Siis miksi uskomme valheisiin?

Siis uskommeko valheeseen vai esitämmekö uskovamme niihin? Aina kun ihminen muka uskoo valheeseen, niin on mahdollista että hän vain näyttelee sitä. Nimittäin saattaa olla että valheen kertoja on hyvin suuri auktoriteetti, ja tietenkin saattaa olla niin, että jos tuota valheen kertojaa joka ajaa asiaansa esimerkiksi fyysisellä auktoriteetilla ei uskota, niin saattaa käydä niin, että epäilijä putoaa pois joukosta. Auktoriteetti saattaa olla esimerkiksi paikallisen autokerhon tila, joka on yhden sen jäsenen omistama. Ja jos tuon jäsenen juttuja ei uskota, niin hän loukkaantuu. Ja se joka on valheen kyseenalaistanut saa lähteä etsimään autolleen uutta rakentelupaikkaa. 

Valehtelu on nimittäin vallankäytön yksi muodoista. Kun ihminen kertoo toiselle valheita, niin hän asettuu toisen yläpuolelle, eli toinen on silloin väärän tiedon varassa. Valhe takaa sen, että itsellä on etulyöntiasema toiseen. Ja yksi asia mikä ajaa ihmisiä levittämään valheita on se, että on jotenkin noloa myöntää että on uskonut toisen kertomaan valheeseen. 

Yksi asia mikä tietenkin aiheuttaa sen, että uskomme valheeseen on se, että valhe kerrotaan siten, että se miellyttää meitä. Siis valheella imarrellaan ihmistä ja hänen turhamaisuuttaan. Eli esimerkiksi rasismi perustuu ajatukseen siitä, että johonkin tiettyyn ryhmään kuuluva henkilö on toista niin ja niin paljon parempi. Rasismi ei ole siis vain etnistä rasismia. Se voi olla myös kulttuuriin tai kieleen, ikään tai sukupuoleen sekä käytökseen perustuvaa syrjintää tai toisen alistamista. Rasismiin kuuluu se, että erilaiset ihmiset nähdään uhkana. "Miksi minun pitää mitään opetella, kun minä kuulun enemmistöön sekä minä ja kaltaiseni johdamme yhteiskuntaa?". 

Vähemmistön tehtävä on miellyttää enemmistöä on se sanoma, millä myydään monia aatteita, joista yksi on skinhead-aate. Mutta vastaava aate jossain Lähi-Idässä on islamilainen fundamentalismi. Siis islamilainen versio skinheadeista on fundamentalistinen islamisti, joka ei voi myöskään hyväksyä mitään muuta kuin oman aatteensa ja uskontonsa. 

Syy siihen, että henkilöä syrjitään ei tarvitse olla mikään kovin iso. Riittää että on vähän eri näköinen kuin muut. Siis esimerkiksi silmälasien käyttäjät kohtaavat samalla tavoin syrjintää kuin muutkin, jotka poikkeavat enemmistöstä. Mutta se miksi joku on rasisti johtuu siitä, että rasismissa on asioita, jotka mairittelevat häntä. Samalla tavalla muutkin valheet tarttuvat ihmisiin. Miksi esimerkiksi islamilainen fundamentalismi on niin "kova juttu"?

Syynä on se, että sitä markkinoidaan siten, että se vetoaa nimenomaan ihmiseen joka haluaa komentaa, olla vahvempi sekä omaa paljon maskuliinisia arvoja. Ja kun sitten päästään kadulle seisomaan rynnäkkökiväärin kanssa, niin se antaa upeasti itsetuntoa ihmiselle, joka ei ole koskaan edes opetellut lukemaan. Ja sitten se että tietyt kirjoitukset määrittelevät miehen perheen ja koko yhteiskunnan päälliköksi tietenkin antaa mukavasti selkänojaa noille ihmisille, eli kun Allah on sanonut että tietyllä tavalla pitää elää, niin se tarkoittaa sitä että istutaan seinän vieressä AK-47 kainalossa, ja kaikki sitten kunnioittavat tuota henkilöä. Ja sitten vain kalifaattia rakentamaan. Kalifaatti on siis islamistien versio skinheadien ideaalimaailmasta, missä on vain heidän kaltaisiaan ihmisiä. 

Mutta miksi ihmiset uskovat noita puheita suuresta kalifaatista, joka hallitsee koko maailmaa? Tai miksi he uskovat tarinoita suuresta valkoisesta ylivallasta? Siksi että se kerrotaan heille niin, kuin he haluavat sen kuulla. Eli suuri aate ja ajatus ovat asioita, jotka tuovat silloin sisältöä elämään. Ei tarvitse viettää aikaa korjaamalla autoja, kun sitä voi viettää räiskimällä rynnäkkökiväärillä ympäriinsä. Tällainen asia tietenkin on äärimmäinen esimerkki siitä, miten lukutaidotonta ihmistä voidaan vedättää. Mutta se on myös osoitus siitä, miten valhe uppoaa ihmisiin. 

Vai uppoaako valhe oikeasti kehenkään? Kun esimerkiksi islamilaista fundamentalismia myydään, niin tuossa tapauksessa saattaa myyntipuheen pitäjän vieressä seisoa joukko rynnäkkökivääriä kantavia miehiä. Ja viesti on selvä, jos ei henkilö lähde mukaan huutamaan iskulauseita, niin hänet vähintään mukiloidaan teho-osastokuntoon. Siis uskooko ihminen valheeseen, vai pakotetaanko hänet näyttelemään sitä, että hän uskoo niihin? 

Mikäli edessä seisoo tarpeeksi suuri ja mahtava auktoriteetti, niin silloin tietenkin on helpompi lähteä mukaan hänen leikkeihinsä kuin väittää vastaan. Jos isoa ja mahtavaa auktoriteettia vastustetaan tai sille sanotaan vastaan, niin silloin saattavat leikkikaverit kadota tai pahimmassa tapauksessa pari hammasta katkeaa. 

Ja juuri noin valehtelija haluaa kaikkien toimivan. Joskus valhe on asia joka voidaan helposti osoittaa valheeksi, mutta sitten valheen alkuunpanija saattaa yllättäen kehittää esimerkiksi pari jääkiekkolippua tai sitten vain puhe käännetään toiseen aiheeseen, kun joku yrittää kaivaa tietoa Internetistä. "Kuka nyt haluaa kuunnella tyhjänpäiväisiä tiedemiehiä tai lukea tylsää Wikipediaa, kun on aika juhlia". Ja sitten tuo tylsimys, joka on halunnut tarkastaa faktoja vain komennetaan pois paikalta. 

Kun ihminen lukee esimerkiksi tekoälyalgoritmeista sekä siitä, miten ne manipuloivat tietoa, niin tietenkin asiasta nousee meteli. Mutta sitten tietenkin meidän pitää miettiä sitäkin, että onko kuitenkin tiedon hakijalla sekä esimerkiksi internet-sivujen lukijalla jokin vastuu siitä, mitä hän uskoo? Siis tekoälyalgoritmi tarjoaa tietenkin mahdollisuuden vetäytyä algoritmien taakse piiloon, ja syyttää algoritmeja siitä, että ihminen menee halpaan. 

Ja valhe perustuu osittain siihen, että ihminen ei kehtaa sanoa, että häntä on höynäytetty. Se että hän on uskonut toisen valheita merkitsee sitä, että hän on erehtyväinen. Siis esimerkiksi se, että tarinassa on käytetty deep fakea ei merkitse mitään. Vain se että ihminen on uskonut jotain tietokoneella rakennettua virtuaalista todellisuutta, jota ei kukaan muukaan voi todesta erottaa merkitsee jotain. Siis vain se kerrotaan että toinen on uskonut valheeseen, ei sitä että miten tuo valhe on syötetty ihmiselle. 

 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/15/valheenpaljastaja-miksi-uskomme-valheisiin-nain-tunnistat-psykologiset