Maailmassa on muutakin kuin vain ihonvärin mukaan tapahtuvaa syrjintää.

 

Maailmassa on muutakin kuin vain  ihonvärin mukaan tapahtuvaa syrjintää.

Oletteko koskaan kuulleet termiä “kaikki eivät voi tuota asiaa hyväksyä”. Tuon termin käyttäjä saattaa olla esimerkiksi jonkun yhtiön esimies, joka määrittelee toisen huonoksi työntekijäksi pelkän ulkonäön tai puhetavan takia. Olen joskus miettinyt, kuka oikeastaan on tuo paljon puhuttu “kaikki”, joka ei voi mitään hyväksyä? Onko tuo esimies sitten puhunut jonkun “kaikin” kanssa? 

Kun ajatellaan Suomalaista työelämää, niin meillä on ilmeisesti tapana se, että jotakin pitää aina vähän syrjiä, ja ehkä se sitten pönkittää meidän omaa itsetuntoamme. Eli ensin syrjittiin punakapinaan osallistuneita, sitten pelkkä kommunistiksi nimittäminen riitti. Ja se että joku käytti punaista paitaa riitti siihen, että sai tittelin “kommunisti”. Eikä silloin ollut mitään asiaa työpaikoille, jos sattui tuon tittelin saamaan. Tämän jälkeen alettiin syrjiä siirtokarjalaisia, jotka Jatkosodan jälkeen sijoitettiin muualle Suomeen. Sitten syrjiminen siirtyi nuorisoon, mikä johti siihen, että liian pitkä tukka tai korvakoru sekä nahkatakki saivat jokaisen itseään kunnioittavan Suomalaisen raivon valtaan. Samoin romanien puku ja muut vastaavat asiat olivat niitä, jotka muka oikeuttivat syrjintään. 

Myös vammaisten eli ADHD- tai muiden vastaavien henkilöiden kohdalla on ollut niin, että työelämään “ei edes tarvitse tulla”. Tai sitten heillä teetetään kaikki vähiten arvostetut työt kuten WC t. Tietenkin nuo tehtävät kuuluvat jollekin, mutta kuitenkin joskus vain tuntuu että niitä tekee vain esimerkiksi kuntouttavassa työssä olevat henkilöt. Noista asioista ei koskaan puhuttu, mutta sitten sattui käymään niin, että maahan muutti ihmisiä, jotka olivat toisen näköisiä ja toisen värisiä. Silloin tietenkin mieleen tuli se, että jos heitä sitten jollain tavoin syrjitään?

Sitten 1990-luvulla alettiin herätä siihen, että rasismille pitää tehdä jotain. Se että kansainvälistyvä Suomi halusi eroon rasismista sekä syrjinnästä johtui siitä, että esimerkiksi Venäläisillä sekä Arabien Sheikeillä oli rahaa, ja jos takana on muutama miljardi Euroa, niin se tekee monista asioista hyväksyttäviä, ja auttaa varmasti saamaan myös omalle aatteelle hyväksyntää. Uusrikkaiden Venäläisten rahat kelpasivat liikkeisiin, ja se sitten aiheutti sen, että vartijat eivät enää poistaneet Venäläisiä ostoskeskuksista.

Mutta Somaleilla ei rahaa ollut, joten heille sitten voitiin käydä näyttämässä omaa paremmuutta. Samoin joku saattoi käydä antamassa vartijalle vinkkiä siitä, että jossain pöydässä istuu joku “B-luokan kansalainen” , jonka voi sitten ohjata “ystävällisesti ulos”. Itse joskus mietin, että onko tuollainen asia sitten oikeastaan aivan laillista? Eli saako esimerkiksi päihde- tai vastaavassa laitoksessa työskentelevä henkilö osoittaa noita asukkaita kadulta. 

Voisiko termin “rasismi” muuttaa koskemaan kaikkea sitä syrjintää mikä johtuu asioista, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa? Moni muukin kuin vain ulkomaalaistaustainen henkilö kokee syrjintää työpaikoilla, eli yksi näistä ryhmistä ovat esimerkiksi vammaiset sekä sellaiset ihmiset, jotka eivät muuten omaa “hyväksyttävää taustaa”. Eli entiset narkomaanit, ja muut päihteiden väärinkäyttäjät saattavat kuntoutumisen jälkeen kohdata tilanteita, joissa heidät pannaan johonkin koppiin tekemään yksin töitä.

Tai sitten tuollaisen henkilön kohdalla tarve saada hänelle pettymys muuttuu niin suureksi, että esimerkiksi kiinteistön huollossa toimiva henkilö on saanut tehdä yksin koko lähiön, kun esimies on halunnut osoittaa että hän ei kykene työhön. Joissakin piireissä on erilaisen taustan omaava työntekijä saanut tehdä kaksin verroin työtä, että hän saa edes jotenkin tehtävänsä hyväksytyksi. 

Avoin rasismi kuten ikävän “n”-alkuisen sanan käyttö on saatu pois työpaikalta, koska se ei näytä hyvältä. Mutta tilalle on tullut sellainen tapa, että vähemmistöön kuuluva joutuu sellaiseen tilanteeseen, missä hänen kanssaan ei puhuta sanaakaan koko päivänä. Tai sitten kun hän tulee paikalle, niin muut kääntävät selkänsä tuolle henkilölle, eikä hän näe koko päivänä muuta kuin muiden selät. 

Rasismi koetaan usein asiana mikä liittyy ihonväriin tai kulttuuritaustaan. Ei muisteta sitä että kaikki syrjintä mikä liittyy erilaisiin asioihin mihin ihminen ei itse voi vaikuttaa on rasismia. Rasismia on esimerkiksi ikärasismi, missä nimenomaan nuoria työntekijöitä syrjitään tai uusia työntekijöitä suljetaan pois työpaikan sosiaalisesta ympäristöstä, ja tuolloin saatetaan viitata siihen, että “tuollainen on yleensä rikollinen”. 

Tai esimerkiksi myös “äpäräksi” nimittäminen voidaan katsoa rasimiksi, koska henkilö ei itse päätöstä siitä, että kuka hänen isänsä tai äitinsä oikeastaan on. Tai onko tämä sitten rasismia vai pelkkää syrjintää, ja onko pelkkä syrjintä sitten kauniimpaa kuin etniseen taustaan perustuva syrjintä? Kun ihminen lähtee syrjimään toista eli sulkemaan henkilöä pois yhteisöstä siksi, “että hän ei voi hyväksyä jotain asiaa”, mikä liittyy toisen tapaan puhua, käyttäytyä tai pukeutua, niin silloin hän tietenkin ainakin yrittää vakuuttaa itseään ja muita tekevänsä oikein. 

Ihonväriin perustuva syrjintä on varmasti ikävä asia, mutta miten olisi sellainen tapaus, että henkilöä syrjitään vaikka puhevian takia? Tuolloin ei voida osoittaa suoraan, että syrjiminen johtuu ihonväristä. Noissa tapauksissa vedotaan siihen, että “kaikki valitsevat itse seuransa, eikä muiden kanssa tarvitse olla tekemisissä”. Noilla sanoilla työnjohtaja tekee selväksi sen, että kyseisessä työpaikassa ollaan niin kuin hän haluaa. Ja auta armias jos satut loukkaamaan tämän kyseisen  henkilön herkkiä tunteita. Silloin varmasti tulee lähtö uusiin töihin, ja oppimaan sitä, miten esimiehen käskyyn pitää suhtautua.

https://yle.fi/uutiset/3-11473935