Valtio kritiikin kourissa
Kansallisvaltio itse ei ole mikään valtion hallintomuoto. Eli se voi olla diktatuuri tai sitten se voi olla demokraattinen valtio. Tai sitten kansallisvaltio voi leikkiä olevansa demokraattinen, eli siellä saattaa olla teoriassa mahdollista äänestää presidentti pois virasta, mutta todellisuudessa se voi aiheuttaa sen, että presidentin suuttuneet kannattajat pahoinpitelevät tuon äänestyksen ehdottajan.
Teoreettisen sekä todellisen valtion hallitsemis muodon välillä voi olla erittäin leveä ja syvä kuilu. On paljon valtioita, joiden nimessä on sana “tasavalta”, mutta kuitenkaan tavallisen kansan ääntä ei edes kuunnella, vaan parlamentin jäsenet jotka istuvat koko ikänsä sen jälkeen kun heidät nimetään virkaan nimeävät seuraajansa, eikä kansan ääntä edes viitsitä kuunnella. Mitäpä varten edes järjestetään kansanäänestyksiä, koska ne ovat vain neuvoa-antavia, koska lain mukaan parlamentin jäsenet nimittää kuitenkin virkaansa presidentti, joka on aina virassa kuolemaansa asti.
Tasavalta siis tarkoittaa sitä, että ihmiset valitsevat itselleen edustajat parlamenttiin käyttämään lainsäädäntövaltaa puolestaan. Tasavalta voi tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläinen äänioikeus, mutta myös aristokratia tai harvainvalta voi olla tasavalta. Tuolloin edustajat valitaan esimerkiksi aristokraattien joukosta tai aristokraattien toimesta. Eli myös valtiot joissa äänioikeus on vain esimerkiksi jonkun puolueen jäsenillä ovat eräänlaisia aristokraattisia tasavaltoja.
Kansallisvaltio perustettiin sen aatteen varaan, että se “tuo vapautta kansoille”, kuten olemme välillä sanoneet. Kansallisvaltion ongelma on se, että se itse ei ole valtiomuoto. Eikä myöskään demokratia ole pohjimmiltaan mikään itseisarvo. Eikä varmaan yksikään valtio maailmassa ole niin sanottu “suora demokratia”, vaan kaikki valtiot ovat tasavaltoja, eli niitä hallitaan edustuksellisen demokratian kautta. Tuolloin ihmiset äänestävät parlamenttiin edustajia, jotka tekevät päätöksiä.
Ja tuossa sitten tietenkin joissakin valtioissa ollaan menty siihen että parlamentaarikot istuvat parlamentissa lopun ikänsä. Se että valtio sitten muuttaa nimensä joksikin kansantasavallaksi ei tarkoita sitä että tuossa valtiossa olisi tavallisilla ihmisillä kovin paljoa oikeuksia. Eli kuten tiedämme, niin kansantasavalloissa ihmisillä on kaikkein huonoin oikeusturva maailmassa. Kansallisvaltio ei ole juuri koskaan kohdannut itsessään mitään kritiikkiä, koska koko aatteen kyseenalaistaminen on saattanut johtaa pidätykseen sekä syytteeseen valtiopetoksesta. Ja kuten olemme huomanneet, niin monissa ei-demokraattisissa maissa on vallalla hyvin voimakas isänmaallinen paatos, jolla tukahdutetaan kaikki mahdolliset vastalauseet sille, että valtion johtaja istuu vallassa lopun ikänsä.
Tuollaisissa valtioissa valtion kyseenalaistaminen on rikos, mikä tarkoittaa viemistä poliisilaitokselle sekä rusikointia putkassa, koska poliisi setä on hyvin kimmastunut siitä, että valtion johtajaa pilkataan tai häntä edes kehdataan epäillä olevan muuta kuin suuri johtaja, joka pyyteettä johtaa kansaansa, jonka asenteen tätä henkilöä kohtaan pitää olla kuuliainen sekä alistuva. Jos henkilö on jotain muuta, niin silloin asennetta lähdetään muuttamaan siihen suuntaan, että valtion johto voi sen hyväksyä. Eli kansa on olemassa vain valtion johtoa varten.
Jos valtiossa ilmenee sellaisia ajatuksia, että tuota hallintotapaa voisi vähän muuttaa, niin aina ennen pieni sota on pelastanut valtioiden johtajat kansansa tuomiolta. Eli jos ajatellaan esimerkiksi Pearl Harborin hyökkäystä joulukuussa 1941, niin syy tähän hyökkäykseen oli se, että Japanin hallitus tarvitsi tuolloin sotaa. Nimittäin sodan varjolla sen salainen poliisi Kempeitai(1)saisi tekosyyn pidättää valtion vastustajia. Sodan aikaan Japanissa oli noin 7500 Kempeitain (Wikipediassa käytetään molempia kirjoitusasuja Kenpeitai ja Kempeitai) virkailijaa, mikä sai tuon viraston näyttämään hyvältä. Mutta kuten varmaan arvaatte, niin Kempeitain jokainen virkailija oli korkea poliisiupseeri. Ja siksi tuo laitos oli hyvin paljon samanlainen kuin stasi, eli Itäisen Saksan salainen poliisi. Eli yleensä salainen poliisi on varsin pieni laitos, mutta se saa johtaa suuria poliisivoimia, jolloin salaisen poliisin päällikkö saattaa olla koko poliisivoimien päällikkö, vaikka sen jäsenten määrä on melko pieni.
(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kenpeitai
Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Senate_of_the_Roman_Republic
https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/17/valtio-kritiikin-kourissa/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.