Työelämän murroksesta sekä tekoälyn tulemisesta.

Työelämä on suuremmassa murroksessa kuin koskaan ennen. Vaikka meille sanotaan, että elämän ei tarvitse olla jatkuvaa muutosta, niin kuitenkin muutos on ainoa pysyvä olotila. Vaikka sanotaan että muutoksen ei tarvitse olla ainoa pysyvä olotila, niin kuitenkin esimerkiksi Chat GPT tekoäly on osoittanut, että koskaan ei yhtiö voi jäädä laakireilleen lepäämään. Jos yhtiö laiminlyö tuotekehityksen, niin silloin sen kyky vastata muutokseen heikkenee. 

Työelämässä sekä varsinkin ICT-alalla on olemassa joukko trendejä sekä megatrendejä, jotka voivat hyvin nopeasti muuttua. Eli esimerkiksi ohjelmointikielet joilla työ tehdään saattavat olla suuria megatrendejä, mutta seuraavassa hetkessä nuo äskeiset trendit ovat muuttuneet vanhentuneiksi. Ja jos erityisesti ICT-alalla ei kykene seuraamaan trendejä sekä megatrendejä, niin seurauksena on asiakas kato. 

Megatrendit ja trendit muuttuvat ICT -alalla poikkeuksellisen nopeasti, koska ICT-alasta suurin osa toimii virtuaalisessa ympäristössä. Koska varsinkin ohjelmistoala perustuu immateriaaliseen tuotteeseen, niin siksi esimerkiksi ohjelmointiympäristöt on helppo vaihtaa koneilta. Tai nykyisten verkkopohjaisten ratkaisujen aikakaudella riittää, että työntekijöille ostetaan pääsy verkkopohjaisille ohjemointi-editoreille. 

Mutta tulevaisuudessa tekoäly saattaa viedä työn ainakin osalta ohjelmoijista. Tuolloin tekoälylle vain kuvaillaan millaisen ohjelman asiakas haluaa, ja sitten tuo tekoäly vain kokoaa ohjelmiston valmiista kirjastoista. Nuo kirjastot ja niiden kuvaukset voidaan toki ladata tekoälyn käyttämälle kovalevylle, ja sitten tekoäly vain valitsee noista kirjastoista sopivimmat uuteen ohjelmistoon. 

Ehkä tuo ei vielä ole mahdollista, mutta tekoälyt kehittyvät nopeasti, ja ehkä noita automaattisia koodari-ohjelmistoja on kohta tarjolla. Chat GPT voi toki auttaa ohjelmoijia erittäin tehokkaasti. Se voi tarkastaa muuttujat sekä sisällön tehokkaasti. Mutta vielä nykyään ihmistä tarvitaan koodin luomisessa. Mutta kuten sanoin, niin tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. 

Tuo toiminta on samanlaista kuin mitä Chat GPT käyttää rakentaessaan kotisivuja yhdistelemällä kappeleita eri kotisivuilta. Jos tekoäly kokoaa ohjelmiston valmiista kirjastoista, täytyy sen vain tietää mitä mikäkin kirjaston tietokannoista sekä tietuista tekee mitäkin. 

Siis jos ajatellaan esimerkiksi Googlea joka on ollut tähän asti dominoiva toimija verkkomaailmassa, niin se peri asemansa Microsoftilta, joka oli aikoinaan johtava toimija esimerkiksi ohjelmistojen tuotannossa. Se mikä nosti Googlen ohi Microsoftin oli verkkopohjaiset sovellukset, joiden ainakin pitäisi tehdä USB-tikuista osittain tarpeettomia. Ennen verkkopohjaisia sovelluksia piti tiedostoja kuljettaa paikasta toiseen USB-tikun avulla, mutta ongelma oli se, että jos tuikku putosi taskusta, niin silloin se saattoi aiheuttaa katastrofin. 

Verkkopohjaisten sovellusten etu on se, että henkilö voi aloittaa työn työpaikallaan, ja jatkaa sitä vaikka kotonaan tai vastaavasti toisin päin. Henkilö joka kirjoittaa dokumenttia verkkopohjaisella sovelluksella ei ole riippuvainen alustasta, joten hänen ei tarvitse kuljettaa esimerkiksi kannettavaa tietokonetta tai USB-tikkua mukanaan. Mutta sitten tuli eteen Chat GPT, jonka pelätään sekä samalla toivotaan kaatavan perinteisen tavan käyttää internetiä. 

Tekoäly joka käyttää sumeaa logiikkaa on jotain aivan uutta sekä tehokasta. Samoin kuin esimerkiksi Googlen tapauksessa on käynyt, niin monissa muissakin asioissa on eteen iskenyt paniikki. Tuo paniikki johtuu siitä, että joku voi aivan yllättäen tuoda markkinoille uuden sekä vallankumouksellisen tuotteen. Ja tuo uusi tuote voi olla melko nopeasti muuttua alan uudeksi standardiksi. 

Se minkä Chat GPT on opettanut on se, että vaikka joku asia vaikuttaa stabiililta sekä staattiselta, niin uusi haastaja jopa markkinajohtajalle voi tulla hyvin nopeasti eteen. Ja jos tuohon haasteeseen ei kyetä vastaamaan, on seurauksena automaattisesti putoaminen pois kirkkaimpien tähtien joukosta. 

Internet on muuttanut meidän elämäämme pysyvästi. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan. "Pandemian jälkeisessä työelämässä korostuu neljä muutosnäkymää. Esimerkiksi työ itsenäistyi ja lähijohtaminen yksilöllistyi koronaepidemian aikana. Etätyössä työntekijät ovat voineet katsauksen mukaan vaikuttaa itsenäisemmin omaan työntekoonsa".(YLE.fi/Työelämässä on käynnissä suurin muutos vuosikymmeniin, arvioi Työterveyslaitos)

"Etätyötä tekevän lähijohtaminen voi olla tutkimuksen mukaan ajankäytöllisesti vaativaa".(YLE.fi/Työelämässä on käynnissä suurin muutos vuosikymmeniin, arvioi Työterveyslaitos)

"– Aiempaa itsenäisempää (etä)työtä johdettaessa on osattava kohdata erilaisia yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia, katsauksessa kirjoitetaan".(YLE.fi/Työelämässä on käynnissä suurin muutos vuosikymmeniin, arvioi Työterveyslaitos)

"Tutkimuskatsauksessa kerrotaan, että pandemia kiihdytti digitalisaatiota. Esimerkiksi pikaviestivälineiden käyttö kasvoi paljon".(YLE.fi/Työelämässä on käynnissä suurin muutos vuosikymmeniin, arvioi Työterveyslaitos)

"Katsauksessa tuodaan myös esille, että pitkään jatkuessa pelkän etätyön tekeminen uuvuttaa osaajankin ja että digitalisaatio lisäsi tarvetta jatkuvaan oppimiseen työssä". (YLE.fi/Työelämässä on käynnissä suurin muutos vuosikymmeniin, arvioi Työterveyslaitos)

Tietenkin etätyö on kuluttavaa, koska se on yksinäistä sekä itsenäisyyttä vaativaa. Mutta toisaalta kun ajatellaan lähiesimiehiä, niin heillä on varmasti työelämässä vaadittavat taidot.  Lähiesimies tietenkin saattaa joutua kovemmalle kuin ennen, kun hänen pitää valvoa etätyötä tai hybridityötä. Hybridityö voi tarkoittaa että henkilöt tekevät työtä toimistolla, mutta suuri osa palavereista pidetään pikaviestimin sekä esimerkiksi palaveri-ohjemistojen tai muiden työalustojen avulla. 

Kuitenkin työnjohtajan velvollisuus on puuttua alaisen ajankäyttöön sekä viimekädessä erottaa alainen, jonka työ ei kelpaa. Jostain syystä jotkut tutkimukset ovat johtamis-keskeisisä. Eli alaisten jaksamisesta ei kovin paljon kirjoitella. Etätyö sekä videopalaverit stressaavat myös alaisia. Jos joku ryhmässä on aina hiljaa, niin se näkyy kaikille. Ja kaikki ihmiset eivät ole sosiaalisia. Tuollaisissa työryhmäpalavereissa pitää jokaisen niihin osallistuvan sanoa jotain, ja se saattaa tuntua joidenkin mielestä kiusalliselta. 

Eli jos joku on aina hiljaa, niin se luo epäpätevän vaikutelman. Ja nykyisessä työelämässä ei kukaan halua antaa sellaista vaikutelmaa, ettei osaa työtään. Se saattaa kostautua seuraavissa yhteistyöneuvotteluissa. 

Etätyön ongelma on se, että tuo työnteon muoto tekee toimistoista tarpeettomia. Ja se merkitsee yhtiöille säästöjä. Sen takia etätyöhön panostetaan. kun etätyö yleistyy, niin se vaikuttaa lopulta esimerkiksi liikennelaitosten matkustajamääriin. 

Kun ajatellaan nykyistä työelämää, niin silloin me kohtaamme tilanteen, missä työntekijä saatetaan jättää 15 minuutin perehdytyksen jälkeen tekemään työtään itsenäisesti. Ja jos sitten tämä työntekijä ei osaa työtään, niin silloin hän saa kehotuksen tutustua tuohon työhön jossain kirjastossa, ja sitten hänet ohjataan ovelle. Kukaan ei halua että lähiesimies joutuu jatkuvasti puuttumaan alaistensa työhön, koska se merkitsee potkuja.

https://yle.fi/a/74-20012732

https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/