Onko kansallisvaltio maailman vahingollisin keksintö?

.

Onko kansallisvaltio maailman vahingollisin keksintö?

Kansallisvaltio perustuu ajatukseen, mikä voidaan tiivistää sanoihin “yksi kansa, yksi valtio”. Ja jos tuohon sitten lisätään vielä “yksi johtaja”, niin saadaan se Hitlerin vaalikampanjan motto “yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja”. Kansallisvaltion upea idea on se, että valtio sulkee rajansa sisälle yhden, homogeenisen kansan joka näin pystyy puolustamaan itseään ulkoista hyökkääjää vastaan. Kun kansallisvaltioita luotiin, niin silloin kokonaisia kansoja tuhottiin tuon suuren aatteen edestä. Ajateltiin että oli tarpeen luoda yksi homogeeninen valtio, missä puhuttiin yhtä kieltä, ja jota johti yksi johtaja. Tuo homogenisointi tapahtui sen kautta, että vähemmistöt otettiin ikään kuin “palvelemaan” noita “herrakansan” edustajia, ja sitä kautta heidät opetettaisiin “herrojen tavoille”. Kyseinen asia tietenkin oikeutti sellaiseen massamurhaan, mitä ei koskaan ennen oltu nähty.

Eli koska valtiota haluttiin homogenisoida, niin silloin ei juurikaan välitetty mistään muusta, kuin että lapset oppivat valtaväestön kieltä, ja muuta ei tarvinnut edes ajatella. Kun Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin murhasi ehkä 20 miljoonaa ihmistä, niin hän teki sen perustellen toimintaansa sillä, että Neuvostoliitto piti homogenisoida, eli kaikkien ihmisten piti muuttua “Homo Sapiens Sovieticus”-malliseksi. Samalla tavoin Hitler perusteli omaa toimintaansa eli vastustajien sekä vähemmistöjen säälimätöntä tuhoamista.

Toki tuota vähemmistöjen tuhoamista on harrastettu aikoinaan myös Amerikassa sekä siirtomaaherrojen että Amerikkalaisten itsensä toimesta. Samoin moni Eurooppalainen valtio levitti mielellään sivistystä Afrikassa, sekä samalla suoritti sellaisen etnisen tuhonnan, että sen rinnalla jopa itse Stalin ja Hitler ovat harjoittelijoita. Samoin Japani katsoi 1900-luvun alussa tarvitsevansa hiukan “lisää elintilaa” sekä raaka-aineita, joten se miehitti Mantšurian 1930-luvun alussa, ja antoi tälle alueelle nimen Mantšukuo vuonna 1932.

Japanin hallitus saattoi vierittää syyn omien poliittisten vastustajiensa “katoamiseen” Mantšukuon viranomaisten niskaan. Tuolloin salaisen poliisin “Kempeitain”(1) keksimän tarinan mukaan poliittinen vastustaja olisi mennyt “tonkimaan asioita” tuonne Mantšuriaan, ja sitten raivoissaan olevat poliisit olisivat kiduttaneet häntä.

Nimittäin Mantšukuon alue oli nimellisesti itsenäinen, mutta todellisuudessa se oli nukkevaltio, jossa valtaa piti Japani. Se mikä joskus on tullut mieleen näistä toisten valtioiden kontrolloimista hallituksista on se, että esimerkiksi omille poliisivoimille kiusallisia asioita voitiin teettää noilla nukkevaltioiden viranomaisilla, eli esimerkiksi Japanin hallitus saattoi vierittää omien poliittisten vastustajiensa kiduttamisen sekä ehkä myös murhaamisen Mantšukuon viranomaisten niskaan, vaikka todellisen toiminnan määrääjä olisi ollut Japanin salainen poliisi.

Kun sitten lähdetään miettimään sitä mitä esimerkiksi kansallisvaltio nimeltään Saksa tarjosi kansalleen, niin silloin mieleen tulee heti kenttäharmaat divisioonat sekä kasarmien arki, joka avasi monelle nuorelle miehelle suuren seikkailun, mikä sitten jäi heidän viimeiseksi kokemuksekseen kotikaupungin ulkopuolelle. Kansallisvaltio tietenkin tarjosi keisarille sekä hänen luottamustaan nauttiville upseereille sekä poliisivoimille työpaikkoja, mutta kuitenkaan kansallisvaltio ei ottanut täysin huomioon sitä, mikä oli esimerkiksi alueiden oma etu. Nimittäin kansallisvaltiossa tavallisen kansan tehtävä oli selvä. Sen oli maksettava veroja keisarille, ja rahat tuohon veron maksuun piti saada harjoittamalla jotain elinkeinoa.

Eli onko Elbe-joen rannalla Itämeren rannalla sijaitsevan Hampurin kaupungin elinkeinorakenne sama kuin esimerkiksi sisämaassa sijaitsevan Hannoverin tai Wolfsburgin elinkeinorakenne? Tai onko esimerkiksi Baijerin etu sama kuin esimerkiksi Schleswig-Holsteinin etu, jos ajatellaan tavallista kansaa sekä heidän elinkeinon harjoittamistaan? Kun kansallisvaltioita sitten alettiin perustaa 1800-luvulla, niin silloin tietenkin lähdettiin siitä, että valtio puolusti ihmisiä hyökkääjiä vastaan, ja kaikki muut asiat tulivat sitten tuon puolustuksen jälkeen, ja sitä kautta sitten lähdettiin rauhaa rakentamaan malliin Si vis pacem, para bellum. eli Suomeksi “jos haluat rauhaa valmistaudu sotaan”.

Tuo malli sitten tietenkin aiheutti sen, että kansallisvaltiot alkoivat käydä sotia koska jostain syystä yksi kansa, ja yksi valtakunta tarvitsivat hieman lisää elintilaa. Ja sitä kautta sitten syttyi kaksi maailmansotaa, joissa surmattiin jopa miljardeja ihmisiä.

Mutta kuten tiedämme, niin Saksa on oikeastaan kouluesimerkki siitä, mitä kansallisvaltio on. Ja mitä se aikaisemmin on ollut. Kun Saksa yhdistyi, niin silloin valta siirrettiin Keisarille, joka toimi asevoiman ylipäällikkönä. Mutta tuolloin unohdettiin se, että nuo entisten Saksalaisten itsenäisten valtioiden johtajat jäivät asemiinsa, ja heidän yläpuolellaan oli vain Keisari. Ja tietenkin tuo malli oli hyvin miellyttävä niiden mielestä, jotka saivat keisarillisen viran itselleen. Venäjällä oli kutakuinkin samanlainen malli, ja tietenkin niiden mielestä, jotka saivat paljon tsaarilta kyseinen malli oli paras mahdollinen. Se takasi sitten tietenkin sen, että aatelinen pääsi korkeisiin virkoihin melkein itsestään.

(1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kenpeitai

Kuva: https://www.hi2.fi/3-uudet-ajatukset-leviavat-euroopassa/3-4-nationalismi-vapaus-kansoille/

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/17/onko-kansallisvaltio-maailman-vahingollisin-keksinto/