Etelä-Korean presidentti julisti viime yönä hätätilan tuohon maahan. Kyseinen teko on todiste siitä, että demokratia ei ole missään maassa suorastaan itsestään selvyys. Eikä myöskään Suomessa ole mahdotonta, että Presidentti suoraan määräisi esimerkiksi hätätilaa tai ulkonaliikkumiskieltoa perustellen asiaa esimerkiksi sillä, että Eduskunnan työstä ei tule mitään.
Vallankaappauksia osataan tehdä toki muuallakin kuin jossain Afrikassa tai muissa epädemokraattisissa maissa. Korean tilanne on todella erikoinen, koska tuolla niemimaalla on periaatteessa ollut sotatila vuodesta 1953 alkaen, tai oikeastaan sotatila alkoi jo vuonna 1950 kun Korean sota syttyi. Vuonna 1953 astui voimaan tulitauko, joka kesti vuoteen 2013 asti. Tuolloin Pohjois-Korea palautti sotatilan.
Siis periaatteessa koreoiden välillä ei ole koskaan ollut rauhaa, vaan maiden välillä on aselepo, mutta virallista rauhansopimusta ei olla tehty. Ja juuri tuo asia tietenkin tukee Kim Jong-Unia sekä myös edesauttaa militarismia molemmissa maissa. Mutta siis Etelä-Koreakaan ei ole kovin pitkää aikaa ollut demokratia.
Vuoteen 1987 asti Etelä-Koreaa hallitsi markkinatalouteen uskonut sotilashallitus, joka luovutti vaalien kautta vallan siviileille. Mutta sitten kun tätä tilannetta katsotaan tarkemmin, niin toki ilmeisesti myös Etelä-Koreassa on ihmisiä, joiden mielestä demokratia on heikkoutta. Siis periaatteessa voidaan sanoa että demokratia ei ole myöskään Etelä-Koreassa juurtunut samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa. Demokratia on asia, joka ei ole aivan sama jokaisessa maailman kolkassa. Vaikka Pohjois-Korea on viralliselta nimeltään Korean Demokraattinen Tasavalta, niin demokratia on tuosta maasta hyvin kaukana, ja koko maa on yksi pahimmista, ellei pahin ihmisoikeuksien polkija.
Mutta siis pohjimmiltaan sosialismin ja kapitalismin välinen kilpailu on kahden talousjärjestelmän välinen kilpailu. Vaikka korealaiset ovat periaatteessa sama kansa, jolla on sama kieli, niin missään muualla ei kahden valtion välinen asetelma ole ole yhtä jyrkkä kuin Etelä- ja Pohjois-Korean välillä. Syy tähän näkökulmien erilaisuuteen johtuu siitä, että nuo kaksi valtiota ovat erittäin hyvä esimerkki äärimmäisen polarisoidusta yhteiskunnasta. 1940-luvun lopusta lähtien kommunistit ja kommunisteja vastustavat voimat ovat tietenkin halunneet tiivistää omien kannattajiensa linjoita.
Sekä samalla myös trollata sekä demonisoida toista osapuolta. Ja juuri tuo demonisointi sekä tarkoituksellinen polarisointi ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa kaksi valtiota ovat kuin yö ja päivä. Ja tietenkin esimerkiksi soluttautuminen toiselle puolelle on melko helppoa, jos molemmilla osapuolilla on sama kieli. Mutta se mikä tätä tilannetta mutkistaa on se, että periaatteessa voidaan ajatella että Korean Sota oli sisällissota, vaikka se tapahtui kahden periaatteessa itsenäisen valtion välillä. Pohjois- ja Etelä-Korea olivat itsenäistyneet vuonna 1948. Korean Sota syttyi kaksi vuotta myöhemmin. Ja syy tähän saattoi olla se, että Kim Il Sung halusi tiivistää rivejään. Sota päättyi niin kuin se päättyi.
Mutta Korean sota on ollut asia jolla esimerkiksi Kim Jong-Un perustelee omaa valtaansa. Siis kun valtioiden välillä ei ole olemassa sodan jälkeen tehtyä rauhansopimusta, niin silloin valtiot ovat juridisesti sodassa. Ja sotatila antaa Kim Jong-Unille rajattomat toimintavaltuudet maassa, joka on oikeastaan moderni versio feodaalisesta yhteiskunnasta. Pohjois-Koreassa on säädetty laki, jonka mukaan valta kuuluu ikuisesti Kimien suvulle. Eli siellä valtio on siirtynyt kohti pimeää keskiaikaa.
Sotatila antaa verukkeen esimerkiksi opposition tukahduttamiselle. Tuota samaa asiaa on käyttänyt aikoinaan verukkeena vallassa pysymiseen myös Etelä-Korean sotilashallitus, joka väitti suojelevansa kansaa Pohjois-Korean hirviöltä. Ulkoinen vihollinen on erittäin hyvä syy lähteä hakemaan lisäkausia. Kim Jong-Unin sapelinkalistelu, ydinaseet sekä esimerkiksi kranaattien ampuminen Etelä-Koreaan ovat asioita, jotka saavat Etelä-Korealaiset pelkäämään. Ja myös Etelässä on ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi Pohjois-Korea pitäisi likvidoida mitä pikimmin.
Tuollaiset ajatukset tietenkin tukevat niitä, joiden mielestä sotilashallitus tuo kuria ja järjestystä Etelä-Koreaan. Sotilashallitukset eivät ole koskaan kovin mukavia asioita. Ne polkevat usein ihmisoikeuksia, mutta ne myös tekevät päätöksiä nopeasti. Se mikä varmasti aiheuttaa turbulenssia Etelä-Korean poliittis-sotilaallisessa ympäristössä on Pohjois-Korean ydinase. Tuo ase on asia, joka takuulla saa aikaan ajatuksia siitä, että jotain olisi pitänyt tehdä. Ja tietenkin on ihmisiä jotka käyttävät tällaisia asioita ja ajatuksia hyväkseen.
Etelä-Korean presidentti saattoi pitää aikaa sopivana siihen, että hän siirtää vallan itselleen. Ulkoinen vihollinen kuten Pohjois-Korean kaltainen valtio, jota voidaan syystä pitää pahan tyyssijana on sopiva väline myös demokraattisen maan poliittisessa pelissä. Eli ketä vain voidaan sitten syyttää yhteistyöstä Pohjois-Korean johtajan kaltaisten hirviöiden kanssa. Ja sitten vain lähdetään julistamaan sotatilaa. Tuolloin lait tai asenteet jotka tekevät räikeästi ihmisoikeuksia polkevasta Kim Jong-Unista loistavan lyömä-aseen Etelä-Korean sisäpolitiikassa tekevät mahdolliseksi käyttää noita lakeja tai asenteita hyväksi.
Eli vallan siirto vaikkapa presidentille voi tapahtua niin, että parlamentissa tehdään jotain, joka antaa aiheen väittää parlamentaarikkojen tekevän yhteistyötä Kim Jong-Unin kanssa. Tai ketä vain voidaan syyttää yhteistyöstä Kimin kanssa ilman mitään syytä.
Korean tilanteesta tekee ongelmallisen juuri se, että Kim Jong Un on hankkinut ydinaseita turvatakseen omaa mahtiaan sekä alistaakseen omaa väkeään sekä sitoakseen omia kansalaisiaan tiukemmin komentoonsa. Joidenkin mielestä Pohjois-Koreaan olisi pitänyt hyökätä ennen kuin tuo valtio kehitti ydinaseita joilla se kykenee hyökkäämään moniin muihinkin maihin kuin vain Etelä-Koreaan. Mutta ydinaseet ovat valttikortti jonka avulla voidaan tehdä mitä vain. Ja Kimin uusi ystävyys Putinin kanssa varmaan aiheuttaa paineita Etelä-Koreassa.
https://yle.fi/a/74-20129045
https://yle.fi/a/74-20129049
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_demokraattinen_kansantasavalta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_tasavalta
Kommentit
Lähetä kommentti