keskiviikko 11. elokuuta 2021

Mietteitä linnasta vuolaan veden äärellä


(Kuva I) Olavinlinna

Olavinlinna edustaa uudempaa linnoitusten tekniikkaa sekä tyyliä. Sen pyöreät tornit kykenivät ottamaan vastaan tykin ammuksia, ja sen takia kyseinen linnoitus oli aikansa sotateknologian huipentuma. Sen tehtävä oli valvoa tärkeää vesireittiä, mutta samalla sitä käytettiin myös ympäröivien alueiden hallintaa. Sijainti saarella suojasi linnaa kummaltakin puolelta tulevilta hyökkäyksiltä. Eli Olavinlinna oli myös paikallinen hallintakeskus, josta ympäröiviä alueita suojeltiin mutta myös hallittiin. 

Paikallisten oli maksettava veroja Olavinlinnalle, joka suojeli mutta myös hallitsi ihmisiä. Olavinlinnaa on muutettu paljon sen alkuperäisestä asusta, ja viimeistään Venäläiset ovat tehneet linnaan sen bastionit, eli raskaita tykkejä varten rakennetut puolustusmuurit. Nämä bastionit takasivat sen, että myös raskaita tykkejä voitiin asettaa linnoitukseen, jossa oli tätä ennen sekä kanuunoita että raskaita arkebuuseja, jotka tunnetaan myös lunttumusketin, hakapyssyn tai käsikanuunan nimellä riippuen vähän niiden käyttötarkoituksesta sekä kohteesta. 


(Kuva II) Lunttulukkomuskettia eli arkebuusia käyttävä mies vanhassa puupiirroksessa. Huomaa kuinka ase tuetaan ampumasauvaa vasten ennen laukaisua. (Wikipedia, Hakapyssy)

Linnoituksissa käytettävät arkebuusit saattoivat olla raskaampia kuin offensiiviset mallit, koska ne  voidaan ripustaa kiinteään telineeseen. Mutta toki Olavinlinnassa oli kokoelma mitä erilaisimpia aseita. Eli myös kevyempiä arkebuuseja löytyi varastosta. Arkebuuseja on muuten monia eri malleja, ja niitä käytettiin moniin eri tehtäviin. Eli linnojen torneissa saattoi olla hyvin pitkiä ja pitkälle kantavia hakapyssyjä, joilla voitiin ampua hyvin pitkällä olevia kohteita. Tarinan mukaan osa arkebuuseista oli naamiotu lipputangoiksi, ja niillä saatettiin ampua hyvinkin pitkällä olevia henkilöitä, jos ampujilla oli käytössään kaukoputki. 

Niin vuolaan virran luodolla on linna Olavin, kertoo eräs iskelmä. Mietin mitä kaikkea tuo linna sekä sen muurit ovat nähneet ja kokeneet, miten monta salaisuutta sekä tarinaa tuo vanha linna voisi ihmisille kertoa. Tässä tavoistani poiketen kuuntelin tuon kappaleen jonka nimi on “Balladi Olavinlinnasta”, ja siinä sitten kerrotaan tarina tytöstä, joka oman tarinansa mukaan avaa myrskyn aikana linnan laskusillan, ja päästää vihollisen linnan alueelle. 

Tuon tarinan tyttö kertoo pelastaakseen rakkaansa. Mutta mieleen tulee se, että jos tuo tapaus on totta, niin balladi ei mainitse sitä, että missä asemassa tuo tytön rakas mahtoi linnassa olla. Eli oliko hän sotilas, joku muu linnan väkeen kuuluva kuten palvelija tai kenties ehkä vanki. Kun ajatellaan että tuo tyttö olisi muka yksin päästänyt laskusillan alas, niin ehkä pitää miettiä sitä, että tuota siltaa ei ehkä yksin voisi kukaan laskea. 

Linnan laskusilta nojaa yleensä linnaa vasten, jotta se ei rasita jarrua eikä laskusilta näin putoa vahingossa. Eli ensin siltaa pitää työntää ulospäin, ja samalla päästää kettinkiä jotta silta putoaa oikeaan asentoon. Ja tuo linnan silta on tietenkin vain yksi osa linnan puolustusta. Laskusillan takana on vähintään kaksi porttia. 

Toinen on umpinainen portti, jossa on yksi tai kaksi aukkoa joista voidaan ampua suoraan kohti tulevia, ja sitten vielä ristikkomainen portti, jonka läpi voidaan vihollisia ampua jousipyssyllä tai hakapyssyllä. Samalla myös yöllä olisi porttia varmaan vartioitu, varsinkin kun vihollinen on vastarannalla, ja portin avaamiseen on kyllä pitänyt osallistua vähän muitakin kuin vain yksi henkilö. 

Mutta kuten me tiedämme niin Olavinlinnan puolustuksessa oli vakava puute, ja se oli se että linnan alueella ei ollut kaivoa. Siitä syystä saattoi olla niin, että vedenhakumatkalla olleet sotilaat oli ehkä yllätetty, ja sitten heidän merkkiään oli näytetty linnan väelle. Olavinlinnan kaivon puute saattaa olla vain epähuomiossa tapahtunut erehdys ta sitten sillä haluttiin estää esimerkiksi ruumiiden ilman lupaa tapahtuva hävittäminen. 



Olavinlinnan läpi kulkeva kanava (Kuva III)


Kun Olavinlinna muutettiin vankilaksi, niin silloin sen läpi tehtiin kanaali, johon ehkä myös krematorioissa tuhkattuja ruumiita hävitettiin. Tai ainakin itse mietin, että olisiko tuolla vankilaksi muuttamisella ollut yhteyttä tähän linnan läpi kulkevaan kanaaliin, joka on ainakin virallisesti tietenkin rakennettu juomaveden ottamista varten. 

Olavinlinnan torneissa ei ole koskaan ollut vettä tai mitään käymälää, ja syy tähän on se, että torniin ei jääty asumaan. Eli tornia vartioivien sotilaiden ei ollut hyvä olla pitkään ilman valvontaa, koska se saattoi saada heidät puhumaan sopimattomia. Vanhojen linnojen tornien yläosat oli ilmeisesti tehty tahallaan heikommasta materiaalista kuin alaosa, jotta ruutivaraston räjähtäessä paine purkautui ylöspäin, eikä vahingoittanut linnan muita osia. Ja räjähdyksiä sattui varsin usein. Johtuukohan se siitä että linnan väki saattoi juoda neljä litraa olutta päivässä, ja ehkä joku joi jopa paloviinaa, ja sitten lipsahti soihtu tuonne ruutivarastoon. 

Tuon oluen juomisen seurauksena saattoi jonkun aatelismiehen elinikä pudota huomattavasti, koska jos hän joka päivä otti neljä litraa olutta, niin silloin hänen maksansa ei ehkä kovin hyvässä kunnossa ollut. Ja ehkä näin oli kaikille parasta, koska tuolloin ei mies elänyt liian kauaa. Mutta tuon keskiajan säännöt sekä elämäntavat olivat kaukana siitä, mitä ne nykyään ovat. Eli olutta juotiin aivan lapsesta pitäen, ja sitä tietenkin meni huomattavan paljon. Joten kovin vanhaksi ei ehkä kukaan elänyt. Eikä silloisen lääketieteen osaaminen myöskään kannustanut kovin vanhaksi elämään. 


()https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Pitäisikö maassamme myös huippulahjakkaita ryhtyä huomioimaan?

  Meillä Suomessa peruskouluissa huomioidaan aina kaikkein huonoimpia oppilaita. He tekevät tehtäviä ehkä hiukan hitaammin kuin keskiverto-o...