keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Miksi sosiaalisessa mediassa viestiminen on erilaista kuin perinteisen median käyttö?




Miksi sosiaalisessa mediassa viestiminen on erilaista kuin perinteisen median käyttö?

Sosiaalisessa mediassa viestiminen on melko tavallista, mutta miksi se on niin erilaista kuin perinteinen viestiminen? Eli kyse on periaatteessa viestimisestä kirjeitse, mutta viestintä tapahtuu todella nopeaan tahtiin eli kyseessä on ikään kuin tekstimuotoinen reaaliaikainen keskustelu, missä laput on korvattu elektronisella alustalla, mihin kuka hyvänsä voi kirjoittaa mitä haluaa. Sitten tietenkin pitää muistaa se, että sosiaalinen media ei ole mitään pöydän yli tapahtuvaa paperilappujen vaihtoa, vaan tilannetta voidaan verrata siihen, kuin jokainen keskustelija istuisi kuulosuojaimet päässään kopissa, ja vaihtaisi lappuja, niin että he eivät edes näkisi keitä he olisivat. 

Tuon takia sosiaalinen media kiehtoo sekä samalla myös pelottaa ihmisiä. He eivät todellisuudessa tiedä kuka on keskustelukumppani, vaikka he niin ehkä luulevat. Mutta kuten tiedämme, niin viestintä sosiaalisessa mediassa on kuin viestintää mihin ei liity mitään elekieltä. Toki voimme lisätä sosiaaliseen mediaan esimerkiksi isoja kirjaimia tai muita merkkejä, mutta tuo merkkien lisääminen esimerkiksi kiroilun merkiksi on kiinni siitä, että haluaako viestijä tehdä niin. Eli mitään sellaista, mitä viestittäjä ei halua näyttää ei myöskään näy sosiaalisessa mediassa. 

Se tekee sosiaalisesta mediasta petollisen ympäristön. Siellä kukaan ei oikeasti näytä mitään, mitä ei näyttäisi muuten. Ja vaikka kukaan ei siellä reagoi, niin silti saattaa henkilö, joka vastaa olla hyvin loukkaantunut siitä, että häntä on kohdeltu jollain erittäin ikävällä tavalla. Sosiaalinen media on siis ympäristö, jossa voi oikeasti mokata todella pahasti, ja silloin voi siirtyä käyttämään trendikästä kasvomaskia. Mutta kuten tiedämme niin sosiaalinen media tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia sekä hyvässä että pahassa, ja jos sitten lähdetään siitä, että se on tullut meidän elämäämme pysyvästi, niin silloin tietenkin sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa lisääntyy. 

Samalla myös esimerkiksi se että äänestäjiltä kysytään että mitä he haluavat tekee mahdolliseksi Brexitin kaltaisen operaation. Idea on siinä että esimerkiksi ero EU sta upotetaan lupausten sikermään, millä saadaan aikaan se enemmistö parlamenttiin, ja sitä kautta voidaan lähteä tällaista operaatiota toteuttamaan. Tuolloin ehkä voidaan puhua populismista, mutta tällainen menetelmä on tehokas. Eli yksi teema on kaikilla ehdokkailla yhteinen, mutta sen yhden teeman ympärille kasataan mielenkiintoinen yhdistelmä lupauksia, joilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri äänisaalis omille ehdokkaille. 

Brexit on myös osoitus siitä että sosiaalinen media on muutakin kuin pelkkä koodien muodostama alusta, ja siellä on myös mahdollisuus vaikuttaa oikeasti. Eli vaikka keskustelupalsta olisi jotenkin vanhanaikaisen tai yksinkertaisen näköinen, niin silti sen alla voi olla vaikka kuinka moderni sekä monimutkainen algoritmi. 

Yksinkertaisen käyttöliittymän tarkoitus on tietenkin tehdä kotisivuista vaarattoman näköisiä. Jos keskustelupalstan käyttöliittymä näyttää yksinkertaiselta, niin sen tarkoitus on peittää se, mitä “pellin alta löytyy”. Eli tuo algoritmi, joka kerää tietoja ihmisistä toimii silloin piilossa käyttäjiltä, ja sen avulla voidaan kerätä esimerkiksi rypäs tietoja siitä, mitä äänestäjät haluavat. 

Kun ihmisten mielipidettä asioista urkitaan, niin heiltä kysytään silloin keskustelupalstalla mitä mieltä he ovat esimerkiksi viinaverosta. Silloin jos henkilöt ovat korkeaa viinaveroa vastaan, niin silloin tuo korkean viina- tai polttoaineveron vastustaminen liitetään ehdokkaiden lupausten listoille, ja aina kun löytyy mielipide jostain asiasta, niin silloin voidaan tuota mielipidettä myötäilevä kanta ottaa oman puolueen ehdokkaiden puheisiin. Ja tietenkin mukana kuljetetaan sitä, kuinka paljon maamme kansa säästäisi rahaa jos eroamme EU sta, joten sillä tavoin saadaan mahdollisimman paljon omaa kantaa kannattavia ehdokkaita parlamenttiin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Ideaalivaltion mallia etsimässä: Rooman yhteiskunnan polarisaatio johti valtakunnan tuhoon.

  Ideaalista eli täydellistä valtiota on etsitty kautta aikojen. Platonin valtion ideaalisuus saattaa vaikuttaa joltain antiikin filosofian ...