Harhaanjohtamisesta sekä väärän tiedon levittämisestä
Tämä kirjoitus on oikeastaan jatkoa edelliseen tekstiin. Yllättäen tässä aamukahvia juodessani tuli mieleeni sellainen asia, että kuinka monta kertaa oikeastaan on esimerkiksi työpaikalla esimies antanut alaiselleen luvan antaa vaikkapa luottamuksellisia tietoja jollekin kolmannelle osapuolelle, ja sitten kun tiedot on annettu, niin silloin onkin perään lähtenyt ilmoitus siitä, että alainen on toiminut väärin, ja sitten eteen on tullut pidätysmääräys. Tällaisia asioita kannattaa aina välillä miettiä, ennen kuin lähtee jakamaan tietoa, mikä on merkitty luottamukselliseksi.
Ja joskus voi käydä niin ikävästi, että esimerkiksi esimies on oikeasti unohtanut antaneensa jotain lupia, jollekin alaiselleen. Tuollaisesta asiasta olisi sen takia hyvä pyytää kirjallista todistusta, koska tällaisessa tapauksessa sitten esimiehen muisti saattaa olla kovin huono, enkä tässä muuten sitten kirjoita mistään puolustusvoimista vaan ylipäätään työelämästä, missä saattaa esimerkiksi urakkasopimus pitää sisällään tietoa, mikä on merkitty luottamukselliseksi.
Kun ihminen kirjoittaa vastauksia kysymyksiin mitkä koskevat esimerkiksi sivaria, niin silloin saattaa käydä niin, että vaikka häneltä kysytään mielipidettä siitä, ovatko totaalikieltäytyjät esimerkiksi poliittisia vankeja, niin aina kannattaa korostaa sitä, että maamme laki on jotain maininnut asiasta. Nimittäin vaikka ihminen vaikuttaa olevan sivari tai oikeasti sitä mieltä, mitä hän kirjoittaa, niin silloin tällöin törmäämme ihmisiin, jotka ovat valinneet tien keskiviivan, mitä pitkin he kulkevat. Tuolloin saattaa mieli muuttua, kun hänelle vastataan toisin kuin mitä laki edellyttää.
Ja sitten törmäämme siihen, kuinka viisas mies oikeastaan toimii. Eli tien keskiviiva missä kaikki on puoliksi jotain saa kyseisen henkilön kehittämään sellaisen ajatuksen, että ihminen joka kirjoittaa jotain muuta kuin mitä laki määrää yllyttää rikkomaan lakia. Sitten vain soitto poliisiasemalle, ja oikeusjuttu pystyyn, kun toinen on kirjoittanut asiasta niin, että se voidaan tulkita yllyttämiseksi rikkoa asevelvollisuuslakia sekä sen kolmatta pykälää. Tässä sitten voidaan todeta, että puolustusvoimista saa nyt sitten ensimmäistä kertaa yhteiskunnassamme keskustella myös siltä kannalta, että kaikilla on asiasta oma näkemyksensä.
Eli jos tätä laitosta ajatellaan tasa-arvon kannalta, niin eikö olisi tasa-arvoa, että maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia ihmisiä sukupuoleen katsomatta? Ja eikö naistenkin pitäisi opetella niitä maanpuolustukseen kuuluvia taitoja, jotta he voivat sitten toimia maan hyväksi, jos tässä kriisi sattuu tulemaan.
Maanpuolustukseen kuuluu myös esimerkiksi pelastus- sekä ensiaputaidot, ja tässä sitten en muuten puutu siihen, että onko armeija pakollinen. Se että tämä velvollisuus koskee vain miehiä on kuitenkin yleistä tasa-arvon periaatetta vastaan. Jos tasa-arvoa ajatellaan, niin tämän velvollisuuden pitäisi koskea kumpaakin sukupuolta, vaikka sitten tästä asiasta varmasti keskustellaan vakavasti myös seuraavien hallitusten aikana.
Sanon vain että eikö ajatus yleisestä maanpuolustusvelvollisuudesta, mikä koskisi myös naisia olisi hyvä asia? Samoin naisethan ovat osoittaneet olevansa ylivoimaisesti parasta ainesta maanpuolustusta ajatellen, koska heille niitä natsoja annetaan niin mieluusti, niin eikö tuo motivaatio ole osoitus siitä, että naiset ovat sitä oikeasti maanpuolustukseen positiivisesti suhtautuvaa väkeä, jota pitäisi kouluttaa enemmän tällaisiin tehtäviin. Joten tästäkin asiasta voidaan keskustella, vaikka ministeri on siihen kantansa sanonut.
Tämä kirjoitus on oikeastaan jatkoa edelliseen tekstiin. Yllättäen tässä aamukahvia juodessani tuli mieleeni sellainen asia, että kuinka monta kertaa oikeastaan on esimerkiksi työpaikalla esimies antanut alaiselleen luvan antaa vaikkapa luottamuksellisia tietoja jollekin kolmannelle osapuolelle, ja sitten kun tiedot on annettu, niin silloin onkin perään lähtenyt ilmoitus siitä, että alainen on toiminut väärin, ja sitten eteen on tullut pidätysmääräys. Tällaisia asioita kannattaa aina välillä miettiä, ennen kuin lähtee jakamaan tietoa, mikä on merkitty luottamukselliseksi.
Ja joskus voi käydä niin ikävästi, että esimerkiksi esimies on oikeasti unohtanut antaneensa jotain lupia, jollekin alaiselleen. Tuollaisesta asiasta olisi sen takia hyvä pyytää kirjallista todistusta, koska tällaisessa tapauksessa sitten esimiehen muisti saattaa olla kovin huono, enkä tässä muuten sitten kirjoita mistään puolustusvoimista vaan ylipäätään työelämästä, missä saattaa esimerkiksi urakkasopimus pitää sisällään tietoa, mikä on merkitty luottamukselliseksi.
Kun ihminen kirjoittaa vastauksia kysymyksiin mitkä koskevat esimerkiksi sivaria, niin silloin saattaa käydä niin, että vaikka häneltä kysytään mielipidettä siitä, ovatko totaalikieltäytyjät esimerkiksi poliittisia vankeja, niin aina kannattaa korostaa sitä, että maamme laki on jotain maininnut asiasta. Nimittäin vaikka ihminen vaikuttaa olevan sivari tai oikeasti sitä mieltä, mitä hän kirjoittaa, niin silloin tällöin törmäämme ihmisiin, jotka ovat valinneet tien keskiviivan, mitä pitkin he kulkevat. Tuolloin saattaa mieli muuttua, kun hänelle vastataan toisin kuin mitä laki edellyttää.
Ja sitten törmäämme siihen, kuinka viisas mies oikeastaan toimii. Eli tien keskiviiva missä kaikki on puoliksi jotain saa kyseisen henkilön kehittämään sellaisen ajatuksen, että ihminen joka kirjoittaa jotain muuta kuin mitä laki määrää yllyttää rikkomaan lakia. Sitten vain soitto poliisiasemalle, ja oikeusjuttu pystyyn, kun toinen on kirjoittanut asiasta niin, että se voidaan tulkita yllyttämiseksi rikkoa asevelvollisuuslakia sekä sen kolmatta pykälää. Tässä sitten voidaan todeta, että puolustusvoimista saa nyt sitten ensimmäistä kertaa yhteiskunnassamme keskustella myös siltä kannalta, että kaikilla on asiasta oma näkemyksensä.
Eli jos tätä laitosta ajatellaan tasa-arvon kannalta, niin eikö olisi tasa-arvoa, että maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia ihmisiä sukupuoleen katsomatta? Ja eikö naistenkin pitäisi opetella niitä maanpuolustukseen kuuluvia taitoja, jotta he voivat sitten toimia maan hyväksi, jos tässä kriisi sattuu tulemaan.
Maanpuolustukseen kuuluu myös esimerkiksi pelastus- sekä ensiaputaidot, ja tässä sitten en muuten puutu siihen, että onko armeija pakollinen. Se että tämä velvollisuus koskee vain miehiä on kuitenkin yleistä tasa-arvon periaatetta vastaan. Jos tasa-arvoa ajatellaan, niin tämän velvollisuuden pitäisi koskea kumpaakin sukupuolta, vaikka sitten tästä asiasta varmasti keskustellaan vakavasti myös seuraavien hallitusten aikana.
Sanon vain että eikö ajatus yleisestä maanpuolustusvelvollisuudesta, mikä koskisi myös naisia olisi hyvä asia? Samoin naisethan ovat osoittaneet olevansa ylivoimaisesti parasta ainesta maanpuolustusta ajatellen, koska heille niitä natsoja annetaan niin mieluusti, niin eikö tuo motivaatio ole osoitus siitä, että naiset ovat sitä oikeasti maanpuolustukseen positiivisesti suhtautuvaa väkeä, jota pitäisi kouluttaa enemmän tällaisiin tehtäviin. Joten tästäkin asiasta voidaan keskustella, vaikka ministeri on siihen kantansa sanonut.
Kommentit
Lähetä kommentti