Miten määritellään se “paras koulu”?

.

Miten määritellään se “paras koulu”?

Kun puhutaan siitä, että saako lapsi parasta mahdollista opetusta, tai että saako lapsi käydä parasta mahdollista koulua, niin silloin unohdetaan se, mikä on se paras koulu? Jos sanotaan että samalla kauhalla kaikille ei ole toiminut missään muualla, niin silloin pitäisi kyllä määritellä mitä tuo “sama kauha” tarkoittaa? Eli jos lähdetään siitä että opettajilla pitää olla tietty koulutus sekä tietty asenne työhönsä, niin tarkoittaako tuo edellinen lause tai sen sovellus sitä, että joissakin kouluissa on opettajia jotka eivät ole muodollisesti päteviä työhönsä? Vai tarkoittaako se sitä että joissakin kouluissa opettajat eivät välitä tai he eivät jaksa tehdä työtään? Ja sijoitetaanko sitten joihinkin kouluihin keskitetysti niitä opettajia jotka eivät jaksa tai eivät välitä työstään? 

Ruotsissa koulujen arvottaminen sekä asettaminen paremmuusjärjestykseen on alkanut silloin kun maahan on tullut maahanmuuttajia. Ja paras mahdollinen koulu on ollut se, missä ei ole ollut maahanmuuttajia. Eli onko jokin koulu sellainen, että sitä käynyt henkilö ei ole päässyt sitten oikein kunnolla työelämään kiinni, kun hänet on jotenkin leimattu esimerkiksi sopeutumis-ongelmalliseksi? Tai joksikin muuksi vastaavaksi tapaukseksi. 

Kun sitten lähdetään keskustelemaan koulujen arvottamisesta, niin mitä kriteerejä silloin käytetään? Onko ehkä kriteerinä se että koulussa on paljon maahanmuuttajia, tai että onko kriteeri silloin se, että kuinka moni tuossa koulussa opiskellut on kirjoittanut ylioppilaaksi, tai miten moni tuossa koulussa opiskellut on päätynyt miljonääriksi? Tai onko se sitä että oppilas haluaa käydä koulua, tuntee olevansa hyväksytty tai että hän oppii koulussa joitakin asioita, joista sitten on hyötyä tulevassa elämässä. 

Ja sitten niihin maahanmuuttajiin sekä heidän mahdolliseen häiriökäytökseen tulee, niin uskoisin että esimerkiksi eristäminen tai muut mahdolliset asiat kuten vanhempien traumat saattavat hiukan korostaa sitä, mitä kutsutaan häiriöksi. Samoin jos ihminen on erilainen, niin se sitten saa varmasti kaikki asiat muuttumaan vähän toiseksi kuin mitä se muuten olisi. Ei koulussa ennen tarvinnut olla kuin puhevika, niin silloin saatettiin henkilö muitta mutkitta eristää muista, kun kaikilla on oikeus valita oma seuransa. 

Maahanmuuttajat ovat tuoneet maahamme sen, että koulujen arvomaailmaa on alettu pitää silmällä. Mutta samalla olemme unohtaneet sen, että kouluissa on ennenkin osattu eristää sekä pakottaa lapsia vaihtamaan kouluja. Eli esimerkiksi murteen käyttö on riittänyt siihen, että opettaja tai muut oppilaat ovat “kehottaneet” tuota henkilöä vaihtamaan koulua, jotta he saavat “parempaa opetusta”. 

Koulujen arvoista sekä asenteista mitä niissä oppii puhutaan paljon. Mutta samalla unohdetaan se, että meillä kaikilla on oma käsityksemme siitä mikä on se arvomaailma, mitä haluamme että lapsillemme opetetaan. Saattaa olla että esimerkiksi pilottitakki leimaa käyttäjänsä rasistiksi, vaikka hän olisi periaatteessa aivan tavallinen nuori. Samalla tavalla maahanmuuttajia leimataan tai heistä puhutaan negatiiviseen sävyyn. Miksi maahanmuuttajien kautta on alettu sitten käydä läpi koulujen arvomaailmaa? Siksi että heistä on helppoa päästä eroon, kun sitten vain peukku pystyyn, ja kohti tasavallan rajaa käy matka. Mutta miksi juuri nyt on alettu keskustella siitä, mitä arvoja koulussa opetetaan?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/08/10/miksi-en-saisi-valita-lapselleni-parasta-koulua-tutkija-kertoo-miksi-hyvista-ja

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/19/miten-maaritellaan-se-paras-koulu/