Lukutaidosta sekä apinoista, eli haluammeko kuulla mitä mieltä apinat ovat meistä?

  

.

Lukutaidosta sekä apinoista, eli haluammeko kuulla mitä mieltä apinat ovat meistä?

Kiinnostaisiko tietää mitä apina ajattelee meistä? Joskus joku on sanonut, että se että apina ei osaa lukea tai kirjoittaa varjelee meitä siltä, mitä muut eliölajit meistä ehkä sattuvat ajattelemaan. Haluammeko ehkä kuulla sen, miltä tuntuu kun oma pesäpuu tai tuttu ympäristö murskataan kappaleiksi? Ehkä emme sitä halua tietää, joten siksi on sanottu “Luojan kiitos, apinat eivät osaa lukea”, mikä  on klassinen sanonta. Ta tuosta samasta sanonnasta on muunnos “älkää koskaan opettako apinoita lukemaan”. 

Ja perustelu on tuolloin se, että lukutaito poikii myös kirjoitustaidon, mikä sitten saa aikaan sen, että joku apina kertoo meille mitä mieltä se on tästä melkein karvattomasta serkustaan.  Joskus olen miettinyt, että mikä on ollut sanan “apina” paikalla tuossa sanonnassa? Mutta miksi apinoita ei saisi opettaa lukemaan? Mitä väliä sillä on että osaako joku simpanssi lukea tai ei, koska tässä juuri mietin että kuinka monta sanan “apina” sisältävää kirjoitusta olen tänään lukenut, ja vastaus taitaa olla että en yhtään. 

Siis jos tätä asiaa käsitellään sitä kautta, että meidän jokapäiväisessä elämässämme ei juurikaan käsitellä sanaa “apina”, niin sitä kautta meidän ei juurikaan tarvitse pelätä sitä että apinat olisivat meille jotenkin vihaisia. Tietenkin he voivat olla vihaisia siitä, että tuhoamme niiden elinympäristöjä. Tai jos sitten tuo lukutaito poikii kirjoitustaidon, niin ehkä emme haluaisi tietää mitä mieltä apinat ovat meistä ihmisistä, jotka tuhoavat säälittä niiden elinympäristöä. Ja jos apina sitten suuttuu, niin se saa samantien luodin rintaan jolloin perusteluksi riittää se, että olemme ainakin omasta mielestämme apinaa korkeampi olento. 

Se että olemme apinan yläpuolella ravintoketjussa oikeuttaa meidät käyttämään kuolettavaa voimaa tuossa tilanteessa. Samalla tietenkin me ihmiset olemme ehkä huomaamattamme jatkaneet tuota mallia suoraan oman lajimme sisällä. Eli se että esimerkiksi joku sattuu tulemaan toisesta maasta tai toiselta mantereelta oikeuttaa muut ihmiset ajattelemaan että he ovat tämän ihmisen yläpuolella siksi, että tämä ihminen nyt sattuu olemaan erilainen. 

Erilainen ihminen on asia, mikä sitten joidenkin mielestä oikeuttaa orjuuttamaan ja alistamaan tätä, eli enemmistö määrittää lait, ja se että joku asia legitimoidaan riittää sitten kaikkeen. Joten tietenkin voidaan säätää lakeja, joiden mukaan vähemmistöön kuuluvan kuuluu aina palvella enemmistöä. Ja jos joku on toista mieltä, niin sitten hänelle oikein porukalla kerrotaan se, että täällä on oikeus sanoa mitä vain, kunhan se sopii vallanpitäjien luomaan kuvaan totuudesta. 

SETI-ohjelmaan sekä kosmologiaan liittyy asia mitä kutsutaan tuhon paradoksiksi. Eli “ensin syntynyt vie kaiken”. Tuolloin ensimmäiseksi syntynyt älyllinen laji tuhoaa kilpailijat ympäriltään. Ja sitä asiaa voidaan käsitellä hyvin monella tavalla, ja se mikä tekee siitä kipeän on se, että ihminen on se ainoa tuntemamme älyllinen laji Maapallolla, ja silloin meidän pitää hiljaa myöntää itsellemme, että on mahdollista että tuhosimme joskus kauan sitten toisen älyllisen lajin. 

Eli olisiko tuo hypoteettinen laji ollut ihmisten sukuun kuuluva gorilla tai ehkä niin sanottu “Floresinihminen”? (1) Se että joku laji on älykäs ei tarkoita että sillä olisi teknologiaa hallussaan. Eli emme voisi siis tämän hypoteesin mukaan väittää olevamme kovin humaani laji muita lajeja kohtaan.

Siis jos oma lajimme olisi kehittänyt hiukan paremmat aseet kuin tuo hypoteettinen laji, jonka me tässä tarinassa tuhoamme, niin silloin eivät enää savannien tai metsien lähteet riittäneet, kun meidän esi-isiemme nuolet tekivät kilpailijoista ketsuppia. No mitkään muut kuin keihäät, miekat ja muut aseet sitten eivät oikein istuneet noiden suurten taistelijoiden käteen, joten he tarvitsivat suuren joukon muita henkilöitä tekemään itselleen aseita, ja taloja koska esimerkiksi talon rakentaminen ei ollut asia mikä olisi mitenkään noiden “sodan miesten” taito alueeseen kuuluva. 

Miten sitä taloa olisi opeteltu tekemään kun koko päivä meni harjoitellessa taistelua intensiivisesti? Sillä tavoin tehtiin Spartan miehet, jotka 300 miehen voimin murskasivat  300 0000 Persialaista. Tai ehkä Persialaisia olisi ollut 300 0000 000, koska ainakin miljoona vihollista Spartalainen olisi yksin voinut hoitaa. Joten tietenkin tuollainen ammattitaistelija tarvitsi suuren tukijoukon, jotta hän saisi vaatteet, asumuksen sekä aseet joilla sitten hoidettiin kaikki vastaan tulevat viholliset. 

Mutta sitten mieleen tulee se, että se mitä meidän ihmisten pitää eniten pelätä maailmassa on toinen ihminen. Ihminen on itse oman lajinsa pahin vihollinen, koska me kulutamme vain yksinkertaisesti liikaa luonnonvaroja sekä poistamme lajien elinympäristöjä järjestelmällisesti. Apina voisi olla miellyttävämpi työtoveri kuin esimerkiksi joku entinen alainen, joka on ikään kuin toiminut työpaikan sylkykuppina, johon on saanut purkaa omaa pahaa mieltä miten huvittaa? 

Miten olisi sellainen mahdollisuus, että ihminen syntyessään saisi jonkun aseman yhteiskunnassa? Silloin ei alainen koskaan voisi nousta oman ihanan itsen esimieheksi, ja häntä voisi kohdella koko elämän ajan alentuvasti. Niin se takaisi varmaan loistavan työpaikan jollekin ihmiselle, joka on sattunut syntymään oikeaan kastiin. Silloin voimme elää aina huoletta, koska oma asemamme takaa sen, että olemme aina voitolla kun lähdemme kilpasille alaisten kanssa. Siis alainen olisi meihin nähden apina, jonka voisi rusikoida mihin kuntoon hyvänsä, siksi että olisimme häntä “parempia”. 

Florensinihminen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Floresinihminen

Kuva: https://www.ndtv.com/offbeat/this-pic-of-a-monkey-reading-begs-to-be-a-meme-send-us-your-versions-1442080

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/17/lukutaidosta-seka-apinoista-eli-haluammeko-kuulla-mita-mielta-apinat-ovat-meista/