Tänään Tekniikka & Talous lehden artikkelissa päiviteltiin, että miksi huippututkimus seisoo paikallaan jopa Nobel tasolla? Ensinnäkin nykyään tieteen tekeminen ei ole jostain syystä muodissa, ja sen takia uusia huippututkijoita, jotka haluavat tuoda uutta tieteeseen sekä sen kautta tekniikkaan on vaikeampi rekrytoida kuin ennen. Tutkimuksen tarkoitus on toki tuottaa jotain uutta, joten sen takia meidän pitää voida panostaa myös perustutkimukseen.
Perustutkimus on tutkimusta ilmiöistä, ja noita tutkimuksia hyödynnetään sitten myöhemmin esimerkiksi insinööritieteissä sekä uusissa tuotteissa. Mutta jostain syystä perustutkimusta jotenkin syrjitään. Se mikä sitten saattaa aiheuttaa sen, että jotkut tutkijat tai tutkijoiksi kutsutut henkilöt mieluummin tuovat tuloksiaan pala palalta sekä välttävät vallankumouksellisia päätelmiä tai eivät tuo vallankumouksellista tutkimusta kokonaisuudessaan ihmisten ihasteltavaksi johtuu ehkä pelosta.
Tutkijan työ vaikuttaa usein pitkäveteiseltä, ja joistakin ihmisistä saattaa olla vaikeaa perustella esimerkiksi yksinkertaisesti ryhtymistään tutkijaksi. Eli tutkijat harvoin ovat mitään kovin varakkaita ihmisiä, joten heiltä on helppoa kysyä, että "miksi sinä olet niin köyhä", kun kaikki muut vastaavan ajan opiskelleet ihmiset ovat kamalan rikkaita? Tuon takia tutkijaksi ryhtyminen on joidenkin mielestä vähän vaikeaa. Jotkut tutkijat saattavat pelätä esimerkiksi muutosvastarintaa. Kun joku "hyväksi koettu ratkaisu" huomataan vääräksi, niin silloin tietenkin vastarinta on suurta.
Interaktiivisella tekoälyllä varustettu Sophie-robotti oli valtava projekti, jota jostain syystä on lähinnä arvosteltu. Eli negatiivinen palaute saattaa aiheuttaa tutkijoille painetta salata tutkimustuloksiaan.
Eli koska näin on aina tehty, niin sama meno jatkuu, vaikka ratkaisu olisi tieteellisesti todistettu vääräksi tai olisi kehitetty parempi ratkaisu. Eli joku tutkija saattaa myös kuvitella että kaikki asiat on jo keksitty, joten he eivät uskalla tuoda ihmisten eteen uusia ja innovatiivisia malleja, koska pelkäävät astua jonkun varpaille. Kaikki uuden kehittäminen lähtee prototyypistä, ja jos ajatellaan esimerkiksi tekoälyn ohjaamaa "Sophie robottia", niin se sai aikaan paljon kritiikkiä, ja tuo robotti sitten leimattiin täydeksi turhakkeeksi.
Samoin tekoälylle naurettiin mutta nyt sitten Chat GPT on tuonut ihmisten eteen uuden tehokkaan työkalun. Kuitenkin tekoälyn kohdalla on ollut havaittavissa sellainen ikävä asia, että ihmiset jostain syystä tahtovat nähdä kaikessa tällaisessa tutkimuksessa vain negatiivisia asioita. Kuitenkin "Sophie" oli ja on edelleen valtava edistysaskel kohti interaktiivisia robotteja.
Tutkijat pelkäävät tekevänsä virheitä, ja jos sitten joku löytää jostain tutkimuksesta virheen, niin silloin seuraa joukko lehtijuttuja, joissa niin sanottu "höpöhöpö-tutkimus todistettu vääräksi", jossa tutkijaa pilkataan tai hänelle nauretaan päin naamaa. Niissä sisältönä on se, että apurahoja sekä muiden vastaavien tarpeellisten asioiden kohdalla kysytään, että "miten noin naurettava asia saa jotain tukea"? Eli tutkijaa ikään kuin syyllistetään siitä, että hänen esittämänsä väittämä on jotenkin väärin, ja sitten taas päästään parantelemaan maailmaa.
Yleensä unohdetaan että mikään tutkimus ei ole välttämättä täysin oikea tai väärä. Eli tutkimustulos saattaa olla oikea tietyssä tarkoin säädellyssä kemiallis-fysikaalisessa ympäristössä, mutta muualla ei voida saada samoja tuloksia. Jos tulos vaatii esimerkiksi ilman korvaamista jalokaasulla sekä tarkasti säädeltyjä lämpötiloja, niin se ei ole empiirisen periaatteen vastaista. Tuollainen tutkimus on siis kokein sekä kontrollitestisten sarjoin todistettavaa, mutta vastaavaa tulosta ei voida saada aikaan kuin tuossa tarkoin säädellyssä ympäristössä.
Samoin tutkija saattaa haluta pimittää osan tutkimuksestaan, jos hän joskus sitten hakee työtä yksityiseltä sektorilta. Ongelma tutkimuksen kohdalla on se, että tutkimus ei varmasti ole sopivaa, jos sitä ajatellaan esimerkiksi nykyisen lyhytnäköisen liiketoimintamallin kehyksessä. Perustutkimuksen yhteydessä havaittu ilmiö ei ehkä tuo mitään rahallista hyötyä yhtään kenellekään vielä pitkään aikaan sen havaitsemisesta. Perustutkimuksesta on siis oikeastaan turha toivoa lyhyen tähtäimen hyötyä. Ja osaa noista ilmiöistä osataan hyödyntää vasta vuosikymmeniä niiden havaitsemisen jälkeen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/huippututkimus-todisti-tiede-on-jamahtanyt-uriin-erittain-pahasti-nobel-tasoa-myoten-vain-harva-tutkimus-ravistelee-maailmaa-radikaalisti-75-vuotta-sitten-oli-toisin/e1e5a92a-fa43-4957-a765-3f268da34d24
https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.