Kieli on avain kulttuuriin.

Opetuksen suunnittelusta puuttuu maassamme fokus. Eli kun ajatellaan että opiskelija valmistuu 3-5 vuoden kuluttua opiskelun aloittamisesta, niin meidän pitäisi mitoittaa opiskelupaikat siten, että niiden määrä vastaa tarvetta, joka kyseisellä alalla on 3-5 vuoden kuluttua. Mutta sitten tietenkin pitää muistella sitä, että osa noista nyt tällä hetkellä opintojaan aloittavista henkilöistä pitäisi tulevaisuudessa valita myös opettajiksi, jotka sitten välittävät koulutuksessa ja työelämässä hankkimiaan taitoja eteenpäin. 

Mutta jos sitten tilanne on se, että tuo henkilö ei pääse ammattiaan vastaavaan työpaikkaan, niin mistä hän sitten hankkii niitä työelämässä vaadittavia taitoja, joita hän sitten tarvitsee esimerkiksi opetustyössä. Kun ammattilainen palaa kouluun opettamaan uusia, tulevia ammattilaisia, niin hänen taitonsa ovat yhdistelmä taidoista ja tiedoista, joita hän on hankkinut koulutuksen sekä työelämän kautta. 

Jos noita kokeneita asiantuntijoita ei ole, niin samalla ei ole heidän alansa opettajia. Kukaan ei ole asiantuntija suoraan koulun penkiltä, mutta koulu tarjoaa pohjan tuleville opinnoille sekä käytännön työn opetteluun, mikä tapahtuu työelämässä. Kun puhumme koulutuksen leikkauksista, niin meidän pitäisi ehkä keskustella siitä mikä on esimerkiksi yliopiston tehtävä. Tuo tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa ja samalla myös tuottaa tutkijoita, jotka osaavat itsenäisesti etsiä vastauksia ongelmiin, joita he kohtaavat opintojen jälkeen. Jos maassamme ei ole noita ihmisiä, niin heitä ei sitten riitä enää työelämän palvelukseen. 

Toisaalta, halusimme tai emme olemme samalla tavalla kuin muutkin valtiot. Osa kansainvälisiä verkostoja. Noiden verkostojen kautta saamme ostettua tarvitsemiamme tuotteita, ja  raaka-aineita, myytyä omia tuotteitamme, sekä tietenkin hankittua tietoa. 

Eikä kukaan voi ilman työelämästä saatua kokemusta välittää noita asioita myöskään seuraavalle sukupolvelle. Voidaan sanoa että jos maastamme katoaa joku ammattiryhmä, niin silloin tuon ammattiryhmän, kuten tutkijoiden tai insinöörien koulutus ainakin Suomen kielellä loppuu. Tämän päivän tutkimuksen suurin ongelma eivät ole ääriliikkeet tai Donald Trump. Se on se että noilta tutkimuksilta vaaditaan välittömästi rahallista tuottoa, joten sen takia tiettyjä tutkimuksia karsitaan. Eli jos tutkimus ei tuo välittömästi lisää rahaa ihmisten taskuun, niin tutkimus muuttuu turhaksi. 

Eikä kukaan tietenkään halua rahoittaa turhaksi leimattua tutkimusta. kun puhutaan sitten esimerkiksi kieli ongelmista, niin tutkimuksen julkistaminen myös muilla kielillä kuin englanniksi pitäisi olla mahdollista. Jos se ei ole mahdollista, niin varmasti myös Suomen sekä Ruotsin kieli kärsivät siitä. Ihminen voi oppia vieraita kieliä kunnolla vain jos hänellä on äidinkieli hallinnassaan. Mikäli äidinkieli on hukassa, niin henkilö ei opi kunnolla myöskään muita kieliä. 

Kaksikielisyys voi olla erittäin upea asia. Jos tuossa ympäristössä viljellään laajaa sanavarastoa sekä kannustetaan käyttämään rikasta ja hyvää kieltä. Mutta jos kaksikielisyys on pelkkää mykkäkoulua, tai siinä käytetään pelkästään sanoja olut eli “bisse” ja “Big Mac ateria”, niin se ei kyllä kieltä rikastuta. 

Samoin kun puhutaan maahanmuuttajista, joilla ei ole ehkä mitään koulutusta, niin kaksikielisyys saattaa olla jopa pahasta. Kaksikielisyys on hyväksi silloin kun kaksikielisyyttä kehitetään rikkaan sanavaraston kautta. Sekä opettamalla esimerkiksi kielioppia ja suullista ja kirjallista itseilmaisua. Mutta jos kaksikielisyys on mykkäkoulua sekä sitä, että kirjat nähdään lähinnä takan sytykkeinä, niin silloin kaksikielisyyden nimellä  markkinoitu mykkäkoulu saattaa tuhota vieraan kielen eli maahanmuuttajan kannalta katsoen valtaväestön kielen opiskelun. 

Eli jos henkilön puheessaan käyttämä sanavarasto on köyhä, ja hänen käyttää muuta kuin oman kielensä kirjakieltä, niin silloin kaikki opiskelu on turhaa. Ajatelkaa itse tilannetta jossa ette käyttäisi mitään muuta kuin kaikkein yleisimpiä sanoja, ja nekin puhuttaisiin esimerkiksi Helsingin slangia käyttäen, niin se ei ehkä ole kaikkein paras ympäristö opiskella myöskään vieraita kieliä. Ja mitä jos kotona ei edes puhuta tai avata mitään tekstejä, vaan koko päivä kuluu jotain peliä pelatessa, tai kadulla hengaillaan vain jotain vierasta kieltä tai paikallista slangia puhuvien oman ikäisten tai vähän nuorempien kavereiden kanssa. Tuossa ympäristössä puhuttu kieli voi olla hyvinkin köyhää, eikä mikään sanavarasto kyllä kovin paljon kehity. Eikä ainakaan kirjakieli ole asia, jota noissa piireissä kehitetään kovin aktiivisesti. Eli se että esimerkiksi maahanmuuttajat liikkuvat vain omissa joukoissaan ei varmasti edistä heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. 

Kaikki ulkomaalaiset eivät ole samanlaisia. Ja ongelma on siinä, että me näemme tai mediassa käsitellään vain sitä joukkoa joka tekee rikoksia. Eristäminen tai eristäytyminen eivät ainakaan edistä integroitumista. Jos joku ihmisryhmä on vain toistensa kanssa, niin se köyhdyttää myös heidän kieltään. Eli jos arabiaa esimerkiksi käytetään vain jossain Tukholman nakkikioskilla toisten samanikäisten kanssa, niin siellä ei varmaan kieli ole kovin rönsyilevää eikä sanavaraston käyttö ole kovin laajaa. Mutta ongelma on siinä, että mitä jos tuo ryhmä torjuu kaikki ulkopuoliset? 

Kun puhutaan koulutuksesta, niin koulutuksen pitäisi kyetä vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin kaikilla tasoilla. Yhteiskunnan tarpeisiin ei varmasti kuulu se, että tänne tuodaan uusi alaluokka tekemään töitä, joita kukaan muu ei suostu tekemään. Ja joka sitten jätetään heitteille, kun heille varattuja töitä ei satu enää olemaan. Jos tänne tuodaan ihmisiä, niin heillä pitäisi olla mahdollisuus opetella myös Suomea, ja sitä kautta pyrkiä integroitumaan tänne. 

Jos tuota halua ei ole, niin heitä ei ehkä sitten pitäisi elättää täällä. Siis en puhu nyt niistä todellisista pakolaisista, jotka tulevat tänne oikeaa vainoa pakoon, vaikka ehkä heidänkin olisi hyvä opetella suomea. Vaan puhun nimenomaan siirtotyöläisistä, joita tänne tulee välillä siivoamaan. Eli myös heille pitäisi varmaan järjestää sellaisia tunteja joissa puhutaan maamme tavoista sekä siitä, että kaikki asiat, mitä jossain Afrikassa tehdään eivät ole maassamme sallittuja. 

Mutta meidän pitäisi ehkä myös miettiä sitäkin, että kaikki maahanmuuttajat eivät ole mitään köyhiä siivoojia. Vaan esimerkiksi öljysheikit etsivät jatkuvasti uusia sijoituskohteita rahoilleen. Ja myös kotimaiset yhtiöt palkkaavat myös ulkomaisia johtajia. Ja kansainvälistyvä ympäristö vaatii myös vahvaa kielitaitoa. Eli jos yhtiön asiakkaat sijaitsevat jossain kaukana Brasiliassa, niin silloin tietenkin heidän kanssaan pitää kyetä keskustelemaan myös erilaisten netin välityksellä tapahtuvien palaverien kautta. Samoin kaiken maailman käyttöohjeet saattavat vaatia kielitaitoa. Joten myös tällaisia pointteja kannattaa aina miettiä. 

Samoin NATO ja muut vastaavat kansainväliset toimintaympäristöt vaativat vieraiden kielten opettelemista. 

Valtion turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää olisi se, että meidän maamme viranomaiset ymmärtävät esimerkiksi vastapuolen kulttuuria sekä tietenkin esimerkiksi vastapuolen kielen sekä tapojen tunteminen olisi varmasti eduksi. Eli tätä taustaa vasten esimerkiksi se, että Venäjää ei enää opiskella kouluissa aiheuttaa ongelmia rikollisuuden sekä vakoilun ja sabotaasin torjunnassa. Mutta tietenkään emme voi suoraan lähteä siitä, että rikolliset puhuvat kiltisti jotain tiettyä kieltä. Samoin myös arabian sekä muiden vastaavien kielten osaamista olisi esimerkiksi terrorismin torjuntaa varten vahvistettava. 

Terrorismin ja vakoilun torjunnassa äärimmäisen tärkeää on se, että esimerkiksi puhelin- ja muun telekuuntelun avulla saatuja äänitteitä voidaan kääntää. Tietenkin tekoäly voi kääntää puhetta, mutta ongelma on se, että tekoäly ei ymmärrä esimerkiksi sarkasmia, se ei osaa lukea rivien välistä. Eikä se kykene myöskään välttämättä erottaa Damaskoksen murretta vaikkapa Tunisin murteesta. Tekoäly voi olla hyvä apulainen, mutta se on huono isäntä. Tekoälyn käyttö vaatii toisenlaisia valmiuksia kuin normaali tulkkaus. Mutta kuitenkaan tekoäly ei vielä korvaa ihmistä tällaisessa toiminnassa.