Siirry pääsisältöön

Miksi osaajat kasaantuvat tiettyihin kaupunkeihin?



Kun ihminen valitsee kaupungin, jossa hän aikoo työskennellä sekä mahdollisesti kasvattaa lapsiaan, niin hän varmaan haluaa kuulla tuosta kohteestaan mahdollisimman paljon. Eli jos henkilö muuttaa asumaan johonkin kaupunkiin, niin kyseessä on todella suuren luokan sitoutuminen siihen, että seuraavat 5-10 vuotta saattaa oma osite olla tuossa .kaupungissa. He saattavat valita kaupungin sillä perusteella, mitä muut saman alan osaajat ovat suositelleet. Eli vastaavan tason osaajan arvio saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, haluaako asiantuntija asettua asumaan tuohon kaupunkiin vai ei. 

Ihminen viettää lomakohteessa korkeintaan keksi tai kolme viikkoa. Lomakohteet valitaan eri perusteella kuin sijoituskohteet. Samoin ammatillinen kiinnostus jotain kaupunkia kohtaan syntyy eri tavalla kuin kiinnostus viettää lomaa jossain kohteessa. Kun kansainvälinen asiantuntija valitsee sitä kaupunkia ja maata, jossa hän haluaa työskennellä, niin hän kyselee tai tarkastelee sitä, mitä hänen asiantuntijaverkostonsa eli yleensä korkeasti koulutetut henkilöt ovat jostain paikasta kertoneet. Eli hän valitsee silloin paikan, missä hän haluaa asua sekä tehdä työtä. Tuolloin hän ottaa huomioon muiden ammattilaisten näkemykset kaupungista sekä tietenkin ottaa monista eri lähteistä selvää siitä, että haluaako hän viettää jossain kaupungissa seuraavat 10 vuotta. 

Siis siihen muuttaako tuo asiantuntija johonkin maahan tai kaupunkiin riippuu siitä, ovatko muut ammattilaiset olleet tyytyväisiä johonkin paikkaan. Tuolloin tietenkin sellaiset asiat kuten ihmisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan sekä viranomaisten linja vaikuttavat siihen, että haluaako tuollainen asiantuntija tehdä työtä jossain kaupungissa. Jos joku asiantuntija julkaisee jostain kaupungista myönteisiä ajatuksia, niin se saa aikaan sen, että vastaavan alan osaajia alkaa parveilla jossain kaupungissa. Se että työvoimaa on tarjolla merkitsee paljon erityisesti startupien kannalta. Mutta se että henkilö muuttaa johonkin hänelle vieraaseen kaupunkiin tai kulttuuriin vaatii paljon. Siksi nuo henkilöt haluavat varmaan muuttaa turvalliseen maahan sekä kaupunkiin, missä heitä kohdellaan hyvin, sekä korruptio on pientä. Ja varmaan jokainen noista henkilöistä haluaa että poliisi ei heitä ryöstä.  

Mutta sitten kun puhutaan esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksesta suomalaista teollisuutta kohtaan, niin me varmaan tiedämme että ulkomaiset sijoittajat voivat hankkia minkä tahansa suomalaisen julkisen osakeyhtiön hallintaansa. Se että esimerkiksi suomalaisesta tekoälyyn erikoistuneesta yrityksestä on maksettu miljoonia euroja tietenkin mairittelee tuon yrityksen omistajaa. 

Mikä sitten tekee tuosta yrityksestä houkuttelevan sijoituskohteen on se, että se kehittää tekoälyä. Se mikä taas tekee asiasta hiukan ikävän, on se, että jos suomalaisia startupeja myydään ulkomaille, niin tuo yhtiö maksaa jatkossa tuloveronsa siihen maahan, kumpi on halvempi. Eli kun startupeja myydään ulkomaille, niin tuo uusi omistaja saattaa tarjota niistä hyvää hintaa. Eli se hyödyttää osakkeenomistajia. Mutta saamalla tuo sijoittaja saa oikeudet tuon yhtiön patentteihin. Eikä tuo startup koskaan ehkä maksa veroja suomeen, vaikka sen perustajat ovat sitä varten starttirahaa hakeneet ja ehkä sitä myös saaneet. Joten kansantaloudellisesti ei ole järkevää että startupit ostetaan ulkomaiseen omistukseen ennen kuin ne ovat maksaneet kertaakaan veroja. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara