisten muiden asioiden kautta, niin ainakin omasta mielestäni Assangen paljastamissa asiakirjoissa on sellainen pieni ongelma, että niissä paljastetaan asioita hiukan yksipuolisesti.
Mutta samalla tietenkin voidaan kysyä sitä, että onko esimerkiksi Venäjä sellainen maa, jonka toiminta on aina täysin laillista tai että ovatko tiedustelutyötä tekevät viranomaiset tai vakoilupalvelut sellaisia, että niitä voidaan pitää esimerkiksi moraalittomina. Tiedustelupalvelut on tehty valvomaan muiden viranomaisten toimintaa, ja tuo työ vaatii tietenkin erilaisia välineitä ja otteita kuin tavallinen poliisityö.
Samoin tiedustelun tehtävänä on ennakoida se, mitä vastapuoli eli sisäiset tai ulkoiset vihamieliset tahot aikovat toimia siinä maassa, mitä tiedusteluviranomainen edustaa tai palvelee. Eli tiedustelun tehtävänä tuottaa valtiolle oikeaa sekä sensuroimatonta tietoa, ja syy miksi suurimmalla osalla maailman valtioista on tuollainen palvelu käytössään johtuu siitä, että joskus on käynyt niin, että esimerkiksi diplomaatti on kertonut muunnettua totuutta esimerkiksi oman valtion aikeista kansainvälisellä kentällä.
Samoin joskus on käynyt niin, että noissa operaatioissa on paljastunut oman maan suurten johtajien joukosta esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat myyneet aseita sotaa käyviin maihin, eli antaneet kuljetusfirmojen kalustoa käyttöön, kun esimerkiksi jollekin valtiolle on viety panssarintorjunta- tai muita aseita. Tai joku korkeasti palkattu poliisijohtaja on ehkä paljastunut joidenkin MC-miesten tuttavaksi, ja ehkä noiden tahojen yhteistyötä on hoidettu tapaamisilla ulkomailla, kun on ajateltu, että oman maan poliisi tai sisäministeriö eivät ehkä tästä asiasta pidä, ja silloin saattaa poliisijohtajan ura olla vaarassa.
Kun ajatellaan esimerkiksi tietovuotoa sekä eräiden ihmisten tapaa lähteä käymään vaikkapa Pohjois-Koreassa kun ikäviä asioita aletaan käydä julkisuudessa läpi. On myös esimerkiksi ihmisiä, jotka haluavat torpedoida jonkun toisen sananvapautta lähtemällä lomille tuollaiseen sosialistiseen paratiisiin, ja siksi nämä bloggaajat sekä tubettajat ovat kyseisille henkilöille vaaraksi.
Jos itse tuollaisia temppuja ajattelit tehdä, niin kannattaa olla oikeasti tuollaisen bloggaajan tai tubettajan kaveri. Näet esimerkiksi jos sellainen hyvin menestynyt serkku, joka on aina katsellut kyseistä bloggaajaa vähän alakanttiin sattuu vaikka sinne Pohjois-Koreaan lähtemään, niin silloin hänen kirjoittamansa blogi, missä kerrotaan se, että Kim Jong-Unilla on syyhyä saattaa ilmestyä aivan tyhjästä nettiin varustettuna edustavilla hakusanoilla, jotta kaikki tuon valtion data-ässät katsovat sen sisällön, ja silloin saattaa oikeasti tulla vähän itku, kuten kaikki tietävät, koska tuossa valtiossa ei kannata päästellä suustaan mitä sattuu huvittamaan. Mutta kirjoittaminen on sitten asia, mikä varmasti aiheuttaa hiukan kulmien rypistymistä sekä vihaisia katseita lainvalvojien toimesta.
Jos ajatellaan esimerkiksi ihmisen suhdetta poliisiin sekä muihin väkivaltaa käyttäviin organisaatioihin, niin aina silloin tällöin mieleen tulee se, että esimerkiksi tapaukset missä poliisi on ampunut jonkun henkilön, niin kaikki tapausta koskevat raportit ovat poliisin itsensä tekemiä. Tai oikeastaan poliisilaitoksen oman tutkinnan perusteella tehdään päätös siitä, että syytetäänkö ampujaa vai ei, mikäli siis poliisi kohdistaa kuolettavan väkivallan johonkin yksilöön.
Tietenkin syyttäjä johtaa ainakin Suomessa noita tutkimuksia, mutta samalla mieleen tulee sellainen kysymys, että kuinka usein syyttäjä käy sitten edes tekopaikalla, kun tuollainen ampumatapaus sattuu? Eli onko syyttäjä sitten oikeasti täysin riippuvainen niistä raporteista, mitä poliisi hänelle antaa, vai käykö hän jonkun kotona kyselemässä, mitä mahtoi kadulla näkyä tuona synkkänä ja myrskyisenä yönä, kun joku päätti päivänsä jossain kadulla poliisin luoteihin, vai käykö hän oikeasti katsomassa paikkaa, missä tuollainen ikävä tapaus on sattunut?
Kun ajatellaan esimerkiksi erittäin salaisia asiakirjoja, niin joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi sellainen kahvimerkki, mitä poliisi käyttää ei ole salaista tietoa. Tässä kohtaa muuten mieleen tulee se, että tuollaiseen kahvi-erään voi aivan helposti laittaa esimerkiksi agent orangea, joka aiheuttaa syöpää tai heroiinia, joka varmasti vaikuttaa ihmiseen haitallisesti.
Kun pohditaan tietovuotoa, joka voi vahingoittaa valtiota, niin silloin mieleen tulee tapaus historiasta. Kun fyysikko Wilhelm Fuchs toimitti atomipommia koskevat tiedot agentti “Sonjalle”, niin hän saattoi kuvitella aivan hyvin toimivansa lainaus- ja vuokrauslain mukaan. Eli tuon lain perusteella liittoutuneet saattoivat antaa välineitään toistensa käytettäväksi, ja esimerkiksi Neuvostoliitto sai käyttöönsä mittavan määrän taisteluvälineitä kuten kaksi taistelulaivaa sekä maataistelukoneita sekä hävittäjiä ja suuren määrän kuljetuskoneita. Tässä siis on kyse Toisen Maailmansodan aikaisesta laista, jolla tuettiiin Stalinin taistelua Hitleriä vastaan.
Eli sen takia tuollainen asia on salattu. Mutta jos taas ajatellaan sitä, että joku tiedustelupomo jakaa salaista tietoa toimittajalle, niin silloin pitää miettiä sitä, että onko hän ehkä luullut toimivansa oikein? Tai onko hän ehkä sitten kuvitellut saavansa käskyn tuon tiedon julkistamisesta esimieheltään? Eli aina välillä on puolustusvoimien kaltainen organisaatio päästänyt ihmisiä tutustumaan välineisiin, joita ei juurikaan ole esitelty julkisuudessa, ja ehkä sitten on käynyt niin, että tuollainen tiedustelupäällikkö on kuvitellut, että tällä kertaa on hänen vuoronsa esitellä välineitään toimittajille.
Pääesikunnan tietovuoto sekä erään miehen ampuminen Ruotsissa ja sekä se että Julian Assange johti kuulemma tietovuoto-operaatiota Ecuadorin suurlähetystöstä ovat asioita, joista oli tänä aamuna mielenkiintoisia lööppejä, ja aina kun tällaista tapahtuu, niin mieleen tulee se, että onko tietojen vuotaja luullut toimivansa ehkä oikein. Jos tässä aluksi ajatellaan esimerkiksi Assangea, niin tietenkin hän on voinut toimia aivan oikein, sekä tehnyt hienoja asioita esimerkiksi paljastamalla valtion kähmintää, mutta jos tuota toimintaa ajatellaan erilaisten muiden asioiden kautta, niin ainakin omasta mielestäni Assangen paljastamissa asiakirjoissa on sellainen pieni ongelma, että niissä paljastetaan asioita hiukan yksipuolisesti.
Mutta samalla tietenkin voidaan kysyä sitä, että onko esimerkiksi Venäjä sellainen maa, jonka toiminta on aina täysin laillista tai että ovatko tiedustelutyötä tekevät viranomaiset tai vakoilupalvelut sellaisia, että niitä voidaan pitää esimerkiksi moraalittomina. Tiedustelupalvelut on tehty valvomaan muiden viranomaisten toimintaa, ja tuo työ vaatii tietenkin erilaisia välineitä ja otteita kuin tavallinen poliisityö.
Samoin tiedustelun tehtävänä on ennakoida se, mitä vastapuoli eli sisäiset tai ulkoiset vihamieliset tahot aikovat toimia siinä maassa, mitä tiedusteluviranomainen edustaa tai palvelee. Eli tiedustelun tehtävänä tuottaa valtiolle oikeaa sekä sensuroimatonta tietoa, ja syy miksi suurimmalla osalla maailman valtioista on tuollainen palvelu käytössään johtuu siitä, että joskus on käynyt niin, että esimerkiksi diplomaatti on kertonut muunnettua totuutta esimerkiksi oman valtion aikeista kansainvälisellä kentällä.
Samoin joskus on käynyt niin, että noissa operaatioissa on paljastunut oman maan suurten johtajien joukosta esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat myyneet aseita sotaa käyviin maihin, eli antaneet kuljetusfirmojen kalustoa käyttöön, kun esimerkiksi jollekin valtiolle on viety panssarintorjunta- tai muita aseita. Tai joku korkeasti palkattu poliisijohtaja on ehkä paljastunut joidenkin MC-miesten tuttavaksi, ja ehkä noiden tahojen yhteistyötä on hoidettu tapaamisilla ulkomailla, kun on ajateltu, että oman maan poliisi tai sisäministeriö eivät ehkä tästä asiasta pidä, ja silloin saattaa poliisijohtajan ura olla vaarassa.
Kun ajatellaan esimerkiksi tietovuotoa sekä eräiden ihmisten tapaa lähteä käymään vaikkapa Pohjois-Koreassa kun ikäviä asioita aletaan käydä julkisuudessa läpi. On myös esimerkiksi ihmisiä, jotka haluavat torpedoida jonkun toisen sananvapautta lähtemällä lomille tuollaiseen sosialistiseen paratiisiin, ja siksi nämä bloggaajat sekä tubettajat ovat kyseisille henkilöille vaaraksi.
Jos itse tuollaisia temppuja ajattelit tehdä, niin kannattaa olla oikeasti tuollaisen bloggaajan tai tubettajan kaveri. Näet esimerkiksi jos sellainen hyvin menestynyt serkku, joka on aina katsellut kyseistä bloggaajaa vähän alakanttiin sattuu vaikka sinne Pohjois-Koreaan lähtemään, niin silloin hänen kirjoittamansa blogi, missä kerrotaan se, että Kim Jong-Unilla on syyhyä saattaa ilmestyä aivan tyhjästä nettiin varustettuna edustavilla hakusanoilla, jotta kaikki tuon valtion data-ässät katsovat sen sisällön, ja silloin saattaa oikeasti tulla vähän itku, kuten kaikki tietävät, koska tuossa valtiossa ei kannata päästellä suustaan mitä sattuu huvittamaan. Mutta kirjoittaminen on sitten asia, mikä varmasti aiheuttaa hiukan kulmien rypistymistä sekä vihaisia katseita lainvalvojien toimesta.
Jos ajatellaan esimerkiksi ihmisen suhdetta poliisiin sekä muihin väkivaltaa käyttäviin organisaatioihin, niin aina silloin tällöin mieleen tulee se, että esimerkiksi tapaukset missä poliisi on ampunut jonkun henkilön, niin kaikki tapausta koskevat raportit ovat poliisin itsensä tekemiä. Tai oikeastaan poliisilaitoksen oman tutkinnan perusteella tehdään päätös siitä, että syytetäänkö ampujaa vai ei, mikäli siis poliisi kohdistaa kuolettavan väkivallan johonkin yksilöön.
Tietenkin syyttäjä johtaa ainakin Suomessa noita tutkimuksia, mutta samalla mieleen tulee sellainen kysymys, että kuinka usein syyttäjä käy sitten edes tekopaikalla, kun tuollainen ampumatapaus sattuu? Eli onko syyttäjä sitten oikeasti täysin riippuvainen niistä raporteista, mitä poliisi hänelle antaa, vai käykö hän jonkun kotona kyselemässä, mitä mahtoi kadulla näkyä tuona synkkänä ja myrskyisenä yönä, kun joku päätti päivänsä jossain kadulla poliisin luoteihin, vai käykö hän oikeasti katsomassa paikkaa, missä tuollainen ikävä tapaus on sattunut?
Kun ajatellaan esimerkiksi erittäin salaisia asiakirjoja, niin joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi sellainen kahvimerkki, mitä poliisi käyttää ei ole salaista tietoa. Tässä kohtaa muuten mieleen tulee se, että tuollaiseen kahvi-erään voi aivan helposti laittaa esimerkiksi agent orangea, joka aiheuttaa syöpää tai heroiinia, joka varmasti vaikuttaa ihmiseen haitallisesti.
Kun pohditaan tietovuotoa, joka voi vahingoittaa valtiota, niin silloin mieleen tulee tapaus historiasta. Kun fyysikko Wilhelm Fuchs toimitti atomipommia koskevat tiedot agentti “Sonjalle”, niin hän saattoi kuvitella aivan hyvin toimivansa lainaus- ja vuokrauslain mukaan. Eli tuon lain perusteella liittoutuneet saattoivat antaa välineitään toistensa käytettäväksi, ja esimerkiksi Neuvostoliitto sai käyttöönsä mittavan määrän taisteluvälineitä kuten kaksi taistelulaivaa sekä maataistelukoneita sekä hävittäjiä ja suuren määrän kuljetuskoneita. Tässä siis on kyse Toisen Maailmansodan aikaisesta laista, jolla tuettiiin Stalinin taistelua Hitleriä vastaan.
Eli sen takia tuollainen asia on salattu. Mutta jos taas ajatellaan sitä, että joku tiedustelupomo jakaa salaista tietoa toimittajalle, niin silloin pitää miettiä sitä, että onko hän ehkä luullut toimivansa oikein? Tai onko hän ehkä sitten kuvitellut saavansa käskyn tuon tiedon julkistamisesta esimieheltään? Eli aina välillä on puolustusvoimien kaltainen organisaatio päästänyt ihmisiä tutustumaan välineisiin, joita ei juurikaan ole esitelty julkisuudessa, ja ehkä sitten on käynyt niin, että tuollainen tiedustelupäällikkö on kuvitellut, että tällä kertaa on hänen vuoronsa esitellä välineitään toimittajille.
Kommentit
Lähetä kommentti