perjantai 13. tammikuuta 2023

Kuvitteleeko kukaan että joku myöntää tehneensä mitään väärää kun puhutaan esimerkiksi väkivallasta?

Kuva: lehtikuva


Väkivalta on asia, mikä ei koskaan ole mukavaa. Kun puhutaan voimankäytöstä, niin tietenkin silloin puhutaan periaatteessa oikeutetusta väkivallasta. Mutta tuo tilanne saattaa voimankäytön kohteesta olla hyvin ikävä sekä pelottava.  Eli jos turvasumutteita tai muita välineitä joudutaan käyttämään, niin silloin tietenkin pitäisi tuohon toimintaan olla syy. Se että vartijoita tai poliiseja tulee paikalle enemmän kuin yksi on monille yllätys. Siis se että paikalle tulee kolme tai neljä henkilöä on puhtaasti psykologiaa. Tarkoitus on tarjota poistettavalle henkilölle kunniallinen mahdollisuus poistua paikalta, ja samoin jos mennään voimankäyttötilanteeseen, niin silloin ei tarvitse kohdetta retuutella esimerkiksi päästä pitämällä, ja muutenkin kohteen hallinta on helpompaa. 

Mikäli ajatellaan että vartija tai poliisi käy kiinni asiakkaaseen, niin silloin tietenkin voimankäyttö voi olla aivan oikean näköistä. Mutta sitten se että onko syy voimankäyttöön hyväksyttävä on jäänyt usein selvittämättä. Jos vartija lähestyy henkilöä joka ei ole omasta mielestään mitään tehnyt, ja poistaa tuota henkilöä paikalta, niin silloin tietenkin jokainen normaali ihminen vähän tuohtuu. Jos henkilö sitten kieltäytyy, niin silloin varmaan kyse on siitä passiivisesta vastarinnasta. Mutta oikeuttaako sitten se, että vartijalta kysytään syytä poistamiseen paikalta viemään henkilö maahan? 

Tietenkin vartijat saattavat kohdata työssään itsetuhoisia nuoria, mutta silloin kun väkivallasta puhutaan, niin selvitetään sitä nimenomaista tapausta. Toisin sanoen, oliko tuossa kyseisessä tapauksessa voimankäyttö aiheellista?  Eli oliko tuo poistettava joku itsetuhoinen nuori, tai jos henkilö on itsetuhoinen, niin silloin varmaan olisi parempi kutsua poliisit paikalle, kuin lähettää hänet kotiin. 

Vartijoiden koulutus on melko lyhyt. Ja sekä sisä- että opetusministerit ovat sanoneet, että turvallisuusalalla on vakavia puutteita. Ja yksi niistä on vartijoiden lyhyt koulutus. Sisäministerin mukaan myöskään tässä Iso-Omenan tapauksessa että Avarn liikkeen tapauksissa, missä joukko vartijoita on saanut syytteen pahoinpitelystä ei ole kyse yksittäistapauksesta. Eli onko vartioiden asenteessa jotain sellaista, mikä saa heidät käyttämään voimaa herkemmin kuin ennen? 

Vai onko esimerkiksi sosiaalinen media nostanut nämä tapaukset tehokkaammin ihmisten tietoisuuteen kuin ennen? Siis onko noita ylilyöntejä tapahtunut ennen yhtä paljon kuin nykyään, vai onko niistä vain  vaiettu? Vartijoiden on tajuttava, että jos henkilö vaikuttaa haahuilevalta, tai muuten hukassa olevalta, niin hän voi olla psykoosissa tai hänellä voi olla myös alkava aivohalvaus. 

Siis vartijat ilmeisesti olettavat että poissa olevalta vaikuttavat haahuilevat henkilöt ovat automaattisesti jonkun aineen vaikutuksen alaisena. Ja vaikka henkilö olisi "aineissa", niin silloinkin voidaan kysyä että onko oikein että tuollainen henkilö vain heitetään ulos, vai pitäisikö noissa tapauksissa kutsua poliisi tai ambulanssi paikalle. Siis en tiedä onko tuo Iso-Omenasta poistamisen yhteydessä kuollut henkilö sitten käyttäytynyt jotenkin oudosti, kun joku oli kutsunut järjestysmiehet paikalle. Poliisin mukaan tuo surullisen tapauksen uhri ei kuollut tukehtumalla, joten mikä sitten olikaan kuolinsyy, niin se tullaan aina yhdistämään noihin vartijoihin, ellei sitten mitään muuta ilmene. 

Kun vartijat lähestyvät ihmistä antamalla esimerkiksi poistumiskehotuksen tai pyytämään olemaan vähän rauhallisemmin, niin silloin joku aina välillä saa päähänsä ryhtyä esiintymään tuossa tilanteessa. Toisissa tapauksissa taas vartijalle tulee tarve esiintyä ihmisten edessä.  Mutta sitten kun tullaan tilanteeseen, missä henkilö ei itse koe olleensa häiriöksi tai muuten kukaan muukaan ei ole mitään hänelle itselleen sanonut, niin silloin kyllä mennään vähän voimankäytön rajoille. Siis jos joku toinen asiakas pyytää jonkun henkilön poistamista esimerkiksi vetoamalla häiriöön tai häirintään, niin silloin tilanne on se, että siinä on kahden ihmisen sanat vastakkain. 

Jos ajatellaan että järjestysmies poistaa henkilön siksi, että joku on pyytänyt järjestysmieheltä tätä palvelusta, niin silloin kylä voisi olettaa, että tuo pyynnön tehnyt henkilö edes hakisi jonkun todistajan paikalle. Vai lähteekö nykyaikainen turvallisuushenkilö siitä, että kun joku huutaa "järjestysmiestä", niin silloin tuon järjestysmiehen kutsuja oikeus on vaatia ketä hyvänsä poistettavaksi tuosta paikasta. Eli eikö kukaan muista että joku voi suoraan sanottuna valehdella, jotta hän saisi esimerkiksi "parempaa palvelua" tai vaikkapa kilpakosijan poistetuksi paikalta. 

Jos tilanne sitten päätyy jonkun kuolemaan, niin ihmiselle tulee ensin suojelurefleksi. Tuolloin ensimmäinen ajatus on aina se, että "minä en ole tästä vastuussa", ja sitten lähdetään kaunistelemaan tilannetta. Eli "kyllä se varmaan oli jotain häirinnyt" on seuraava ajatus, mikä tulee automaattisesti mieleen. Ja kuvitteleeko kukaan että kukaan tuossa tilanteessa näkee omassa toiminnassaan mitään väärää? Yksi yleisimpiä puolustuksia tuollaisessa tapauksissa on se, että "meillä on sellaiset ohjeet, että häiritsevä asiakas pitää poistaa". Mutta sitten tietenkään siitä ei mainita mitään, että jos vain yksi asiakkaista sattuu tuota poistamista vaatimaan? 

https://www.verkkouutiset.fi/a/oikeusoppinut-ison-omenan-tapauksesta-oliko-naiseen-perusteita-kohdistaa-mitaan-toimia/#68f61070

Sisäministerin lausunto asiasta:

https://yle.fi/a/74-20012190

Opetusministerin lausunto

https://yle.fi/a/74-20012207


https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Ydinaseita ja miinasopimusta.

Yllä: Panavia Tornado IDS  kylvää pommeja sekä miinoja JP233 yksiköstä  Syy Israelin iskuun Iraniin saattaa olla ainakin osittain Trumpin po...