1. Älä koskaan pelkää epäonnistuvasi
Tämän tekstin alla on linkki kolumniin, josta voin olla aivan samaa mieltä sen kirjoittajan kanssa, ja heti aluksi haluan sanoa sen, että kaikki ihmiset tekevät aina silloin tällöin virheitä. Mutta virheiden tekeminen ei ole maailman loppu, ja jokainen meistä oppii virheistään, tai ainakin toivomme, että voisimme oppia. Ei ole virhe, jos ihmisellä on unelmia, ja hän haluaa niitä tuoda esiin. On olemassa tapauksia, että unelma on auennut virheiden kautta, ja virheet ovat osa elämää.
Mutta onko menestys aina mitattava sellaisissa kehyksissä, kuin paljonko ihminen tienaa, tai montako autoa hän omistaa? Ja onko sitten menestys ja onnistuminen sitten sellainen asia, että sen pitää tuoda ihmiselle välittömästi kymmenen alaista sekä uuden unelmamökin jostain Saimaan rannalta? Eli pitääkö ihmisen aina sitten saada kaikesta maallista mammonaa? Siinä vasta kysymys, jota voi jokainen itse miettiä? Ja sitten voidaan kysyä, että kirjoittaisinko tätä, jos minulla olisi neliveto-mersu alla, ja asema jonkun yhtiön johdossa?
Unelma on sellainen asia, että saavuttaakseen oman unelmansa, pitää ihmisen nähdä vaivaa sen eteen, mihin uskoo sekä mitä haluaa saavuttaa. Jokainen joka uskoo johonkin voi myös saavuttaa sen, mihin uskoo, jos vain haluaa sen tavoitteen saavuttaa, ja on valmis näkemään vaivaa tuon asian eteen. Tietenkin aina välillä ihmettelen sitä, että miksi esimerkiksi menestystä mitataan aina vain sellaisilla asioilla kuin asema yhtiön johdossa sekä iso palkka? Eikö mitään muuta mittaria nyt sitten löydykään, kuin vain se, kuinka paljon ihminen tienaa eläessään?
2. Jos olisin viisas, niin ette lukisi tätä, mutta kun en ole viisas, niin siksi tämän tekstin julkaisen
Tiedän että tällainen kirjoittelu vähentää osakkeita työmarkkinoilla, mutta ehkä kuitenkin kyseisen asian teen, ja itse kärsin siitä seuraukset. Mutta voin sanoa, että itse en ole juurikaan tullut toimeen yhdenkään esimiehen kanssa, joten siksi tämän kirjoituksen kirjoitan ihan omalla koneellani. Se mitä kirjoitan on tietenkin oma asiani, ja itse siitä seuraukset kärsin.
Tämän kappaleessa otsikosta tiedätte erään moton. Se kuuluu niin, että älykäs ihminen joutuu tilanteisiin joista hän selviää älyllään, mutta viisas ihminen ei koskaan edes joudu näihin tilanteisiin. Voi kun on mukava ajatus, joka voidaan liittää miellyttävään predestinaatio-oppiin. Tuon opin mukaan Jumala asettaa meidät syntyessämme johonkin muottiin, ja siinä roolissa olemme sitten lopun elämäämme, vai eikö tilastotiede, kerro että jos ihminen ei synny huippu rikkaaseen perheeseen, niin hänen on turha opiskella yhtään mitään?
Miksi hän menee kouluun, kun voi siivoojana tienata hyvin, ja onhan aivan turhaa kouluttaa ihmistä, joka ei koskaan pääse huippujohtajaksi. Siinä vain valtion verorahoja palaa turhaan, ja tietenkin tilastot kertovat kaikki, että “yleensä ei kukaan, jolla ei ole suhteita voi edes päästä muuhun kuin hampurilaisravintolaan töihin”.
Ja tietenkin me luemme liikaa sellaisia teennäisen suvaitsevia kirjoituksia, joissa kerrotaan kuinka puliukosta tuli johtaja. Olisi varmaan parempi laittaa tuohon kirjoitukseen sellainen tapaus, missä puliukko kuolee johonkin rappukäytävään, niin kukaan ei sitten olisi joutunut katsomaan tilastojen harhaa, missä yksi ihminen olisi tehnyt vastoin suurta ja mahtavaa tilastoa.
3. Miksi meillä ei ole viisaiden miesten kouluja, joissa ei tehdä yhtään mitään?
Tilastoista voi nähdä sen, että koskaan ei kannata edes ajatella kouluun menoa. Siinä vain menettää sen tulon, minkä voisi kouluaikana tehdä jossain hampurilaispaikassa. Ja tietenkin viisas ihminen varmasti olisi tehnyt kaiken toisin. Mutta joskus kysyn, että miksi meillä on ylipäätään annettu älykkyys, sekä kyky ratkaista ongelmia? Jos ihminen vain istuu paikallaan, eikä tee mitään, niin silloin ei virheitäkään voi syntyä, mutta jos ihminen vaikka kirjoittaa tekstejä, niin silloin voi käydä niin, että sinne tulee kirjoitusvirheitä, mutta niiden kanssa pitää voida elää.
Miksi meillä ei kysytä suoraan, kun menemme johonkin kouluun, että millaisia suhteita meillä ylipäätään on? Ja miksi kaikkea opetusta ei jätetä suoraan noiden suhteiden tehtäväksi? Jos me oikein tarkasti ajattelemme, niin miksi meillä ei ole viisaiden ihmisten kouluja, joissa vain odotetaan, että mittatilaustyönä tehdyt puvut tulevat räätäliltä, ja sitten mennään vain töihin tienaamaan rahaa.
Tietenkin myös sellainen asia voidaan opiskelussa muuttaa, että esimerkiksi arvosanat annetaan suoraan sen rahasumman muodossa, minkä tuo henkilö on tienannut tiettynä aikana, jolloin arvosanojen paikalla olisi se summa, jonka työnantaja on laittanut pankkitilille. Se olisi oiva osoitus osaamisesta sekä siitä, että henkilö on ollut oiva valinta tuohon kouluun, ja kun hän on niin paljon tienannut, niin silloin voisi avautua paikka CEO:n eli toimitusjohtajan paikalta.
4. Virhe voi avata tien uuteen haaveeseen sekä maailmaan
Tässä aluksi kerroin siitä, kuinka virhe on muuttanut unelmaa, ja se tapaus oli taannoin oikeastaan lehdessä. Kyseinen tapaus kertoo siitä, kun eräs nuori jätti päiväkirjansa vahingossa kavereidensa luettavaksi, ja sitten tuo päiväkirja varastettiin. Kyseiset kaverit lähettivät nuo tekstit erääseen lehteen, jotta tuolle nuorelle naurettaisiin. Siinä sitten olivat tämän henkilön yhteystiedot mukana, ja tuo päätoimittaja olikin pitänyt tästä tekstistä.
Lehti tietenkin pyysi lupaa julkaista nämä tekstit, ja siihen liittyy muuten se, että kyseinen nuori oli hakenut kesätöitä kaupungilta. Lehti maksoi kaksinkertaisesti sen, mitä tuo nuori olisi saanut kesätöistä, ja arvatkaa vain hakeeko hän koskaan enää noihin paikkoihin oikeasti töihin? Eli kuten olen monesti sanonut, niin ensimmäinen kerta myös kirjoituksen julkaisemisessa jännittää kaikkein eniten. Ja sen takia olisi hienoa, jos hyviä kirjoittajia kehotettaisiin julkaisemaan tekstejään jo nuorella iällä, vaikka se ehkä tuntuu vähän erikoiselta.
5. Kun ihminen tekee jotain, niin hän kehittyy kaiken aikaa
Kun keskustellaan siitä, että miten esimerkiksi “tavallinen ihminen” viihdyttää itseään, niin aina silloin tällöin huomaan, että joidenkin mielestä erilaiset V-loggaukset ovat syrjäyttäneet kirjoitetun tekstin, ja että lukeminen on vain “eliitin harrastus”. Tässä yhtenä päivänä satuin kävelemään erään rautatieaseman läpi, ja siellä ainakin oli kirjoja myynnissä, eli en itse ole aivan samaa mieltä tuon mielipiteen esittäjän kanssa.
Kuten varmaan huomasitte, niin vältin tarkoituksella sanaa “yhtyä”. Siitä voisi joku kehittää vaikka millaisen naurun remakan, ja sitten tietenkin toisen sanavalinnat lytätä, ja kun ihmisellä ei ole mitään merkitystä, niin silloin hänelle voi nauraa päin naamaa. Ja kuten olen sanonut, niin joidenkin ihmisten mielestä kirjoitettu teksti on kuollut.
Tai tietenkin voidaan sanoa, että varmaan päiväkirjoja ja muita sellaisia asioita olisi mukavampaa pitää jossain vlog-muodossa, niin silloin näkyisi kaikki änkytys ja muut asiat koko kansalle, niin niistä olisi mukavampi kertoa “hyviä vitsejä” koko kansalle. Silloin tietenkin olisi varmasti kaikille mukavampaa, kun olisi näyttöä puheviasta tai muista asioista, joita voi kavereiden kanssa pilkata.
6. Painettu kirja ei ole sama asia kuin kirjoitettu teksti
Painotuotteena Gutenbergin menetelmällä tehdyt kirjat ovat ehkä kuolleet, ja nykyään tietenkin voidaan jakaa kaikki sisältö digitaalisena. Ja ehkä joku kirjoittaja menettää kaiken siksi, että hän on sanonut pahasti jostain suuresta johtajasta. Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin se mitä kirjoittaja on kirjoittanut kuuluu kategoriaan “tehty mikä tehty”. Se tarkoittaa sitä, että tässä seison tai istun, enkä muuta voi.
Historia on tehty siksi, että eilispäivää voidaan aina käsitellä uudelleen sekä uudelleen. Tuolloin unohdetaan se, että kaikki päätökset, mitä kulloinkin tehdään toteutetaan sen tiedon perusteella, mitä milloinkin on käytössä. Ja jälkiviisaus on tietenkin kaikkein parasta viisautta.
Eli voi meitä hissukoita, kun emme ole muistaneet, että jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteeseen, ja jos joku nyt sattuu meidän mielipiteitämme kuulemaan tai lukemaan, niin siinä on mennyt jos valtavasti aikaa, jonka hän olisi voinut käyttää vaikka keskusteluun siitä, millainen on hyvä elokuva. Ja sen takia täytyy jo puukot ja puntarit kaivaa taskusta.
7.”Ei mikään” ei ole syy saada rikosrekisteriä
Näet jos ihminen, joka ei ole mitään kirjoittaa tekstiä, jonka läpikäymiseen on kulunut muutama sekunti, niin silloin tietenkin hän ansaitsee silloin opetuksen, koska normaalisti, jos tuollainen hissukka on jossain ryhmässä mukana, niin häntä ei edes tarvitse huomioida mitenkään. Riittää että joku kääntää vain selän tälle nörtille, ja sitten taas mennään kovaa. Mutta jos tästä pidit, niin kiitos kovasti, että käytät aikaasi myös tähän.
Jos ajatellaan kovasti sitä, että “ei mikään” kirjoittaa tai puhuu jossain kaveripiirissä, niin silloin välillä tulee mieleen, että jos ihminen on “ei mikään”, niin miksi häntä aletaan haukkua tai uhata väkivallalla. Mikäli ihminen kohtaa uhkailua tai pahoinpitelyn, niin silloin varmasti mieleen tulee se, että jos hän ei ole “mitään”, niin miksi joku sitten ottaa tällaisesta teosta rikosrekisterin?
Tällöin muistuu mieleen se, että aikoinaan uskonpuhdistuksen aloitti sellainen asia, että jos joku oli esimerkiksi rohjennut kääntää Raamatun, niin tietenkin kyseessä oli pikku teko. Mutta jos ihminen pikku teon takia menettää henkensä roviolla, niin se ei sitten vaikuttanut ollenkaan pikku teolta. Eli mitä tässäkin sitten oikeastaan oli tehty? Ei oikeastaan mitään, mutta kuitenkin ihmisen pitää kohdata pahoinpitelyä sekä kuolema ja väkivaltaa, eli melko kova rangaistus tulee kuitenkin asiasta, jolla ei ole mitään merkitystä.
https://yle.fi/uutiset/3-10796071
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.