Oliko Mannerheim koulukiusaaja?
Mannerheimin taustasta
Vaikka joku asia olisi sallittu kreivi sekä kamarijunkkarin pojalta Carl Gustav Emil Mannerheimiltä(1), niin se saattoi olla tavallisen ihmisen kohdalla hyvinkin tuomittavaa. Vaikka Mannerheim olisi ollut koulukiusaaja, niin se ei silti tee tästä asiasta yhtään sen kauniimpaa tai hyväksyttävämpää. Ja vaikka se olisi 1800-luvulla ollut sallittua, niin nykyään tästä asiasta kyllä tulee rangaistus ainakin tavallisille koululaisille.
Samalla täytyy muistaa, että aatelis taustaltaan kreivi C.G.E Mannerheim oli hovimiehen tai kamarijunkkarin(2) eli tsaarin suoranaiseen vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön poika, mikä tarkoitti sitä, että hänen kohdallaan saatettiin olla hiukan sallivampia tällaisten asioiden suhteen kuin tavallisten lasten ja nuorten tekemien “kolttosten” kohdalla. Vaikka Mannerheimin oma isä ei ollut upseeri, niin se että hänet isänsä tekemän hakukirjeen perusteella hyväksyttiin Paašikouluun kertoo siitä, että hänen perheensä tunsi upseereita. Samoin eräs tapaus tietenkin paistaa läpi ainakin Wikipedian artikkelissa missä käsitellään Mannerheimin elämää.
Tässä aluksi sanon sen, että Chevalierkaarti (Venäjän keisarillinen kaarti)(3) oli tsaarin henkilökohtainen rykmentti, minkä takia se että Mannerheim pääsi tähän kaartiin kertoo jotain siitä, mikä vaikutusvalta hänen sukulaisillaan oikeasti oli. Eli keisarinna oli suositellut Mannerheimiä tuohon kaartin, minkä upseeriston valitsi tsaari aivan itse. Seuraavat tekstinpätkät on lainattu Wikipediasta, ja sen pitäisi osoittaa, että Mannerheimin suku kyllä tunsi paljon tärkeitä ihmisiä. Samoin se että hän halusi Haminan kadettikoulusta paašikouluun varmasti vaati tärkeitä suhteita, koska tämä jälkimmäinen koulu oli varattu vain kreivin arvon omaaville aatelisille.
(Seuraavat tekstit on lainattu suoraan Wikipediasta, ja niistä on poistettu lähdemerkinnät, jotka kuitenkin löytyvät Wikipedian artikkelista, mikä kertoo Mannerheimista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim).
----------------------------------------------------------
Pää-artikkeli Carl Gustaf Emil Mannerheim
Wikipedian kohta paašikoulusta sekä Mannerheimistä
Mannerheim toivoi pääsevänsä Kadettikoulusta Pietariin Keisarin paašikouluun, joka oli maan arvostetuimpia sotilasoppilaitoksia. Kouluun pääsivät vain oppilaat, joilla oli perintönä kulkeva aatelisarvo. Lisäksi vaadittiin, että joko heidän isällään, isoisällään tai isoisoisällään oli vähintään kenraaliluutnantin arvo tai sitä vastaava siviiliarvo. Siviilivirat rinnastettiin upseerien arvoasteisiin Pietari Suuren laatiman arvoastetaulun mukaisesti. Mannerheim sai isänsä jättämään hakemuksen Paašikouluun, mutta Kadettikoulun johtaja kenraalimajuri Neovius ei suositellut Mannerheimia Paašikoululle perustellen, että Mannerheimin ranskan ja venäjän taito ei ollut tarpeeksi hyvä. Neoviuksen kirjeen vuoksi Mannerheimin hakemus hylättiin, ja hän masentui syvästi.
»Hänen tulevaisuutensa on tosiaan synkkä. Hänellä ei näytä olevan kunniantuntoa, eikä ymmärrystä sen vertaa, että kehittäisi itseään ja koettaisi käydä kadettikoulunsa voidakseen elättää itsensä.»
(Eva-mummo nuoresta kadettikoululaisesta)
Masennus ilmeni myös kapinointina Kadettikoulua kohtaan, minkä vuoksi Mannerheim lopulta erotettiin sieltä 22. heinäkuuta 1886. Muistelmiensa mukaan Mannerheim oli rikkonut poistumiskieltoa ja yöpynyt tutun henkikirjurin, 35-vuotiaan varatuomari Hugo Elfgrenin luona. Sieltä hänet löysi seuraavana aamuna kadettikoulun vääpeli. Kadettikunnan kasvatuskomitean pöytäkirjojen mukaan Mannerheim oli ”myöhemmin yöllä lähtenyt pahamaineisen henkilön kanssa tämän asuinpaikkaan maalle”. Kyseessä oli mahdollisesti homoseksuaalina tunnettu lennätinaseman päällikkö Agathon Lindholm. Pöytäkirjassa viitataan myös Mannerheimin "moraalittomiin hairahduksiin ja alentaviin irstailuihin". Koulu olisi voinut soveltaa karkotuspykälän ankarinta muotoa, joka olisi estänyt Mannerheimia opiskelemasta missään suomalaisessa koulussa tai yliopistossa, mutta Kadettikoulun toimikunta päätti äänestyksen jälkeen soveltaa lievempää rangaistusta sillä ehdolla, että Mannerheimin perhe jättäisi vapaaehtoisen eroilmoituksen.
Nikolain ratsuväkiopisto (1887–1889)
Mannerheim (oikealla) Nikolain ratsuväkiopistossa 1880-luvun lopulla.
Kadettikoulusta erottamisen jälkeen 1886 Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Böökin yksityiskymnaasissa, ja tuoreen ylioppilastodistuksensa turvin[22] hän pääsi Venäjän keisarillisen armeijan (Nikolajevskin) Nikolain ratsuväkiopistoon vuonna 1887. Ratsuväkikoulun pääsyedellytykset olivat käytännössä kuuluminen aatelissäätyyn ja kadettikoulun tai lukion kurssin suorittaminen.
Mannerheim valmistui ratsuväkiopistosta 10. elokuuta 1889. Hänen päättötodistuksensa oli hyvä, ja erityisesti venäjän kielen arvosanat olivat parantuneet. Saman vuoden keväällä ennen ylentämistään kornetiksi Mannerheim oli ylennetty porte d'épée -junkkariksi, joka vastasi miehistöstä aliupseeriksi ylennetyn sotilaan arvoa, joka saattoi toimia eskadroonan vahtimestarina eli perusyksikön vääpelinä
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nousu chevalierkaartiin
Mannerheim suunnitteli uraa arvostetussa Venäjän keisarillisen kaartin H. M. keisarinna Maria Fjodorovnan chevalierkaartin rykmentissä eli ns. chevalierkaartissa, mutta ei saanut aluksi paikkaa. Hänet palkattiin 22. elokuuta 1889 kornetiksi Puolan Kalisziin sijoitettuun 15. Aleksanterin H.K.K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš vanhemman rakuunarykmenttiin, joka ei ollut kaartinrykmentti. Mannerheim ei ollut tyytyväinen tilanteeseen, vaan pyrki jatkuvasti edistämään mahdollisuuksiaan päästä chevalierkaartiin
Lopulta hänen kummitätinsä vetoomus sai keisarinnan hyväksymään Mannerheimin kaartin jäseneksi, mutta ensin tämän oli liityttävä rakuunoihin. Mannerheim palveli Puolan ja Saksan rajalla sijainneessa Kaliszissa 1889–1890, kunnes 1891 hänet siirrettiin Pietarissa sijaitsevaan chevalierkaartiin. Hän avioitui Pietarissa 2. toukokuuta 1892 venäläisen kenraalimajurin varakkaan perijättären Anastasia Arapovan kanssa. Avioliitto ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat, joista hän oli kärsinyt koko ikänsä. Mannerheim oli Chevalier-kaartin rykmentin ensimmäisen eskadroonan ensimmäisen joukkueen johtaja ja ryhtyi 1895 hoitamaan rykmentin kuormastoa. Saatuaan siirron ylimpään hovitallihallintoon rykmentin komentaja von Grünwald kutsui Mannerheiminkin sinne hoitamaan hevosasioita. Mannerheim nimitettiin 14. syyskuuta 1897 hovitallihallituksen erikoistehtäviin.
Mannerheimia ei otettu yleisesikunta-akatemiaan, ja hän suuntautui edelleen hevosten erikoistuntijaksi. Vuonna 1901 hän sai ratsumestarin arvon. Hän osti hevosia armeijalle, ja hänellä oli hevossiittola maaseudulla. Tsaarin valiohevosten hankkijana hän kiersi ympäri Eurooppaa ja valokuvasi hevosia. Hovitallihallituksen tehtävissä hän kävi Saksassa, Itävalta-Unkarissa, Belgiassa ja Britanniassa. Hänen avioliittonsa päättyi käytännössä vuonna 1902 epäviralliseen asumuseroon. Vuodesta 1903 Mannerheim toimi mallieskadroonan päällikkönä ja kaartin ratsuväkirykmenttien ratsastuksenopetuksen johtajana. Lisäksi hän sai mainetta kilparatsastuksessa. Mannerheim sai omasta pyynnöstään vuonna 1904 siirron Pietarin upseeriratsukouluun, johon hänet oli komennettu jo edellisenä vuonna. Hänen toimintansa ratsastuskoulun mallieskadroonan päällikkönä oli erittäin merkittävä tulevalle ratsuväenkomentajalle.
---------------------------------------------------------------------------
Johtuiko titteli “koulukiusaaja” siitä että Mannerheim ei ollut sotilaan vaan kamarijunkkarin poika?
Saattaa olla niin, että tuo “koulukiusaaja” johtuu siitä, että kreivi Mannerheimin isä ei ollut upseeri, vaan siviilivirkamies, ja se aiheutti tietenkin pientä skismaa hänen ja muiden ehkä hyvinkin korkeiden upseerien poikien välille. Mannerheimin suvulla oli kuitenkin
Tässä tekstissä lähden siitä, että Mannerheim on kiusannut muita esimerkiksi kertomalla asioita muunnellusti omalle isälleen. Sitä että kertoiko hän jotain tarinoita isälleen, vai vetikö hän jonkun tytön poninhännästä tai kamppasi jonkun pojan kuralätäkköön ei ole ainakaan omassa tiedossani.
Jos taas sitä ajatellaan mitä hänelle tapahtui Haminan kadettikoulussa, niin pitää huomioida se, että C.G.E Mannerheim oli upseereita lähellä olevan virkamiehen poika, mikä tarkoittaa sitä, että hän on saattanut nuorena käyttäytyä tavalla mikä olisi nykyään koulukiusaamista. Eli kyse on siitä, että onko Mannerheim käsittänyt asemaansa kamarijunkkarin poikana, jos hän on mennyt tekemään jotain ihmistä kohtaan väärin. Täytyy muistaa että Mannerheim on kasvanut ympäristössä, missä vuorovaikutusta tavallisiin ihmisiin ei juurikaan ollut, ja tuossa korkeiden upseereiden seurapiirissä oli tapana se, että toisia komennettiin jatkuvasti.
Mallioppimiseksi kutsuttu asia vaikuttaa myös Mannerheimin kaltaisiin ihmisiin. Ihmiset jäljittelevät vaistomaisesti omien vanhempiensa käytöstä. Ja koska Mannerheim sitten näki jo pienestä pitäen tätä toimintaa, niin hän alkoi pitää sitä oikeutettuna, sekä ehkä jossain vaiheessa saattoi keksiä isänsä alaisten lasten tehneen jotain väärää, tai sitten laittaa koulussa tai vastaavassa paikassa itsensä tekemiä kolttosia muiden päälle, ja ehkä he sitten saivat siitä aiheettomia rangaistuksia.
Eli ymmärsinkö Mannerheim kiusaavansa? Tällöin tärkeää on se, että mitä Mannerheim on tehnyt? Samoin onko hän ymmärtänyt tekonsa vakavuuden.Tuo asia on tietenkin se, mikä painaisi oikeudessa kaikkein eniten. Jos hän kertoi “satuja” jostain tuttavan pojasta, ja tämä sai rangaistuksen, niin käsittääkö hän teon tehdessään, että häntä joku saattaisi uskoa, ja aiheuttaa kyseiselle henkilölle vaikeuksia, jos hän niitä isälleen on kertonut. Mutta oikeuttaako tuo esimerkiksi kiusaamiseen?
Koulukiusaaja saattaa perustella toimintaansa sillä että hän ei voi sietää jotain tiettyä opiskelijaa tai oppilasta, riippuen missä oppilaitoksessa tämä tapahtuu.
Kiusaamista ei saa milloinkaan hyväksyä, eikä se että Mannerheim olisi koulukiusaaja oikeuta ketään muutakaan kiusaamaan muita. Eli olisiko Mannerheimin isän pitänyt kertoa pojalleen siitä, että hän aikoo järjestää seuraamuksia tämän juttujen perusteella? Jos asiasta oli Mannerheimille kerrottu, mutta hän teki mitä teki, niin silloin hän on kiusaaja, eikä toiminut hyvässä uskossa siitä, että mitään ei tapahdu, jos vaikka isälle jotain kerrotaan.
Koulukiusaaminen on kuitenkin asia, mikä kertoo myös lapsellisuudesta sekä epäkypsästä asenteesta. Mannerheim ei ollut epäkypsä tai muutenkaan lapsellinen, joten voi olla niin, että tuon tarinan koulukiusaajasta esittivät hänen vihamiehensä Mannerheimin mainetta. Joskus käy niin että kiusaaja laittaa omia tekojaan uhrinsa niskaan, ja sen takia sitten uhri saattaa saada aiheettomia rangaistuksia.
Ja itse olen kuullut tapauksesta, missä kiusaaja on suoraan syyttänyt uhriaan siitä, että tämä käytöksellään yllyttää noita “parempien perheiden lapsia”. Eli hälinä tuossa paikassa loppuisi siten, että kiusattu lopettaa koulun, ja samalla ratkeaisi myös kiusaamis ongelma, mikä tietenkin sotii kaikkea oikeustajua vastaan. Kiusaaja voi perustella kantaansa sillä että hän ei vain siedä toista, ja siksi toisen on aina poistuttava.
Kuten varmaan huomaatte, niin kiusaaja saattaa ihan oikeasti ajatella olevansa oikeassa, ja se mikä kiusaajan erottaa normaalista henkilöstä on se, että kiusaaja ei tajua tekevänsä väärin toista kohtaan. Hänellä ei ole mitään sosiaalista omaatuntoa, mikä tekee kiusaamiseen puuttumisesta vaikeaa. Eli kiusaajalta puuttuu empatian tunne, sekä kyky asettua toisen asemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.