Perussuomalainen agenda on menettänyt 3% kannatustaan kahden kyselyn välillä, ja roikkuu nyt 15% tuntumassa. Ja mistä tämä mahtaa johtua? Jos puolue syöksyy kohti pohjaa, niin silloin syöksykierrettä pitää lähteä oikaisemaan. Eli puolueen on tehtävä sellainen tarveanalyysi, että mitä varten se on olemassa, ja ketä se haluaa palvella. Tai siis jälkimmäinen asia voidaan korjata muotoon, kenen etua puolue oikeasti haluaa ajaa? Jos ajatellaan että Perussuomalaiset ovat joskus olleet uusi puolue, niin nyt tuo puolue on muuttumassa vanhaksi puolueeksi, kuten esimerkiksi SDP, Kokoomus sekä Keskusta ovat. Ja tietenkin se kohtaa saman ongelman kuin muutkin vanhat puolueet.
Se ongelma on se, että puolue ei tavoita äänestäjiä tai saa rekrytoitua uusia jäseniä. Kukaan ei elä ikuisesti, ja nyt viimeistään suuret ikäluokat ovat poistumassa tai jo poistuneet työelämästä. Samoin ainakin osa suurten ikäluokkien lapsista on myös siirtymässä kohti eläkeikää. Ja voidakseen jatkaa toimintaansa pitää puolueiden hankkia uusia jäseniä. 2020-luvulla 1960-luvullä syntyneet siirtyvät eläkkeelle. Ja noiden ihmisten seuraajia pitäisi jo ryhtyä metsästämään. Nimittäin jos puolueen jäsenet eivät saa kokemusta päivän politiikasta ennen siirtymistään puolueen ohjaksiin, niin on tulos kauhea.
Kuten korona- ja muut asiat ovat osoittaneet, niin kaikki haluavat johtaa ja saada kultaa sekä kunniaa. Mutta jos ihminen haluaa johtaa sekä tehdä päätöksiä, niin hänen pitää myös kyetä kantamaan vastuu päätöstensä seurauksista. Eli valta tuo myös vastuuta. Ja kun esimerkiksi puolueen jäseniltä tai ainakin kansanedustajilta kysytään jostain asiasta, niin tietenkin heidän pitäisi olla tietoisia siitä, että mikä mahtaa olla puolueen kanta noihin asioihin.
Mikäli puolueen edustajien mielipide asioista on kovin eri kuin muiden puolueiden, niin sen kanssa ei lähdetä hallitukseen. Ja aina kun puolueen eduskuntaryhmän jäsen antaa lausuntoja, niin silloin se tulkitaan helposti puolueen viralliseksi lausunnoksi vaikka se ei ehkä ole aina tarkoitus.
Tai oikeammin sanottuna kaikkien puolueiden pitäisi ryhtyä myös kehittelemään agendaa, joka miellyttää esimerkiksi 1990-syntyneitä, jotka täyttävät 30-vuotta 2020-luvulla. Ja myös 2000-luvun alussa syntyneet ovat tulleet tai tulevat pian äänestysikään. Eli myös noiden ihmisten äänien pitää kiinnostaa puolueita. Ja jos ei äänestäjää miellytetä, niin hän ei puoluetta äänestä.
Siis mikä neuvoksi kun hyvin mietitty agenda ei sitten äänestäjiä tavoita, tai joku muu agenda koetaan houkuttelevammaksi kuin Perussuomalaisten agenda? Syy voi olla se, että puolue ei ole siellä, missä sen äänestäjät ovat. Vaikka ajatellaan että puoleen jäsenmäärä on verraten suuri, niin kuitenkin puolueen pitää hankkia uusia jäseniä. Ja tietenkin suuri määrä jäseniä takaa suuren volyymin sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Suuri puolue saa aina hyvän kosketuspinnan äänestäjiin. Ja suuri jäsenmäärä tuo uskottavuutta. Se vetää varmasti ääniä puolueelle. Mutta kun työskennellään parlamentissa, niin silloin kaikki asiat, mitä henkilö sanoo tai tekee ovat julkisuuden valokeilassa.
Uskottavuus taas kasvattaa äänisaalista. Ja sen kautta sitten yhä suurempi määrä edustajia pääsee luottamuselimiin. Tuolloin edessä on tilanne, missä joku saattaa möläyttää asioita, joita ei juuri kukaan muuten olisi edes osannut ajatella. jos ajatellaan että edustaja on herännyt bileiden jälkeen esimerkiksi paikallisen moottoripyöräjengin tiloista, niin siitä voi seurata hyvin erilaista julkisuutta, kuin mikä olisi hyväksi puolueelle.
Eli muutama hiukan erilainen kommentti saattaa aiheuttaa hyvin suuren huomion, mutta onko huomio positiivista vai negatiivista? Sen näkee vasta seuraavissa vaaleissa. Muutama kostean saunaillan jälkeen annettu kommentti voi olla hyvin vahingollista jatkoja ajatellen. Jos ajatellaan että puolueen jäsen maksaa jäsenmaksun, niin hyvä kysymys on se, että mitä puolue voi tuolle ihmiselle tarjota, mitä hän ei muualta voi saada?
Siis puolueeseen liitytään siksi, että saadaan mahdollisuus vaikuttaa. Mutta jos puolueen agenda pelottaa ihmisiä, niin silloin varmaan se ei saa ääniä. Puolueen joka on parlamentissa pitäisi käyttää sellaista kieltä, että muut kokevat että sen kanssa voidaan keskustella, ilman pelkoa pesäpallomailan iskuista päähän. Jos puolueen nimissä käydään kertomassa miten terva ja höyhenet ovat niiden kohtalo, jotka uskaltavat sitä vastustaa, tai olla sen kanssa eri mieltä, niin silloin varmaan puolue pelottaa ihmisiä.
Vaikka puoluejohto ei ole tietoinen tai vastuussa siitä, mitä sen yksittäiset jäsenet tekevät, niin kuitenkin sen pitäisi voida tai haluta puuttua puolueen nimissä tehtyyn trollaamisen. Samoin puolueen pitäisi astua 2000-luvulle, ja jättää jotkut vanhoilliset äärilahkot omaan arvoonsa. Ääriliikkeiden mukaan on helppo lähteä, koska nuo liikkeet olivat ne uskonnollisia tai poliittisia. Mutta ääriliikkeiden mukaan lähtiessään puolue menettää ne tavalliset äänestäjät.
Ja jos sitten paljastuu että puolueen jäsenyys aiheuttaa sosiaalista eristystä tai että jos joku puoluejohdon linjan vastainen kommentti aiheuttaa erotuksen puolueesta sekä vihapuhetta, niin tuskin kukaan tuota jäsenmaksua lähtee maksamaan. Kukaan ei varmaan halua maksaa silmätikuksi joutumisesta, ja puolueen ongelma on siinä, että sen toiminta katetaan jäsenmaksuilla.
Jäsenmaksujen avulla puolue hankkii välineet, sekä vaalimateriaalin ja toimitilat, joissa se voi harjoittaa toimintaansa. Mutta jos puolue ei palvele niiden etua, jotka sitä kerran äänestivät, niin silloin se menettää paljon enemmän kuin joku uusi puolue. Jos puolue tai sen sanoma ei miellytä, niin silloin äänestetään jotain muuta puoluetta. Ihmisiä ei voi pakottaa minkään puolueen taakse.
https://yle.fi/uutiset/3-12298446
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.