Kivi on upean tuntuinen sekä harvinainen. Mutta se ei kuitenkaan ruoki koskaan ketään. Kivi voi näyttää upealta, mutta kuitenkin meille se on hyödytön. Paitsi ehkä takan reunalle laitettuna voi joku sileä upean tuntuinen kivi tuoda meille paljon ystäviä. Varsinkin jos tuo kivi on tuotu jostain kaukaa. Silloin siitä kyllä kelpaa puhua paljon, mutta kuitenkin voidaan miettiä sitä, että miten paljon ikäviä asioita joku kivi voi saada aikaan.
Oletteko koskaan saaneet kutsua johonkin juhliin, ja siellä on sitten käynyt niin, että esimerkiksi teidän oman takkanne päällä on ollut kivi, joka on tuotu jostain kaukaa. Tuon kiven joku muu haluaa oman takan reunansa päälle, ja sitten hän vain väittää että te olette näpistänyt tuon kiven tuolta juhlasta. Siinä sitten saattaa itselle vähän itku tulla, koska esimerkiksi jos tuo kiven anastaja on joku rikas poju, niin silloin häntä saatetaan uskoa.
Miksi hän muka tuon kiven haluaa itselleen? Hänhän käy jossain ulkomailla joka ikinen talvi? Siksi että kyseessä on voiton merkki. Voittaminen on asia, mitä on mukava näyttää. Ja samalla tietenkään ei näissä tapauksissa ole kyse siitä, että tuon kiven arvo olisi niin kauhean suuri, vaan sen anastaminen on tuolle ihmiselle sellainen voimannäyte, eli hän vain kohottaa omaa arvoaan tällaisella toiminnalla.
Ihmisen ongelma on siinä, että jos kaikki ovat häntä vain kehuneet, niin hänestä tulee sellainen vähän liian itsevarma henkilö. Silloin saattaa unohtua sellainen asia, että ihmiset eivät aina ole oikeasti sellaisia, mitä he haluavat ulospäin näyttää. Ja kun puhutaan käytöksestä, niin silloin aina pitää muistaa se, että ihminen ei aina huomaa sitä, että hän saattaa käytöksellään osoittaa olevansa muuta kuin mitä hän oikeasti on. Seuraavassa osassa käytän esimerkkinä vankilaa, mutta sama ilmiö voidaan havaita myös jokaisessa muussa suljetussa tai puolittain suljetussa ympäristössä kuten oppilaitoksessa.
Jos ajatellaan esimerkiksi vankia, joka on muka hyvin lainkuuliainen, mutta samalla häntä jotenkin pelätään. Eli hänelle esimerkiksi tehdään tilaa pöydässä tai muuten häntä palvellaan, niin silloin hän ei ole mikään rivimies, vaikka tietenkin jokainen vanki haluaa vankilassa olla pikkutekijä. Pikkutekijä ei ole mikään henkilö, jolle kannetaan kahvia sänkyyn tai sitten hänen tehtäviään tehdään jatkuvasti muiden toimesta. Tai jos jollekin tehtävälle annetaan takaraja, niin siitä joustetaan sattumalta joka kerran.
Mikäli tämä tapahtuu esimerkiksi jossain oppilaitoksessa, niin silloin pitää asiasta käydä kyllä keskustelu kaikkien osapuolten kanssa. Ja jos yksi näistä opiskelijoista on sellainen, että häntä eivät mitkään säännöt koske, eli hän saattaa polttaa sisällä asuntolassa, vaikka kukaan muu ei sitä tee. Toisaalta kyseinen henkilö saattaa esimerkiksi huudattaa jatkuvasti musiikkia, vaikka muut yrittävät lukea tenttiin sekä muutenkin pitää muuta kuin opiskelua tärkeänä osana elämää, jolloin hän saattaa olla hyvin rasittava ihminen. Ja tuolloin tilanne saattaa muuttua mielenkiintoiseksi, jos kyseisen opiskelijan toimintaan ei puututa.
Eli kukaan ei tee asiasta valitusta, mikä saattaa johtua siitä, että tuo asuntola on muuten tyhjä, mikä tarkoittaa opiskelijoiden asuvan ehkä joidenkin kavereiden luona. Ja tätä pitää epäillä jos meteli on jatkuvaa. Mutta toisaalta tämä henkilö saattaa olla suuren yhtiön työhönottaja, joka ehkä on joillekin luvannut työtä.
Ja tuolloin muut saattavat sietää häntä siksi, että pelkäävät menettävänsä kesätyön, jonka saaminen riippuu tuon henkilön suosiosta. Asia varmasti muuttuu kiinnostavaksi, jos kaikkien muiden metelöintiin puututaan, ja silloin edessä saattaa olla jopa oikeudenkäynti. Mutta joskus kyseessä saattaa olla esimerkiksi isokokoinen ja aggressiivinen henkilö, jota pelätään hänen raivokohtausten sekä luonteensa takia. Tai sitten hän on jonkun MC-kerhon jäsen, ja sitä kautta hankkinut “kunnioitusta” ympäristöltään. Joten tällaisia ajatuksia tulee tästä asiasta mieleeni tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.