Amazonin sademetsä ja ilmastonmuutos
1)Amazonin sademetsästä uhkaa tulla hiilidioksidin tuottaja, mutta miten on käymässä esimerkiksi Kongojoella tai kauko-idässä, missä tätä toimintaa ei päästä seuraamaan.
Amazonin sademetsän ongelma on siinä, että ilmastonmuutos kiihdyttää mikrobien toimintaa, mikä lisää metaanin sekä hiilidioksidin tuotantoa. Tuo asia tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Amazonin alueella mätänevän kasvijätteen tuottaman hiilidioksidin sekä metaanin päätöjen määrä saattaa ylittäää Amazonin alueen kasvien tuottaman hapen määrän, mikä muuttaa sademetsän hiilidioksidin sitomisen sijasta kasvihuonekaasujen tuottajaksi.
Se mikä tässä asiassa on huolestuttavaa on se, että Amazonin allas ei ole maailman ainoa sademetsä, ja tämä sama kehitys voi olla käynnissä myös kaikkialla muualla, missä on sademetsää. Tuolloin voidaan puhua siitä, että esimerkiksi Kongon alueella sekä Kauko-Idässä, saattaa tilanne olla vielä paljon huonompi, mutta varsinkin Kongojoella Afrikassa sisäpoliittinen tilanne tekee tutkimuksesta todella vaikeaa.
2) Kiihtyvä mikrobitoiminta lisää päästöjä myös globaalilla tasolla, eikä puu voi yhteyttää pimeällä. Eli pimeän aikaan puu kuluttaa happea samoin kuin muutkin eliöt, mikä tekee lämpimästä talvesta tuhoisan.
Kun pohditaan sitä, mikä tekee ilmastonmuutoksesta vaarallisen on se, että tämä ilmiö on itseään kiihdyttävä. Se tarkoittaa sitä, että kun auringonvaloa ei tule johonkin kohtaan maapalloa, niin silloin puut sekä kasvit siirtyvät pimeä reaktioon tuottaessaan energiaa itselleen. Ongelma on siinä, että pimeä reaktion aikana puut ja muut kasvit eivät yhteytä, vaan ne tuottavat hiilidioksidia siinä, missä muutkin eliöt.
Kasvin fotosynteesi onnistuu vain valossa eli se tuottaa happea vain silloin kun sen klorofylli saa valoa. Pimeä reaktio tarkoittaa sitä, että kasvi käyttää silloin mitokondrioitten avulla tuotettua energiaa, jolloin se kuluttaa happea sekä erilaisia sokereita, mitä se ottaa maasta. Tuolloin kasvi hengittää kuin mikä muu eliö hyvänsä, ja tuottaa hiilidioksidia.
Jos tämä asia yhdistetään esimerkiksi mikrobitoimintaan, mikä jatkuu koko talven, niin silloin myös pohjoinen metsä tuottaa hiilidioksidia sekä metaania todella paljon. Talvella täällä harvoin aurinko paistaa niin, että fotosynteesi onnistuu. Eikä lehtipuu voi yhteyttää talvella, koska yhteyttämiseen kasvi tarvitsee klorofylliä. Eli jotta mikrobitoiminta pysähtyisi myös pohjolassa tarvittaisiin kylmiä talvia, ja samoin esimerkiksi tietyt tuhohyönteiset voivat levitä maahamme siksi, että täällä on talven keskilämpötila kohonnut .
https://yle.fi/uutiset/3-11244971
Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/Koli_hill_view.jpg/1200px-Koli_hill_view.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.