1. Kansan vapautusarmeija kääntyi kansaa vastaan, mikä tahrasi sen kilven
Tiananmen verilöyly vaikutti ihmisten kuvaan erityisesti asevoimista. Eli kun Kiinan kansanarmeija murskasi demokratia liikkeen, niin se ikään kuin muutti itsensä samalla poliittiseksi voimaksi. Armeijan epäpoliittinen asema oli tuolloin itsestäänselvyys, eli se oli itsenäisyyden tae, mutta kun sitä käytettiin omaa kansaa vastaan, niin armeija muutti silloin olemuksensa pelkäksi poliisivaltion voimaksi.
Tuo toiminta pilasi sen puhtoisen kilven, sekä tietenkin muutti monia asioita. Ja yksi asia mikä varmasti kiinnostaa ihmisiä on se, että kuinka paljon esimerkiksi Kiinan kansanarmeijassa simputetaan? Ja oliko syy noihin sotilaisiin kohdistuneisiin iskuihin sekä kahakointiin henkilökohtainen kauna vai oliko tuo viiltely, hirttäminen sekä polttopullojen heittely sitten esimerkiksi salaisen poliisin organisoimaa toimintaa?
2. Kun unelmat murskaantuivat
Kesäkuun 4.päivä vuonna 1989 jäi ihmisten muistoihin päivänä, jolloin unelmat Kiinan demrkratisoimis-prosessista murskattiin lopullisesti tai ainakin tänäkin päivänä tuosta asiasta on kiinalaisten vaikea puhua. Ja se että historiaa pyyhittiin järjestelmällisesti kertoo siitä, että jollain noista johtajista on huono omatunto tuon asian suhteen.
Jos ajatellaan sitä, että sotilaita vastaan olisi käytetty väkivaltaa ensin, niin olisiko väkivallan takana ollut Kiinan kommunistinen puolue, jonka työntekijät halusivat, että mitään demokratiaa ei olisi koskaan tullut maahan, tai ehkä voimaa käyttivät salaisen poliisin virkailijat, jotka halusivat provosoida väkivaltaa. Kuitenkin tulos oli se, että kansan vapautusarmeijan katsotaan kääntyneen kansaa vastaan, eikä tuo toiminta ollut missään nimessä järkevää.
3. Tiananmen uhrien määrä riippuu laskutavasta
Laskutavasta riippuu, että voidaanko ajatella tuon tapauksen aiheuttaneen 10 000 uhria.Toki pitää muistaa että tuon asian jälkiselvittely jatkuu edelleen. Eli onko Tiananmen verilöylystä kirjoittamisen takia esimerkiksi viime vuonna pidätetty sekä ehkä kylkiluiden murtumisen takia kuollut henkilö laskettavissa Tiananmen uhriksi riippuu kirjoittajasta.
Nimittäin se lasketaanko Tiananmen niin että mukaan vain ne ihmiset, jotka kuolivat väkivaltaan tuona yönä, vai myös ne jotka on pidätetty tuon tapauksen jälkeen, sekä jotka ovat kuolleet esimerkiksi tapaturmissa vankileireillä tai surkeissa oloissa jossain tehtaissa vaikuttavat tietenkin lukumäärään. Samoin mahdollinen terveydenhuollon epääminen niiltä ihmisiltä, joita epäillään osalliseksi tuohon mielenilmaukseen sekä esimerkiksi oman perheidensä yksin jättämien opiskelijoiden itsemurhat saattavat aiheuttaa muutoksen tilastoihin. Toki noita asioita puhuttaessa voidaan puhua välillisistä uhreista.
4. Väkivalta oli oikeastaan turhaa
Tiananmen verilöyly aiheutti sen, että Kiinan johto menetti ikään kuin puhtaan kilpensä länsimaiden silmissä, eli tapaus oli oikeastaan hyvin ikävä osoitus siitä, mitä yksinvalta todella on, ja opiskelijoiden päälle käyminen on oikeastaan myös länsimaille melko ikävä sekä kiusallinen asia, koska länsimaat haluavat käydä Kiinan kanssa kauppaa.
Kiinan kesä on todella kuuma, ja Pekingin tapauksessa helle oli hallituksen puolella. Eli jos mielenosoittajat eivät olisi saaneet vettä tai heillä ei olisi hygienia mahdollisuuksia, niin silloin tuo mielenosoitus olisi purkautunut itsestään. Se olisi voinut johtaa kuitenkin jopa pahempiin seurauksiin kuin puhdas raa'an voiman käyttö noita ihmisiä vastaan.
Jos tuota toimintaa ajatellaan puhtaasti strategisessa mielessä, niin koko väkivallan käyttö oli turhaa, ja kun kesä oli alkanut, niin silloin eivät opiskelijat olisi enää kyenneet pitkään pitämään leiriä Tiananmen aukiolla. Puhutaan siitä, että esimerkiksi Kiinan poliisijohto olisi halunnut päästää mielenosoittajat lähtemään, ja sitten suorittaa pidätykset ilman sen suurempaa huomiota, ja tuon jälkeen mielenosoittajat olisi lähetetty suoraan Kiinan gulagiin uudelleen koulutettaviksi.
5. Tiananmen on ikävä asia myös länsimaille
Tiananmen on ikävä asia myös länsimaille, jotka haluavat kaupata tuotteitaan kiinaan. Se että Kiinan elintaso on parantunut, merkitsee sitä, että siellä on valtavia markkina-alueita. Mutta kuitenkin tuon maan yksipuoluejärjestelmä on ikävä asia kaikille, jotka siellä toimivat.
Eli se että länsimaiden johtajat vierailevat kiinassa ja solmivat teollisuus-sopimuksia valtion kanssa tulkitaan jotenkin siten, että länsimaat hyväksyvät Kiinan yksipuoluejärjestelmän. Samoin se että Kiinan johto, jota pidettiin aikoinaan suvaitsevampana kuin neuvostoliiton johtoa turvautui voiman käyttöön oli todella ikävä asia.
Tuo tapaus merkitsi myös sitä, että väkivaltakoneiston roolia yhteiskunnissa alettiin pohtia tarkemmin. Eli pitääkö kaikkia käskyjä sitten oikeasti noudattaa, vaikka ne olisivat selvästi väärin tai laittomia on aina se kysymys, mikä koskee armeijaa sekä väkivaltakoneistoa ylipäätään?
6. Mitä Tiananmen muutti ihmisten mielessä?
Tiananmen on asia, mikä muutti monen ihmisen elämän. Se muutti kuvan armeijasta kansan kilpenä ulkoista hyökkääjää vastaan toimivana koneistona. Mutta se muutti myös esimerkiksi Kiinan sisäpolitiikkaa erittäin paljon. Kun valtio muuttui “sosialistiseksi markkinataloudeksi”, niin silloin kommunismin ideologinen pohja katosi, ja jäljelle jäi pelkkä yhteen puolueeseen perustuva diktatuuriksi kutsuttu järjestelmä, missä puolue ajaa vain omaa etuaan.
Mutta miksi sitten Kiina ryhtyi uudistamaan taloutta, ja kuitenkin poliittinen kontrolli jäi voimaan? Kun tänään katsoin Helsingin Sanomien uutista tuosta tapauksesta, niin siinä kerrottiin, että professori sai tuolloin surkeaa palkkaa, mutta taksikuski teki tulosta. Se tarkoittaa sitä, että Kiinan johto suosi noita vähän koulutettuja ihmisiä siksi, että he eivät kyseenalaistaisi valtion toimintaa.
7. Miksi korkeasti koulutettuja ikään kuin syrjitään?
Ja millainen asenna kiinalla on esimerkiksi yliopistoja kohtaan? Siellä koulutetaan ihmisiä, jotka ovat “välttämätön paha” järjestelmää kohtaan. Kiinan sosialistinen markkinatalous malli on tarkoitettu tuomaan sekä maallista hyvää että ulkomaista tekniikkaa tuohon maahan. Kyseinen tekniikka auttaa tietenkin valvontajärjestelmien sekä aseiden tuotannossa sekä kehityksessä, mutta parantunut taloudellinen tilanne saa aikaan sen, että yhteiskunta on rauhallinen. Mutta palataan taas yliopisto-ihmisiin.
Heitä tarvitaan lääkäreinä asianajajina sekä insinööreinä luomaan uutta asetekniikkaa. Mutta nuo ihmiset ovat kuitenkin vaarallisia järjestelmälle, missä oma ajattelu on kiellettyä. Eli tällä tarkoitan sitä, että ihmisten sopii tienata paljon rahaa, jotta valtio pysyy rauhallisena, ja pelkkä maallinen mammona tuo tuossa ajattelussa onnen maahan, jota hallitsee joukko viisaita miehiä, joiden päätöksiä ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa.
8. Korkea elintaso on myös kiristyksen väline
Ja jos sitten joku hyvin ansaitseva työläinen sattuu sanomaan jotain valtiaitaan vastaan, niin silloin hänet voidaan saman tien korvata uudella, ja sitten kun ihmiset näkevät kerjäläisen kadunkulmassa, niin silloin heille voidaan sanoa, että jos olette hiljaa, niin saatte jatkaa teidän upeassa työssänne. Mutta jos sitten tulee sanottua jotain valtion johtoa vastaan, niin silloin teidän kohtalonne on päätyä kyseisen kerjäläisen viereen kerjäämään rahaa. Eli kuka ottaa työhön henkilöä, joka ei osannut pitää suutaan kiinni?
Korkea elintaso ilman koulutusta on asia, mitä usein esitellään mediassa. Se että ihmisellä ei ole koulutusta tekee hänestä helpommin korvattavan työelämässä. Ja jos sitten taas ajatellaan sitä, että korkeasti koulutettu on ikään kuin opetettu kyseenalaistamaan asioita ei tee hänestä mitään kovin mukavaa alamaista ihmisille, jotka kertovat vain sitä, mikä sattuu sillä kertaa olemaan heille itselleen mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.