Siirry pääsisältöön

Lunnaista ja niiden maksusta osa II



Lunnaista ja niiden maksusta osa II

Joskus käy niin että kiristäjä lähettää itselleen myös lunnasvaatimuksia sisältäviä kirjeitä, jotta hän vaikuttaa viattomalta. Viattomuus kaunistaa, joten aina kiristysjutussa kannattaa miettiä sitä, että onko tuo lunnaiden maksu ehkä siitä johtuvaa, että joku haluaa näyttää joukolle esimerkkiä? Esimerkki on tietenkin aina tärkeää, ja sen takia lunnaiden vaatija haluaa vakuuttaa muut siitä, että noiden lunnaiden maksu kannattaa, ja sillä saa hyvän mielen. 

Kiristäminen on taitolaji, ja joskus se kuka noita kirjeitä tai muita lunnaita koskevia vaatimuksia lähettää tietenkin itse haluaa pitää oman maineensa puhtaana. Joten se joka lähettää kiristys kirjeitä varmaan on se tai sen henkilön lähipiiriin kuuluva, joka sitten saa päähänsä ehdottaa lunnaiden maksamista. Se joka myös lähtee siitä, että lunnaiden maksu sekä tutkimuksen estäminen vaikenemalla on tietenkin sellainen, joka itse hyötyy siitä, että lunnaita maksetaan. Ja tietenkin lunnaiden maksu on kiristäjän etu. 

Mutta tietenkin jos noissa netissä julkaistuissa tiedoissa ei ole mitään tunnisteita, niin silloin niitä voi aivan hyvin väittää esimerkiksi tekaistuiksi. Tai sitten miettiä sitä, miten nuo tiedot ovat nettiin päätyneet, koska se miten tiedot on hankittu kertoo siitä, kuka niitä on hankkinut sekä kuka niitä on levitellyt. On olemassa sitten sellainen vaihtoehto, että johonkin kohteena olevan yhtiön tietokoneeseen on asennettu ylimääräinen kovalevy tai sitten kohteeseen on tuotu ylimääräinen tietokone, jonka kovalevylle sitten kopioidaan kaikki tiedot mitä kohteen verkossa käsitellään. Kun työ on tehty, niin kone kannetaan pihalle, ja siinä olevat tiedot vain syötetään nettiin. 

Eli kuka voi tehdä tällaista? Ja jos sitten lähdetään esimerkiksi siitä kuinka julkaistut tiedot julkaistaan tai miten julkaistut tiedot valitaan, niin vaikkapa terveystietojen kohdalla pitää olla joku, joka tietää sen mitkä tiedot ovat tärkeitä. Tai sitten käy niin, että julkaistut tiedot eivät vaikuta ihmisen elämään mitenkään. Ja muistakaa että esimerkiksi ajokortti ei aina mene, vaikka jostain sattuisi löytymään esimerkiksi maininta peräpukamista tai muista vastaavista asioista. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara