Aleksis Kivi sekä alkoholismi ovat asioita, joista suomessa puhutaan. Silloin agenda kuuluu, että mies joka joi itsensä hengiltä kirjoitti itsensä suomen historiaan. Se sitten on jotakin poikkeuksellisen upeaa, eli ilman tuota miestä emme olisi saaneet lukea Seitsemää Veljestä, tai nähdä noita näytelmiä ehkä omassa koulussamme. Tai olemme jopa saaneet sitten jopa esiintyä noissa näytelmissä.
Mutta kuten tiedämme, niin Aleksis Kiven tapaus on ikävä asia, mikä varmasti aiheuttaa pohtimista monissa paikoissa sekä piireissä, koska hän on oli äärimmäisen luova, sekä samalla myös ilmeisesti melko rasittava persoonallisuus. Eli häntä ehkä ymmärrettiin juuri siksi, että runoilijoita sekä kirjailijoita pidetään taipuvaisena boheemielämään. Ja ehkä tuo ymmärrys sitten vei tältä mies rukalta hengen.
Se miksi Aleksis Kivi kuoli on monia selityksiä. Yksi on se että hän sai delirium tremens-kohtauksen, ja ryhtyi kuvittelemaan voivansa vetää itsensä narusta taivaaseen. Joidenkin muiden mukaan hänen veljensä sai lopulta tuosta miehestä tarpeekseen, ja sitten heitti hänet ulos, mikä sai aikaan masennuksen, mitä juoppohullu mies ei enää kestänyt, minkä jälkeen hän päätti itse päivänsä, koska oli perheelleen tuskaa aiheuttanut.
Tai ehkä joku Ohranan mies päätteli hänen olevan joku ruotsalainen kreivi, ja sitten lähetti alaisensa hoitamaan tapauksen pois päiviltä. Eli kuten joskus olen kertonut, niin tsaarin poliisi ei hallinnut ainakaan DNA-menetelmää, ja sitten kun tuollainen tieto on tullut santarmien korviin, niin tämä on tarkoittanut, että salainen poliisi päästi ehkä viattoman miehen päiviltä. Tai onhan Aleksis Kivi hiukan Johannes Keplerin näköinen, mikä varmasti tuki väitettä aateluudesta, ja silloin ohranan miehet päättivät ehkä osoittaa tehokkuttaan.
Se mitä Aleksis Kivelle oikeastaan tapahtui johtui ilmeisesti ainakin osittain hänen runsaasta alkoholin käytöstään. Mutta mikä sai tuon miehen ryyppäämään itsensä hengiltä on jäänyt historian hämärään. Tietenkin runoilijat sekä kirjailijat ovat herkkiä ihmisiä, ja saattaa olla niin, että aikoinaan Aleksis Kivi on kärsinyt kiusaamisesta sekä eristämisestä. Tai ehkä hänellä on ollut jonkinlainen autismiin viittaava tekijä, mikä tekee kontaktin ottamisen toisiin ihmisiin hankalaksi.
Silloin on saattanut käydä niin, että hän on alkanut ottaa viinaa rohkaisuksi. Mutta myöhemmin tuo paha tapa on muuttunut vallitsevaksi luonteenpiirteeksi. Se että hän joi kaiken aikaa, eli hän ei eräiden tarinoiden mukaan voinut edes kirkossa olla ilman viinaa, kertoo siitä, että hänellä oli paha olla. Mutta mitä varten hän joi niin paljon, ja miksi hänen ystävänsä sekä veljensä niin mielellään tuota miestä auttoivat, vaikka hän oli varmasti rasittava on jäänyt historian hämärään, eli oliko syy ryyppäämiseen vain se, että Aleksis halusi huomiota.
Tai ehkä hän eli veljensä varjossa, ja hänen oli sen takia vaikeuksia tehdä tuttavuutta muiden kanssa. Siksi saattaa olla niin, että hän ryyppäsi paljon, koska tuo mies halusi tuolloin uskotella itselleen muiden karttavan seuraansa juopumuksen takia. Ehkä jatkuva alentava kohtelu sekä hylkääminen johtivat siihen, että A. Kivi otti viinaa unohtaakseen nöyryytykset, mitä hän on saattanut kokea muiden taholta. Vai mitä itse olisitte mieltä siitä, että kaikki asiat käydään veljen kautta läpi ikään kuin teitä ei olisi edes olemassa? Jos ajatellaan että hän on suomalaisen tai suomenkielisen kirjallisuuden isä, mitä kunnioitetaan patsaalla sekä määräämällä “Seitsemän Veljestä” sukupolvesta toiseen kouluissa, niin itse hän ei ehkä tuosta asemasta juurikaan päässyt nauttimaan, vaikka niin ehkä olisi ollut oikeus ja kohtuus miestä kohtaan, joka kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin.
Vai mitä mieltä itse olette? Se että hän on uskaltanut käydä hakemassa kustantajilta tukea on varmasti vaatinut rohkeutta, koska sitä ennen ei maassamme ollut myyty tai painettu yhtään suomenkielistä kirjaa. Eikä pioneerin asema ole koskaan helppo, kuten kaikki tietävät. Ensi kertaa julkaiseva kirjailija saa usein pelon sekaisin miettein odottaa kriitikoiden arvioita sekä samalla myös sitä, miten paljon kirjaa myydään. Tai se taitaa olla myös kokeneiden kirjailijoiden ongelma, eli varmasti vatsassa lentelee perhosia, kun hän katsoo myyntilukuja. Ja vaikka kirjailija olisi kuolemansa jälkeen kovin arvostettu, niin hän varmasti haluaisi arvostusta myös elinaikanaan.
Eli hän on oikeastaan samassa sarjassa taidemaalari Vincent Van Goghin kanssa, jonka tauluja myydään miljoonilla euroilla, kun maalari itse ei elinaikanaan saanut yhtään tauluaan myydyksi. Samoin jos on käynyt niin, että Aleksis Kiven kirjoja on sitten myyty sytykkeiksi tai jätepaperina, niin se on varmasti tuntunut tuosta miehestä pahalta. Siinä sentään on ollut hänen omia ajatuksiaan sekä mietteitään muutamista pojista, joista kasvoi miehiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.