lauantai 8. kesäkuuta 2019

Joskus tarjous on liian hyvä ollakseen totta


Joskus tarjous on liian hyvä ollakseen totta

1. Tarjous voi olla rahastusta, vaikka sitä tukisi julkisuuden henkilö

1.1 Huijari valitsee usein jonkun ryhmän keskus hahmon, jolle annetaan pari sataa euroa, ja sen avulla hänet saadaan markkinoimaan huijaus sovellusta, mikä tekee markkinoinnista uskottavampaa. Tuolloin on hyvä muistaa sellainen sääntö, että “kukaan ei ilmaiseksi rahaa jakele”.

Eli jos esimerkiksi vieressä istuva tuttu kertoo voittaneensa jollain kännykkäsovelluksella valtavan omaisuuden, niin huijari toivoo tällä tavoin saavansa muutkin hankkimaan tuon sovelluksen itselleen, jotta he saavat ottaa osaa tuottoisaan bisnekseen.Tuolloin joku henkilö saattaa ryhtyä laittamaan jopa tuhansia euroja johonkin sovellukseen, joka muka louhii bitcoineja, ja sitten myy niitä muille kovaan hintaan.

1.2 Julkisuuden henkilöt lisäävät näiden kampanjoiden uskottavuutta

Aluksi voidaan sanoa se, että vaikka julkisuuden henkilö olisi markkinoinut jotain palvelua, joka on osoittautunut huijaukseksi, niin hän ei välttämättä kuitenkaan valehtele. Nimittäin joskus huijarit tarjoavat tuollaisille julkisuudessa paljon oleville henkilöille ikään kuin ilmaista rahaa, jolla he sitten saavat tämän henkilön toimimaan hyväkseen, eikä tuolloin tuo henkilö, joka ottaa osaa vedätykseen tajua, että häntä käytetään hyväksi.

Hän luulee oikeasti, että joku tietokone- tai mobiilisovellus antaa hänelle satoja tai jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Yleensä huijari valitsee välikappaleeksi jonkun ihmisen, joka toimii jossain ryhmässä keskus-hahmona, ja hänen kauttaan sitten suoritetaan markkinointi-operaatio tuolle ryhmälle, jolta halutaan ikään kuin ottaa rahat pois.

Seuraavassa lupsakka kirjoitus siitä, miten huijari rahastaa ihmisiä. Rahastus eli tarjous, mikä tuo itselle vain kuluja on asia mitä kutsutaan myös huijaukseksi. Ja noita huijareita on liikkeellä aina välillä. Huijareiden toimintamalli on se, että he käyttävät hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta, ja sen kautta ottavat noiden kohteiden omaisuutta käyttöön.

Se miten huijari uskottelee olevansa juuri se, miksi häntä luullaan perustuu usein siihen, että siinä käytetään hyväksi esimerkiksi julkisuudessa esiintyvän henkilön nimeä. Tai sitten yhtiö, jota huijari käyttää toiminnassaan peitteenä saattaa vaikuttaa hyvin luotettavalta, ja se saattaa olla hyvinkin vanha toimija jossain liiketoiminnan alueella, missä edellytetään hyvää mainetta. Joten miten tuollainen yhtiö on alkanut toimia vastoin hyviä tapoja sekä lakia rikkoen?

2.Huijareilla on taito saada ihmiset uskomaan itseään

Vastaus on siinä, että huijarit saattavat ostaa tuollaisen hyvämaineisen yhtiön saadakseen sen toiminimen käyttöönsä. Samoin esimerkiksi se, että julkishallinnon organisaatioita on tuon yhtiön asiakkaana antaa sille erittäin hyvän maineen, mikä saattaa vaikeuttaa myös rikosilmoituksen tekemistä kyseisestä huijauksesta. Tuolloin yhtiö saattaa sijoittaa mainoksiaan siten, että ne näyttävät olevan julkishallinnon kanssa yhteistyötä tekevien yhtiöiden listoilla, tai käyttää väärennettyjä kirjekuoria, missä komeilee oikeasti hyvämaineisen yhtiön nimi.

Ja idea on siinä, että tuo huijareiden yhtiö käyttää nimeä, joka jotenkin muistuttaa hyvämaineisen yhtiön nimeä, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Eli kirjeessä oleva nim kannattaa lukea tarkasti, ja verrata sitä kuoressa olevaan yhtiön nimeen, ja mikäli eroja löytyy, niin asiasta kannattaa lähteä tekemään ilmoitus poliisille. Samoin jos yhtiön yhteystiedoissa on eroja esimerkiksi kaupparekisterissä ja niiden kotisivuilla, niin silloin kannattaa asia tarkistaa, koska yhtiöiden kirjekuoria voidaan varastaa melko helposti. Tai joku itäblokin kirjapaino voi noita kuoria kopioida. 

3. Huijari saattaa yrittää syyllistää uhria

Huijareilla on taito toimia siten, että joskus ihminen, joka on mennyt antamaan heille rahaa ei jostain syystä kehtaa lähteä ajamaan asiaansa eli tekemään rikosilmoitusta. Tuolloin syynä on se, että huijari kertoo ihmisen olevan jotenkin tyhmä, kun hän on uskonut sellaisia “hyvässä hengessä” tehtyjä tarjouksia, joiden takaajana toimii ihminen tai yhteisö, johon pitäisi voida luottaa.

Eli esimerkiksi joku huijari saattaa esiintyä velallisten neuvojana, ja sitten sen kautta uhkailla huijattuja sillä, että nämä saavat vaikeuksia siksi, että ovat antaneet rahaa noille hyväksikäyttäjille. Tai sitten joku laki-alan yhtiö saattaa vihjata nahkaliivejä ja baseball-mailoja käyttävistä perijöistä, jolloin asiasta kannattaa mainita poliisille.

Aiheeseen liittyvä uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-10820956

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Pitäisikö maassamme myös huippulahjakkaita ryhtyä huomioimaan?

  Meillä Suomessa peruskouluissa huomioidaan aina kaikkein huonoimpia oppilaita. He tekevät tehtäviä ehkä hiukan hitaammin kuin keskiverto-o...