maanantai 10. elokuuta 2020

Oulun kristalliyö 10-11.8.1990



Oulun kristalliyö 10-11.8.1990

30-vuotta sitten tapahtui Suomessa ennenkuulumaton nuorisomellakka, mitä kutsuttiin nimellä  “Oulun kristalliyö”  Tapauksesta tekee merkittävän se, että tuolloin sekä sekä oikeuskansleri että monet muu tahot lähtivät avoimesti vastustamaan silloisen Oulun raastuvanoikeuden päätöstä siitä, että kaikki filmimateriaali eli myös kuvien negatiivit piti antaa poliisille esitutkintaa varten.

Sitä ennen poliisi oli tottunut saamaan filmimateriaalin haltuunsa lehdistöltä, mutta tuolloin vuonna 1990 oli tilanne jotenkin muuttunut. Tuolloin tietenkin puhuttiin esimerkiksi siitä, että tilannetta olisi jotenkin provosoitu paikallisen median toimesta, mutta se alkoi siitä, että poliisi oli “saattamassa” joidenkin mielestä syytöntä henkilöä maijaan, ja silloin alkoi tappelu. Se mitä sitten seurasi oli se, että muutama näyteikkuna hajotettiin, kauppoja ryöstettiin sekä valtion omaisuutta vahingoitettiin, eli poliisiautoja kaadettiin. Se mikä tuossa tapauksessa herätti huomiota oli se, että esimerkiksi raastuvanoikeuden päätöstä ei pantu toimeen, ja kuvat pääsivät julksuuteen. 

Eli oliko tuo kiinniotettu henkilö oikeasti syytön siihen mitä hänen väitettiin tehneen oli tuolloin sivuseikka, mutta tuolloin saattoi käydä niin, että osa ihmisistä tajusi, että poliisi saattoi ottaa jonkun aivan ilman syytä kiinni, ja sitten raahata tuon henkilön poliisiasemalle. Kun väkijoukko joutui joukkovoimaan perustuvan hysterian valtaan, niin silloin alkoi reaktio mitä kutsutaan perhosvaikutuksen nimellä. Tuolloin ihmiset alkoivat itse ruokkia hysteriaa sekä vihaa, ja se että jokainen toi näihin tapauksiin, eli kahden henkilön kiinniottoon oman näkemyksensä kiihdytti psykologista efektiä. Tuolloin joku saattoi kehittää tarinoita  siitä, että tuo toinen kiinniotto oli ikään kuin alku joukko pidätykselle. 

Myös se että huhuja siitä että poliisi oli varautunut aseen käyttöön oli varmasti liikkeellä, ja se tietenkin muuttuu automaattisesti ihmisten päässä sellaiseksi, että poliisi alkaa ampua tappavilla aseilla. Tai että kiinniotetut viedään mielisairaalaan oli tuolloin jotenkin iskostettu ihmisten päähän. Eli vaikka mitään ei olisi tapahtunut, niin seurauksena olisi lähete johonkin instituuttiin oli se kuva, mikä oli joidenkin päähän syntynyt. Myös tuolloin lehdissä olleet tarinat siitä, että esimerkiksi nuoria oli viety aivan ilman syytä kuviin olivat ilmeisesti vaikuttaneet siihen, että mellakka pääsi syntymään. 


Oliko mellakkaa provosoitu tahallaan esimerkiksi ajattelemattoman journalismin kautta?

Usein oli käynyt niin, että esimerkiksi sanomalehdissä oli ollut juttu siitä että alaikäisiä oli viety kuviin siksi, että he olivat oleskelleet myöhään ulkona. Noista jutuista sai sellaisen kuvan, että henkilö sitten saatettiin ottaa maijaan ja viedä putkaan melko pienistä syistä. Ja samoin joidenkin täysi-ikäisten henkilöiden asenne nuorisoon oli se, että heidän kanssaan ei tarvinnut edes yrittää sovitella, koska heillä ei ollut oikeutta ajaa itse asiaansa.

Kun tuolloin henkilö täytti 17 vuotta, niin silloin hän oli liian vanha kaupungin nuorisotilaan, mutta liian nuori johonkin kapakkaan, mikä sai aikaan sen, että kaupungilla pyöri noita nuorisojoukkoja. Tuolloin tietenkin saattoivat nuoret yrittää ravintolaan ilman papereita, ja silloin saattoi portsari olla hiukan kovakourainen. Tai viinuri otti rahat, ja kehotti “kakaraa häipymään”. Samoin tuolloin oli ainakin joissain kouluissa asenne se. että nuoret jaetaan “kiltteihin” ja “tuhmiin”, mikä tarkoitti sitä, että “tuhma ei päässyt AUK iin” eli aliupseerikouluun, mikä oli poliisina toimimisen edellytys. 

Tuota mellakkaa sitten voidaan pitää nuorison vapautumisena. Se osoitti myös sen, että itäisen euroopan levottomuudet sekä mielenosoitukset olivat laajenemassa, ja niillä oli heijastusvaikutus myös Suomeen. Eli nuo mellakat joista myös maamme sai osansa tuolloin 1990 saivat kommunistisen järjestelmän kaatumaan. Samoin tuo mellakka osoitti sen, että jokaisella yhteiskunnalla on myös asioita, joita voidaan korjata. 

https://yle.fi/uutiset/3-11484333

Kuva: https://crop.kaleva.fi/FCsi2KBZSBUjzyMmYS_1Ovq8bCg=/410x273/smart/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/migration/kalevafi/default/0dc83e86-1885-11e4-9dc3-12313b053908/original-mellakka13.JPG


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Pitäisikö maassamme myös huippulahjakkaita ryhtyä huomioimaan?

  Meillä Suomessa peruskouluissa huomioidaan aina kaikkein huonoimpia oppilaita. He tekevät tehtäviä ehkä hiukan hitaammin kuin keskiverto-o...