lauantai 1. elokuuta 2020

Voiko markkinoilla olla vain yksi yritys, ja maailmassa vain yksi valtio?

 

Voiko markkinoilla olla vain yksi yritys, ja maailmassa vain yksi valtio?

Tässä aluksi sanon sen, että valtio ja yritys ovat molemmat organisaatioita, joissa on omat sääntönsä. Samoin uskonnollinen yhteisö tai ylipäätään yhdistys on organisaatio. Ja kaikkien toimijoiden on toimittava jonkin valtion alueella, ja noudatettava valtion lakia. Yritys on valtion sisällä toimiva organisaatio, jonka pitää noudattaa valtion antamia sääntöjä. Siis vaikka yritys olisi yksityisen omistama, niin silti se ei ole valtiosta riippumaton, vaan yksityisen yrityksen pitää noudattaa valtion asettamia sääntöjä. 

Se mikä erottaa valtion yksityisestä yrityksestä on se, että me emme syntyessämme voi valita sitä valtiota, missä elämme ja minkä kansalaisia olemme. Me kaikki olemme kuitenkin jonkun valtion kansalaisia, joten me myös päätämme siitä, miten valtiota kehitämme. Eli olemmeko itsenäisiä vai osa jotain liittovaltiota on meidän itsemme päätettävissä. Samoin se että voimmeko tukea  PiKe yrityksiä vai annammeko markkinoiden päättää siitä, että kuinka heikot sortuvat elon tielle ja vahvan vain jatkavat voittokulkua. 

Mitä jos markkinoilla olisi vain yksi yritys? Olisiko siitä helppoa hakea töitä, tai ehkä jos sieltä sattuu saamaan potkut, niin mitä sitten olisi edessä. Potkut tuollaisesta suuresta monoliittisesta yhtiöstä joka dominoi markkinoita, niin että siellä ei olisi muita toimijoita, saattaisi aiheuttaa sen, että ihminen putoaa tuolloin täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle. 

Mitä jos maailmassa olisi vain yksi valtio? Ja mitä jos sitä ryhtyy hallitsemaan despootti?

Kun luet seuraavaa tekstiä, niin voitte syyttää minua valtion petturiksi tai miksi vaan haluat. En ole koskaan ollut esimerkiksi Suomen tai minkään muun valtion itsenäisyyttä vastaan, mutta kysyn vain että ketä itsenäisyys palvelee? Tai toisaalta vaikka kaikki maailman valtiot sulautuisivat yhteen, niin silti edessä on tilanne että kyseessä ei olisi sen kummempi valtion kuin tavallinen kansallisvaltio. Tuo ajatus maailmanlaajuisesta valtiosta on syntynyt Kylmän Sodan aikaan tai ainakin se on tuolloin tullut ihmisten tietoisuuteen. 

Silloin kahden supervallan dominoiva asema omissa liiittoumissaan sai aikaan sen, että niiden etupiiriin kuuluvat pienet maat antoivat äänensä YK ssa, mutta nuo äänet annettiin kuten suurvallat halusivat. Ja vaikka pienten maiden lakikirja kielsi esimerkiksi niiden kansalaisten luovuttamisen ulkomaille, niin mitä silloin olisi voitu tehdä jos vaikka supervalta olisi uhannut ydinaseilla jotain pientä valtiota. Tuolloin esitettiin filosofinen näkemys siitä, että mitä jos maailmaan perustetaan yksi valtio, jossa YK n turvallisuusneuvosto olisi hallitus, ja yleiskokous olisi maailman eduskunta? Tuo näkemys koettiin silloin kauan sitten jollain tavoin vieraana, ja siitä ei juurikaan olla puhuttu. 

Kansallisvaltioita ollaan kritisoitu siitä, että niiden malli aiheuttaa sotia, mutta vastakohtaa eli liittovaltioita taas kritisoidaan siitä, että mitä jos niissä nousee valtaan despootti, niin silloin ei kukaan pääse tuon despootin poliittista poliisia pakoon toiseen maahan. Eli niin sanottu maailman valtio olisi taas vain valtio, ja tätä mallia ollaan kritisoitu siitä, että sieltä ei pääse karkuun, jos sattuu menemään napit vastakkain johtajan kanssa. 

Tämä kysymys nousi mieleeni kun muistelin sitä, kuinka nimenomaan vanhat työntekijät sekä johtajat vastustavat yritysten fuusioita sekä myös muita työelämän muutoksia. Pohjimmiltaan valtiokin on “vain organisaatio”, jota johtaa joku ihminen. Eli kun käsitellään organisaatioita, niin silloin pitää muistaa että ne kaikki ovat olemassa jotain asiaa varten, ja organisaation yläpäässä oleva ihminen saa varmasti aina organisaatiolta enemmän kuin sen rivijäsenet. 

Miksi konservatismi on niin myyvä asia?

Mikä konservatistisessa mallissa sekä menneessä ajassa miellyttää? Miksi kaikki ovat muutosta vastaan? Siinä vasta kysymys, johon on mietitty vastausta jo kauan ennen kuin René Descartes oli ensimmäisen henkäyksensä vetänyt. Syy siihen miksi muutoksia vastustetaan aina erityisesti suurissa kokonaisuuksissa sekä niiden johtajien läheisyydessä on se, että “aina ennenkin on ollut tapana tehdä näin”. Miksi joku haluaa vastustaa muutosta henkeen ja vereen? Syy tähän on se että muutos vaikuttaa aina valtarakenteisiin. Eli EU n  liittovaltio hanketta vastustetaan siksi että se kohdistuu maamme totuttuihin valtarakenteisiin. 

Ja tässä sanon sen, että ennen jos ihminen edes uskalsi kyseenalaistaa eduskunnan tai hallitsijan päätöksen, niin seurauksena on ollut valtio petossyyte sekä ankara rangaistus. Sen takia kukaan ei ole koskaan ennen edes rohjennut esittää sitä että Suomi liittyisi johonkin liittovaltioon. Nimittäin se olisi aiheuttanut suuren vihan sekä lynkkausmielialan. Valtioiden itsenäisyys on asia mitä ei koskaan ennen ole edes alistettu mihinkään julkiseen keskusteluun, vaan itsenäisyys on ollut aina ennen itsestään selvä asia. Ja sitä ketä tämä itsenäisyys palvelee ei ole koskaan edes käsitelty. 

Mikäli valtarakenteisiin kohdistuu muutos, niin silloin se saattaa vaikuttaa johtajan asemaan. Vaikka tietenkin vaikutukset kulkevat läpi koko organisaation. 

Jos lähdetään siitä että organisaatiota johtaa joku, niin silloin organisaation johtajan eli valtarakenteessa ylinnä olevan henkilön asema saattaa olla muutoksen edessä uhattuna. Muutos mikä kohdistuu valtarakenteisiin saa aikaan epävarmuutta organisaatioissa kaikilla tasoilla. 

Organisaation johtajaa voidaan verrata pylvään päässä asuviin pyhimyksiin. He ovat erehtymättömiä sekä jonkun astraalisen eli epämääräisen auktoriteetin tehtävään valitsemia loisto yksilöitä, joiden päätöstä ei saa kyseenalaistaa. Ja usein se millä johtaja perustelee asemansa on se, että hän on tuon hänen takanaan olevan epämääräisen auktoriteetin nimissä toimiva olento. Keskiajalla tuo taustalla oleva hahmo oli Jumala ja rangaistus johtajan vastustamisesta oli kuolema, koska jos joku tavallinen henkilö sitten rohkeni vastustaa johtajaa, niin hän pilkkasi Jumalaa. 

Nykyään ihminen usein selviää sillä että hänet saatetaan ovesta ulos ja kehotetaan etsimään uusi työpaikka. Eli jos ajatellaan että noiden pylvään päässä istuvien pyhimysten kuvissa pylväs on valtarakenne, mikä kannattaa tuota johtajaa muiden yläpuolella, ja jos valtarakenteeseen tulee muutos, niin se saattaa pudottaa johtajan joka on hallinnut jonkun suuren ja mahtavan auktoriteetin nimessä alas, ja muuttaa hänet ihmisten silmissä aivan tavalliseksi ihmiseksi. 

Kaikissa organisaatioissa on hierarkia, koska se on koettu välttämättömänä organisaatioiden tehtävien hoitamiseksi, ja siksi organisaatioiden johtamisen malli on aina ikään kuin pyramidi, missä valta, sekä muut edut kasaantuvat organisaation ylimmille portaille. Organisaatio voi siis olla valtio, sen osa tai yksityinen yritys. Ja jos ihminen pääsee tuon pyramidimaisen organisaation huipulle tekemään päätöksiä, niin silloin tuo malli mikä on hänet nostanut vallan kahvaan on tuolle henkilölle kaikki kaikessa.

Mitä on johtaja ilman alaisia?

Ja mitä on johtaja ilman alaisia? Mitä mieltä on johtaa esimerkiksi robottien joukkoa, ja tehdä yksin töitä jossain yrityksessä ainoana ihmisenä? Mitä hohtoa on siinä, että aamulla kaivetaan läppäri sängyn vierestä ja ryhdytään kirjoittamaan raporttia? Ei siinä ole mitään sellaista hohtoa, kun jos ajaisin puku päällä töihin isolla autolla, ja sitten minua puhutellaan “herra johtajaksi”. Mitä mieltä on olla johtava henkilö ilman näkyviä vallan merkkejä, kuten Mercedes 500 SEK merkkistä autoa, ja omaa paikkaa esimerkiksi firman parkkipaikalla. 

Tietokoneet ovat asia mistä välillä tehdään “pilaa”. Eli “en olisi vallinnut ICT-alaa” on aina ollut se rakentava malli, jota markkinoidaan ihmisille kautta maailman. Se mikä tietenkin tekee ICT-alasta naurettavan on se, että siinä saattaa jokainen työntekijä osata jotain, ja silloin ei tietenkään kukaan voi lähteä briljeeraamaan asioilla, joita ei oikeasti osaa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Ideaalivaltion mallia etsimässä: Rooman yhteiskunnan polarisaatio johti valtakunnan tuhoon.

  Ideaalista eli täydellistä valtiota on etsitty kautta aikojen. Platonin valtion ideaalisuus saattaa vaikuttaa joltain antiikin filosofian ...