Siirry pääsisältöön

Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan?

 

Mikäli me ihmiset haluamme tuhota itsemme, tai haluamme että tekoäly tuhoaa meidät, niin meidän pitää antaa tekoälylle välineet joilla se voi tämän asian tehdä. Antamalla tekoälyn käyttää esimerkiksi ydinaseita, ja jos emme tuota koodia tarkasta, niin seurauksena on hyvin todennäköisesti tilanne, missä huonosti ohjelmoitu tekoäly ampuu ydinaseet kohteisiinsa. Tekoäly ei koskaan kapinoi. Se ei kykene ajattelemaan, mutta se kykenee yhdistelemään tietoja tehokkaasti. Mutta jos tekoälyn pysäyttämiseen tarvittava salasana on kateissa, niin silloin ihminen ei ehkä kykene pysäyttämään tekoälyä. 

Sanotaan näin että jos tekoäly saa esimerkiksi ydinaseiden komentoa, niin silloin se ei varmasti tuhoa ihmiskuntaa. Tuo äskeinen esimerkki on tietenkin äärimmäinen, mutta jos tekoälylle annetaan oikeasti valta laukaista ydinaseita, niin silloin se saattaa tulkita jotain sensorien antamaa tietoa väärin, ja laukaista ohjukset taivaalle. Tai jos tekoälyn tuottamia ohjelmistoja ei tarkasteta kunnolla, ja niiden avulla ohjataan esimerkiksi ydinvoimaloita, niin silloin ohjelmointivirhe voi aiheuttaa tuhon. Mutta muuten tekoäly ei ole kovin vaarallinen. 

Tekoälyn vaarat normaalissa elämässä ovat lähinnä ohjelmointivirheistä johtuvia. Tai sitten joku asia vain unohdetaan kuvailla tekoälylle, joka sitten tekee äärimmäisen päätöksen. Mutta tuosta asiasta pääsee eroon sillä, että tekoälyn rooli pysyy neuvoa-antavana, eikä se saisi tehdä esimerkiksi aseiden laukaisemista koskevia päätöksiä ainakaan rauhan aikana. 

Tekoäly muuttuu vaaralliseksi jos sen halutaan olevan vaarallinen. Ja sotilaallisen tekoälyn tehtävä on olla vaarallinen. Tai sitten toinen mahdollisuus on se, että tekoälyltä odotetaan liikaa. Mikäli autopilotin ohjaaman auton kuljettaja lukee esimerkiksi Aku Ankkaa tai pelaa tietokonepeliä auton liikkuessa varsinkin kaupunkialueella on hyvin suuri mahdollisuus, että auto aiheuttaa onnettomuuden. 

Ja sitten me kohtaamme sen, mitä tekoäly oikeasti tulee aiheuttamaan. Tekoälyn avulla voidaan kontrolloida siivoojarobotteja. Tai sitten niiden avulla voidaan luoda rahantekoalgoritmi, joka seuraa miljoonia kohteita pörssissä. 

Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaamme melko paljon. Eli se saattaa muuttaa monia työtapoja tai tehdä joitain asioita nopeammin kuin ihminen. Tuolloin ehkä sitten robottien käyttö monissa töissä kuten kadunlakaisijoina sekä siivoustehtävissä yleistyy. Robotit jotka on kytketty laajoihin kielimalleihin ovat tehokkaita työvälineitä, mutta niistä täytyy tehdä sellaisia, että kukaan ei voi käyttää niitä esimerkiksi ryöstämään pankkeja. 

Tekoälyn avulla voidaan luoda esimerkiksi sijoitusalgoritmi, jonka avulla voi tuon välineen käyttäjä varmistaa voittonsa jokaisena päivänä, kun hän pelaa erilaisia sijoituspelejä. Tekoäly voi seurata tuhansia tai jopa miljoonia kohteita useissa maailman pörsseissä. Ja jos tekoäly sijoittaa jokaiseen kohteeseen vaikka kymmenen euroa, niin se vain seuraa sitä, että tuon osakkeen arvo nousee yli tuon kymmenen euroa, ja sen jälkeen myy osakkeen pois. 

Se että yksikään yksittäinen sijoitus ei ole mikään suuri ei tarkoita ettei näin laaja-alainen laite tai väline kykene tuottamaan käyttäjälleen suuria voittoja. Vaikka yksittäinen sijoitus on pieni, niin noiden kohteiden valtava määrä takaa henkilölle melkein varman voiton. Ja jos miljoonassa kohteessa tehdään vaikka euron verran voittoa, niin silloin tuon algoritmin käyttäjä saa miljoona euroa voittoa.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara