Onko “liberaali” vain sana? Vai onko liberaali vain jonkun tietyn ryhmän oikeus? Liberaalia politiikkaa voidaan pitää myös suurena sananvapauden vihollisena, eli jos olemme liian liberaaleja, niin esimerkiksi ääriryhmät voivat käyttää sitä hyväkseen. Liberaaliuden nimissä voidaan estää vaikkapa tiettyjä tutkimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ääriryhmiin tai natsismiin. Tuolloin voidaan vedota siihen, että kaikki eivät noista tutkimuksista satu pitämään.
Tuota termiä “kaikki eivät noista asioista pidä” voidaan käyttää perusteena sille, että mediassa ei julkaista kuvia, jotka ovat joillekin ihmisille kiusallisia. Noita kuvia voisivat olla esimerkiksi isoisän kuva natsipuolueen puvussa tai Stalinin perustaman “Suomen kansanarmeijan” univormussa tai Terijoen hallituksen yhteispotretissa. Tuolloin kuitenkin unohdetaan se, että kaikkia ihmisiä ei voida miellyttää. Jos ajatellaan että kaikki asiat tehdään aina enemmistön ehdoilla, niin tietenkin se on demokraattista. Mutta mitä tarkoittaa enemmistö?
Siis termillä enemmistö voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on olemassa suuri joukko ihmisiä, joita halutaan miellyttää. Mutta sitten se miten tuo miellyttäminen tapahtuu onkin aivan toinen juttu. Eli enemmistöön kuuluminen saattaa joidenkin ihmisten mielestä automaattisesti oikeuttaa esimerkiksi olemaan aina etuoikeutettu johonkin vähemmistöön kuuluviin nähden.
Vaaleissa enemmistö tarkoittaa sitä joukkoa, joka viitsii saapua esimerkiksi äänestyskoppiin. Ja vain ne äänet joita kopissa annetaan merkitsevät parlamenttivaaleissa. Mutta ongelmia tulee sitten siinä, jos esimerkiksi äänestysinto on hyvin matala.
Enemmistö voidaan luoda keinotekoisesta. Eli tietty osa väestöstä tai joukosta rajataan pois sillä perusteella, että he eivät tiedä "parastaan". Tuo asia on ominaista esimerkiksi Eteläisen Afrikan apartheid hallituksille. Tuollaiset hallitukset saattavat rajata suuren ryhmän ihmisiä pois sillä perusteella, että noiden ihmisten äänet eivät kelpaa.
Yksi tällainen ryhmä ovat ikänsä puolesta äänioikeutta vailla olevat henkilöt. Lapsia ja nuoria on helppo syyllistää, ja ainakin ennen oli ihmisiä varoitettu nimenomaan “nuorisojengistä tai nuorten miesten joukosta joka terrorisoi lähiötä”, mikä oli osoitus ikärasismista. Nuoria osoiteltiin ja heidän käytöstään haukuttiin ala-arvoiseksi. nykyään tittelin “nuorisojengi” sijasta käytetään kohteliaasti “katujengiä”.
Mutta nykyään nuorison tulevia ääniä halutaan. Ja siksi esimerkiksi “nuorisojengit” ovat virallisessa kielenkäytössä muuttuneet puheeksi “katujengeistä”.
Saattaa olla että nuorten käytös ei ole aivan yhtä hillittyä kuin aikuisten käytös. Mutta tuohon asiaan vaikuttaa tietenkin elämänkokemuksen puute sekä esimerkiksi murrosiässä tapahtuva hormonaalinen kehitys. Ja juuri elämänkokemuksen puute sekä epävarmuus saavat aikaan sen, mitä kutsutaan “nuoriso käytökseksi”.
Mutta vaikka joku 16-vuotias nyt saattaa vaikuttaa käyttäytyvän vähän eri tavalla kuin aikuiset, niin neljän vuoden kuluttua tuo henkilö on sitten 20-vuotias. Ja silloin hän voi aivan varmasti äänestää, ellei sitten joku muu asia sitä estä.
20 vuoden kuluttua hän saattaa olla suuren yrityksen johtaja, jos hänellä vain sattuu olemaan oikea tutkinto. Eli tällä vain tarkoitan sitä, että jokainen joka vain pääsee lukion ja YO-kirjoitukset läpi ovat oikeutettuja hakemaan noihin kauppa- ja muihin korkeakouluihin.
Tietenkin on ollut puhetta esimerkiksi YO-kirjoitusten lakkauttamisesta, koska ne kuulemma “aiheuttavat liikaa stressiä”. Mutta kuitenkin meidän pitäisi varmaan miettiä sitä, että millä muulla tavalla yliopistoon sitten pitäisi ottaa opiskelijoita? Siis onko olemassa mitään realistista korvaavaa käytäntöä, jolla taataan hakijan kypsyys sekä muut edellytykset opiskella yliopistossa sekä harjoittaa sen jälkeen esimerkiksi lääkärin tai asianajajan ammattia.
Tai ehkä nuo yliopiston pääsykokeet muutetaan kaksi- tai kolmipäiväisiksi. Tai ehkä koko ylioppilaskokeen eli kirjoitusten siirtäminen historiaan siten, että kuka vain pääsee yliopistoon kuulostaa hyvältä. Mutta se sitten aiheuttaisi sen, että yliopistoon tulisi opiskelijoita, joilla ei ole edellytyksiä opiskella sellaisessa paikassa, koska yliopisto-opiskelussa opiskelijan oletetaan selviävän itsenäisesti hänelle annetuista tehtävistä.
Ja se että ylioppilaskokeet poistetaan niiden aiheuttaman stressin takia, niin silloin se siirtää stressin opiskelun yhteyteen. Se että YO-kirjoituksista luovuttaisiin aiheuttaisi sen, että suurempi osa opiskelijoista sitten saisi hylättyjä arvosanoja, mikä tarkoittaa että pettymykset ovat silloin astetta suuremmat. Ja samalla myös valmistuminen viivästyy pahasti. Samoin valmistumatta jääminen voi myös olla silloin yleisempää kuin nykyään. Eli tuolloin YO-kirjoituksista luopuminen varmasti ei palvele tarkoitustaan, vaan siirtää stressin paikasta toiseen.
Yliopisto-opiskelun päämäärä on tietenkin se, että opiskelijat valmistuvat ajallaan. Siis korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelun pääasiallinen tarkoitus ei ole se, että opiskelija notkuu kapakassa, ja käy töissä siivousfirmassa. Vaikka se ehkä on ulkopuolisten mielestä se kaikkein näkyvin osa tuota opiskelua.
Median vaikutus esimerkiksi talouden kehitykseen voi olla ratkaiseva. Eli kun toitotetaan laman tulemista, niin se saa ihmiset varomaan sijoituksia. Eli raha jähmettyy tuolloin pankkitileille. Uusia investointeja ei tehdä, mikä aiheuttaa tulojen vähentymistä esimerkiksi infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin uusimisesta tuloja saaville yhtiöille.
Yksi ryhmistä joihin media sekä modernin yhteiskunnan muut vaikutuskanavat pitäisi ulottaa ovat lapset sekä nuoret. Me olemme usein unohtaneet sen, että lapset ja nuoret eivät lopun elämäänsä ole lapsia ja nuoria. Nuo nykyään alaikäiset henkilöt ovat ehkä muutaman vuoden päästä tulossa äänestys ikään eli he saavuttavat täysi-ikäisyyden, eikä kokonaista sukupolvea voi oikeasti sulkea pois äänestyskopista.
Lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret ovat ihmisiä, joilla ei ikänsä puolesta ole äänioikeutta. Heillä ei ole myöskään oikeutta ajaa omia asioitaan täysipainoisesti tai täysivaltaisesti. Joten heitä on helppo syrjiä, mutta kun lapsia ja nuoria aletaan syrjiä, niin silloin meidän pitää huomioida se, että nuo henkilöt saavat jossain elämänsä vaiheessa äänioikeuden, jota he myös ilmeisesti ovat käyttäneet. ‘’
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansanarmeija
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2022/12/03/mita-tarkoittaa-liberaali-politiikka-eli-kirjoitus-asenteiden-muutoksesta/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.