Saako kansanedustaja olla poissa Linnan Juhlista, koska hän haluaa osallistua 612 mielenosoitukseen?

Linnan Juhlat eli itsenäisyyspäivän vastaanotto on loppuvuoden "Se" tapahtuma. Kun ihmiset saapuvat Tasavallan presidentin vastaanotolle, niin tapahtumaa seuraa koko Suomi sekä joukko ulkomaalaisia seurapiiritoimittajia. Mutta sitten välillä tapahtuu niin, että joku kansanedustaja tai muu julkisuuden henkilö haluaa olla poissa noista juhlista, ja tällä kertaa Perussuomalaisten edustaja Teemu Keskisarja on ilmoittanut halunsa olla mieluummin mukana 612 mielenosoituksessa sekä soihtukulkueessa. No, asia on noussut näyttävästi esille mediassa, ja tähän päätökseen on ottanut kantaa sekä presidentti, pääministeri, että perussuomalaisten puheenjohtaja. Itse uskon että ajatus siitä, että Keskisarja haluaa osallistua soihtukulkueeseen ja pitää siellä puhe on lähtöisin häneltä itseltään. 

Aluksi tempauksessa mukana oli eräs toinenkin kansanedustaja, joka kuului samaan puolueeseen, mutta hän sitten perui puheensa. Joten koska koko Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole ollut mukana, niin uskoisin ettei Riikka Purra ja puolueen johto ole ollut tuon tempauksen takana. Olisi todella kova päätös määrätä kaksi edustajaa soihtukulkueeseen ja sitten mennä itse Presidentin linnaan tanssimaan. Itse olen sitä mieltä, että Keskisarjan toiminta on pelkkää halua tehdä itseä näkyväksi. 

Eli tällaiset tempaukset tuovat julkisuutta eli medianäkyvyyttä, ja ehkä tuollaisten ilmoitusten tekijä sitten suoraan toivoo sitä, että puolueen puheenjohtaja tai muut puolueen johtoelimissä työskentelevät estävät häntä ottamasta noihin mielenosoituksiin osaa. Kun puhutaan sitten esimerkiksi ääriliikkeistä, niin me voimme aina todeta, että ääriliikkeet koostuvat yksilöistä. Eli mikään liike tai puolue ei ajattele. Puolueen tai liikkeen jäsenet ajattelevat. Paperit tai tietokoneet eivät ajattele myöskään. 

Vaan ajattelija eli vastuun kantaja on aina se, joka noita välineitä käyttää. Se mitä ihminen itse päässään ajattelee on asia, jota meistä kukaan ei näe. Se miten ihminen toimii on se, minkä muut näkevät. Siis ulkoinen toiminta on se, jonka perusteella me muut määrittelemme asenteemme henkilöön. Kuka tahansa voi olla osa ääriliikettä siksi, että henkilö omaa ääriliikkeen arvoja tai asenteita. Ja sitten kun puhutaan esimerkiksi siitä, miten ihminen kokee tai käsittelee asioita, niin silloin on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, että tiedostaako ihminen omien arvojensa  ja/tai asenteidensa olevan jollain tavalla ääripäätä. 

Äärimmäinen ajattelu littyy tiettyihin elämäntilanteisiin. Ja se miten sitten meidän on toimittava, jos havaitsemme äärimmäistä ajattelua omassa pääkopassamme? Meidän on vain opittava hallitsemaan tunteitamme sekä tietenkin jollain tavalla myös pyrittävä pois tuosta tilanteesta. Varsinkin nuoria miehiä mutta miksei myös naisia saattaa kiehtoa ääriliike, koska nuo liikkeet tai niiden jäsenet pukeutuvat tietyllä tavalla. Ääriajattelu on aina samanlaista, riippumatta etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Siinä itse eli "me" olemme jotenkin kaiken muun yläpuolelle, ja muut eli "he" ovat niitä, joissa ei ole yhtään mitään hyvää. Turvattomuuden tunne ja epävarmuus saavat ihmiset hakemaan turvaa jengeistä, joissa vanhemmat jäsenet käyttävät nuorempia säälittä hyväkseen. 

Siis omaa itseä ei koskaan nähdä syyllisenä mihinkään. Kun nuori lentää pihalle ravintolasta, niin hän saattaa syyttää mielessään järjestysmiehiä siitä, että nämä ottivat häntä kiinni, ja ohjaavat hänet ovelle. Tai sitten joku nuoren kaveri saattaa sanoa, että joku asiakas osoitti hänet järjestysmiehille. Se mikä saattaa unohtua on se, että nuori on 16-vuotias, ja ala-ikäinen. Jutuissa tuo tapaus muuttuu sellaiseksi, että portsari "Vai oliko se vartija" nappasi nuorta niskasta kiinni, ja heitti hänet suoraan ikkunasta läpi, ja sitten joku mainitsee sanan, joka viittaa ulkomaalaiseen.

 Eli ketään ulkomaalaista ei tarvitse olla edes paikalla, kun joku keksii sen että ulkomaalaisissa on kaiken pahan alku ja juuri. Ja sitten tietenkin "pitäisi tehdä jotain". Siinä joukossa uho sitten nousee uusille tasoille, kun toiset muistelevat miten heitä on väärin kohdeltu, ja tietysti heidän koulunsa joulunäytelmä kiellettiin. Syy saattaa olla se, että esiintyjiä ei löydetty, mutta siitäkin voi syyttää jotain erilaista. 

Nuorille miehille pitäisi olla sellaisia paikkoja, joissa he voivat käydä purkamassa tuntojaan ilman, että asiasta kerrotaan heidän kotonaan. Siis jokainen vihaa sisältävä ajatus ei ole sellainen, että siinä tarvitaan mielisairaalaa. Mutta siis radikalisoitumisen aiheuttaja on usein sellainen kaveripiiri, joka hokee samoja asioita kuin oman elämänsä keskushahmo jota myös ihmiseksi kutsutaan. Viha on ihmisen luonnollinen tunnetila. Sitä vain on opittava käsittelemään ja sen kanssa pitää oppia elämään, oli vihan syy mikä hyvänsä. 

Jos tietynlainen paha olo alkaa patoutua, niin silloin saattaa tilanne muuttua hyvin radikaalisti. Mutta mikäli radikalisoituminen saadaan loppumaan ennen kuin ihminen tekee mitään peruuttamatonta, niin silloin saattaa monta rikosta jäädä tekemättä. Siis ääriryhmä syntyy siten, että joukko ihmisiä ikään kuin suljetaan pois yhteiskunnasta. Esimerkiksi huumeiden käyttö saattaa tietenkin vaikuttaa ihmisen minä-kuvaan sekä vaikeuttaa oman itsen sekä omien tunteiden hallintaa. Tuolloin oma itse saatetaan nähdä ylimaallisena olentona, joka ei edes kykene tekemään mitään väärää. Ja muut ovat sitten kaiken pahan alku ja juuri. 

Jos joku on nuorena miehenä tehnyt tiettyjä tervehdyksiä, niin tietenkin hänen pitää kantaa vastuu noista asioista. Mutta ei hänen tarvitse lopun ikäänsä kärsiä noiden nuoruuden aikaisten harkitsemattomien tekojen takia. Eli voiko skinhead katua? Vastaus on sama kuin kysytään voiko joku MC-jengin jäsen katua tekojaan? Kun me rankaisemme ihmistä, niin meidän on suhteutettava rangaistus siihen tekoon, mitä teon tekijä on tehnyt. Siis mikään tietty tervehdys ei ole sama asia kuin polttopullo isku. Eli emme saa suoraan niputtaa kaikkia asioita yhteen. 

Suomessa on aina välillä esillä sellainen malli, jossa rikosrekisteriä paisutellaan. Eli jos ihminen on näpistellyt, niin hänen sanotaan tehneen useita rikoksia. Mutta tuolloin rikoksen lajia ei muisteta tai haluta mainita. Ja jos ihminen on sitten tehnyt kovin kovia rikoksia kuten tappanut toisen, niin silloin tietenkin tuota rikosta heilutellaan ihmisten edessä. Tuossa mallissa pikkurikoksia tehneen ihmisen rikokset samaistetaan suoraan johonkin kovaan väkivaltaan. Samoin joissain piireissä sellaisia tekoja kuten juovuksissa tai amfetamiinin vaikutuksen alaisena ajamista ei edes ajatella rikoksena. Tuolloin vaikkapa vaatteiden näpistäminen on joidenkin mielestä pahempi rikos kuin autolla ajaminen juopuneena. 

Tämäkin on tietenkin äärimmäistä ajattelua. Eli kaikki asiat nähdään suoraan mustavalkoisena. Ihminen joko on tai ei ole rikollinen, ja kaikki rikolliset ovat jotenkin pahoja. 

Samoin nuo univormua käyttävät jengit tai poliittiset järjestöt tarjoavat epävarmalle ihmiselle yhteisöllisyyttä sekä luovat kuvan voimasta ja mahdollisuudesta saada kunnioitusta. Ne tarjoavat yksinkertaisia selityksiä sille, miksi joku lensi pois kapakasta. Periaatteessa poliittinen ääriliike on samanlainen kuin joku helvetin enkeleiden kaltainen jengi. Eli yhtenäinen pukeutuminen sekä tietyt muut arvot yhdistävät noita toimijoita.