Mikä on pientä ja mikä suurta?
Onko talo korkea vai matala? Jos ajatellaan esimerkiksi sellaista tilannetta, missä 200 metriä korkea talo on ympäröity yhtä korkeilla rakennuksilla, niin silloin 200 metriä korkea talo ei tunnu edes korkealta. Onhan New Yorkin kaupunki täynnä 200 metriä korkeita taloja, joten ei kai tuollainen talo mikään ihme enää ole. Mutta sitten jos lähdetään ajattelemaan sitä, että tuo 200 metriä korkea rakennus on yksin jossain matalalla asuinalueella, niin silloin tuo talo varmasti pistää silmään. Eli yhtä korkeiden talojen keskellä tuo yksi talo ei näytä kovin korkealta. Mutta aina tietenkin löytyy korkeampi talo, ja onhan maailman korkein talo 878 metriä korkea Burj Khalifa, joka sijaitsee Abu Dhabissa. Kyseisen rakennuksen vieressä 200 metrinen talomme näyttäisi kääpiöltä. Eli onko 200 metriä korkea rakennus sitten korkea vai matala, kas siinä vasta kysymys.
Kun lapsi tulee huoneeseen, missä on vain aikuisille mitoitettuja huonekaluja, niin silloin lapsi saattaa sanoa, että huonekalut ovat liian korkeita, vaikka aikuisten mielestä ne olisivat vähän liian matalia. Eli tässä tapauksessa se miten käsitämme esimerkiksi sen, onko joku tuoli tai pöytä korkea riippuu siitä, kuinka pitkiä olemme. Jos taas tulomme ovat käteen jäävältä osalta 2000 euroa kuukaudessa, ja menetämme jonkun 50 euron arvoisen asian kuten kellon tai rikomme 50 euroa maksaneet uudet housut, niin silloin ei tämä asia varmaan kovin pahalta tunnu. Mutta jos menetämme saman asian niin, että saamme käteen vaikkapa 150 euroa kuukaudessa, ja joudumme ostamaan uuden, niin silloin tällä asialla on paljon suurempi merkitys.
Eli tuolloin kolmasosa tuloista katoaa jonnekin mitä kukaan ei ole pystynyt ehkä ennakoimaan. Pienituloinen henkilö saattaa joutua vaikeuksiin silloin jos hän joutuu ostamaan jotain, mitä ei ole ennakoinut ja pienillä tuloilla pienikin ylimääräinen meno on todella suuri asia. Siis mitä pienistä ja lähdetään keskustelemaan esimerkiksi siitä mikä on valtiossa suurta ja mikä pientä. Jos Suomen valtio ottaa 10 miljoonan euron lainan, niin itse mietin että mitä vaikutusta tuolla asialla on tavallisille kansalaisille. Kyseinen laina on siis noin 2 euroa per ihminen, jos lähdetään laskemaan Suomen väkilukua sen mukaan, että se olisi viisi miljoonaa ihmistä.
Tuolloin kyseinen laina tuntuu todella pieneltä, mutta mitä jos yksityishenkilö saisi tuon 10 miljoonaa? Kyseessä on joku jääkiekkoilijan vuositulo, ja se on kaukana siitä mitä esimerkiksi Bill Gates saa käteen. Jos hänen ansionsa muutetaan tuntipalkaksi, niin se on 114 155 dollaria (eli vähän yli 98409 euroa) tunnissa(1), eli miettikää tätä asiaa sellaiseen työntekijään, joka saa vajaa 20 euroa tunnissa käteen. Jos sitten ajatellaan sitä, että esimerkiksi Mannerheim oli kasvanut korkeiden aatelisten ympäröimänä, niin silloin hän saattoi ajatella, että kamarijunkkari oli alhainen pikku virkamies, koska hän oli hovissa alimpana.
Eli hovissa kaikki asiat nähtiin tuolloin alaspäin, ja kaikki vertasivat itseään keisariin. Toki tuolloin unohdetaan usein se, että kaikki asiat olivat hovissa paljon suurempia kuin mitä ne olivat normaalien ihmisten seurapiireissä. Tuolloin voidaan sanoa, että kamarijunkkari oli huomattavasti korkeampi mies kuin esimerkiksi joku paikallinen nimismies, vaikka sitä ei ehkä koskaan tavalliselle ihmiselle selvitetty. Tässä sitten voidaan sanoa lopuksi, että kaikki asiat riippuvat siitä kuka niitä katsoo, tai miten niitä katsotaan. Jos vaikka Leonardo Da Vinci menisi nykyaikaisen työväenopiston kuvataidekurssille, niin silloin hän varmasti loistaisi edukseen. Mutta kun hänen työnsä on muiden mestarien teosten keskellä, niin silloin hän ei ole “kuin yksi Louvreen valituista taiteilijoista”.
Sitten taas voidaan kysyä niin, että moniko taiteilija saisi mitään töitä tuohon museoon? Eli onko se jotenkin kovin yleistä että taiteilijan työt ovat Louvren seinillä? Tai onko se kovin yleistä, että ihminen kuuluu johonkin kuninkaan hoviin? Eli nykyäänkin tämä asema jonkun kuninkaallisen hovin jäsenenä voi olla melko harvinainen kunnia, mutta nykyään ei kuninkaalla ole kovin paljoa valtaa, joten esimerkiksi keisarillisella Venäjällä saattoi tuolla hoviin kuulumisella olla hyvin paljon suurempi merkitys kuin jonkun nykyaikaisen monarkin lähipiiriin kuulumisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.