Onko Venäjä tuhottu?

Maalaus: Volgan lautturit. (Ilja Repin, 1870–1873)

Tsaarin aikaan Venäjän yläluokka puhui ranskaa. Se piti näin “hajurakoa” tavallisiin ihmisiin. Tsaari piti lukutaidottomuutta suurena hyveenä. Hän ajatteli että kun ihmiset eivät osanneet lukea, niin silloin he eivät saisi ulkomailta niitä niin sanottuja “vahingollisia vaikutteita”. Eli kun ihmiset tekivät työtä pelloilla ja joivat vodkaa, niin se sitten säästi Venäjän johdon vaatimuksilta parantaa työläisten oloja. 

Tsaari siis halveksi kansaansa. Ja sama asenne tarttui myöhemmin Neuvostoliiton johtoon. Miksi kouluttaa venäläisiä kirurgeja tai insinöörejä, kun sama työ voidaan teettää ulkomaalaisilla. Venäläinen sydänkirurgi vain levittelee oligarkkien sekä todellisten johtajien asioita muille. Joten sen takia näiden superrikkaiden pamppujen kannattaa omasta mielestään käyttää itseään hoidossa ulkomailla. 

Ulkomainen kirurgi ei levittele asioita samalla tavalla kuin kotimainen. Eikä hänen kohdallaan tarvitse pelätä, että FSB on surmannut hänen tuttaviaan. Ja ulkomaisen kirurgin voi aina vaihtaa toiseen. Kun hoidossa käydään ulkomailla, niin silloin ei Venäjälle tarvitse kouluttaa lääkäriä, joka ehkä lukee vapaa-aikanaan kirjoja, jotka ikään kuin infektoivat häntä. Hän saa ehkä noista kirjoista ajatuksia, jotka eivät ole Venäjälle sopivia. 

Ihmisten rooli Venäjällä on palvella Vladimir Putinia sekä hänen oligarkki-tuttaviaan. Eli koko yhteiskuntaa voidaan verrata Ilja Repinin maalaukseen “Volgan Lautturit”. Siinä joukko riepuihin puettuja ihmisiä vetää laivaa pitkin Volga jokea. Tuota miesten vetämää  lauttaa voidaan verrata Kremliin. Siellä istuu Venäjän johto joka saa tehdä mitä huvittaa. Nuo miehet ovat luhistumassa taakkansa alle, mutta samalla tuo joukko sitten saa määräyksen yrittää yhä enemmän. 

Kun ihmiset ovat koulutusta vailla, eivätkä mielellään edes osaisi lukea, niin he eivät ehdi silloin ehkä edes tiedä mahdollisuudesta saada jotain parempaa. Kun ihmiset jättävät koulut käymättä, niin se tukee valtion itsevaltaista johtoa. Jos he tekisivät vain työtä ja juovat vodkaa, niin heistä ei silloin koidu ongelmia valtion päämiehelle. 

Se mitä Vladimir Putin ajattelee määrittelee tällä hetkellä hyvinkin pitkälle sen, mitä Venäjälle tapahtuu. Jos me lähdemme ajattelussa siitä, että Venäjän johto pitää maataan lähinnä oman lompakkonsa jatkeena. Asiana jota pitää sietää siksi, että kansaa on vaikeaa vaihtaa, niin silloin Venäjän johdolle riittää, että heillä itsellään menee hyvin. Me kaikki olemme kuulleet Putinin kyvystä improvisoida tilanteissa, joissa hänelle sattuu virheitä. 

Ja tietenkin Ukrainan sota antaa hänelle sekä hänen tukijoilleen mahdollisuuden eli tekosyyn säätää lakeja, joilla heidän valtaansa pönkitetään. Samoin Ukrainan sota antaa hänelle mahdollisuuden lähettää poliittisia vastustajiaan suoraan tuonne rintamalle tapettavaksi. Näin ollen Ukrainan sota tukee Putinin henkilökohtaista valtaa. Putin on pohjimmiltaan tyypillinen diktaattori. Hän haluaa kansan joka tottelee häntä, eli tyytyy vähän, juo vodkaa sekä kuolee mahdollisimman nuorena. 

Samoin Putinin kaltaiset ihmiset eivät suorastaan korosta tai halua edes nähdä mitään oma-aloitteista toimintaa. Ihmisten tulee tuossa maassa totella esimiestään ilman, että he kyseenalaistavat yhtään mitään. Ihminen saa tehdä asioita vain silloin, jos hänellä on lupa tai käsky suorittaa näitä tehtäviä. Joten sen takia Putin näkee varmaan ihmiset mieluummin rintamalla kuin käymässä jotain kouluja siksi, että oppimattomat ja “tyhmät” eivät koskaan tee mitään, mitä Putin ei ole nimenomaisesti käskenyt. Putinille itselleen kelpaa varmaan tilanne, missä hän hallitsee kansaa, joka ei edes osaa lukea. 

Putin todennäköisesti pitää suurimpana pelkonaan sitä, että sukupolvet, jotka ovat saaneet maistaa vapautta alkavat vaatia lisää vapauksia. Näin ollen nuo Jeltsinin ajan nuoret ovat hänelle vain uhka. Putinin suurin tukija on vihattu ja pelätty turvallisuuspalvelu. Putinin etu on se, että alaiset ovat vihattuja. Vihatut alaiset ovat sikäli tiukemmin hänen käsissään, kun heillä ei ole mitään muuta kuin hyppypotkut ja tuliaseet, joilla he pitävät järjestystä. Jos valta  vaihtuu, niin seuraaja ei ehkä ole enää samalla tavalla valmis myöntämään armahduksia samalla tavalla kuin Putin on niitä jaellut. Se ei ehkä vaikuta samalla tavalla myöskään Venäjän ulkopolitiikkaan kuin sen toivottaisi vaikuttavan. 

Putin on monella tavoin tyypillinen diktaattori. Kaaoksesta nousi liberaali sekä miellyttävä presidentti. Ihmiset luottivat hänen lupauksiinsa siitä, että asiat tulivat muuttumaan. Hän tarvitsi vain erityisoikeudet. Putin lupasi ihmisille, että hän ei aio asettua ehdolle, kun hänet kuljetettiin suihkuhävittäjällä Moskovaan sijaistamaan sairaskohtauksen saanutta Jeltsiniä. Mutta sitten löytyi paljon tehtävää. Jeltsinin alkoholin käyttö oli asia, mikä teki hänestä pelottavan. Samoin Jeltsin käski tulittaa parlamenttitaloa, jonka säätämät lait eivät häntä miellyttäneet. Tuota tapausta kutsutaan parlamentti-kapinan nimellä. Ideana oli siis näyttää se, että parlamentin oli toteltava presidenttiä. 

Mutta syy siihen, että ihmiset hyväksyivät nuo toimet joilla parlamentti eli duuma alistettiin presidentin käskyvaltaan oli se, että vaatimuksiin syytteistä joita Jeltsiniä vastaan piti esittää oli sisällytetty maininta siitä, että Jeltsin olisi ollut vastuussa Neuvostoliiton hajoamisesta. Juuri tuo lause sai ihmiset tukemaan sairasta Jeltsiniä. Saattaa olla että Jeltsin oli sairautensa takia vajaakuntoisena ehkä sitten vain ollut ajattelematon, mutta hän ajoi maansa oligarkkien käsiin. Kun Jeltsin erosi sitten niin valta ja valtaoikeudet siirtyivät Putinin käsiin. 

Putin antoi heti aluksi Jeltsinille täyden armahduksen. Ja tuo asia tietenkin auttoi Jeltsiniä eroamaan. Mutta samat valtalajit jotka säädettiin Jeltsinin käyttöön siirtyivät nyt Putinille. Valtio oli sekasorron tilassa. Valtion syvä depressio sai aikaan sen, että ihmiset eivät värväytyneet miliisiin tai he eivät ylipäätään halunneet viranhaltijoiksi. Rikostutkintaa ei enää kukaan ehtinyt tehdä. Samoin myös tuomarit ja muut virkamiehet erosivat tai sitten heitä ei saatu värvättyä tehtäviin, jotka edellyttivät ehdotonta luotettavuutta. 

Depressiossa oleva valtio jota johti epäsuosittu presidentti tarjosi uuden temmellyskentän erilaisille rikollisille. Oligarkeille tuollainen viranomaistoiminnan lama oli mannaa. He saattoivat sanella täysin sen, mitä presidentti teki tai sanoi. Heille Putin oli vain kulissi, jonka avulla voitiin omia toimia peitellä. Ja alaisille Putin on tarjonnut sellaisen tekosyyn, että he voivat sanoa suoraan, että “Vladimir pakotti”. 

Entisille KGB miehille Putin oli mieluisa tuttavuus. He tunsivat Putinin ennalta. Mikä helpotti asioita. He saattoivat tietää asioita, joita Putin ei halunnut muiden tietävän. Yhden miehen soolo hallinto on tietyissä piireissä suositumpi kuin demokratia. Yksinvaltias diktaattori on vallan kanssa yksin. Mutta samalla pitää muistaa se, että yhden ihmisen taivuttelu sekä mielistely on helpompaa kuin kaiken maailman duumien ja muiden kansanedustuslaitosten satojen jäsenten mielistely. Joten juuri tuon takia diktaattorit ovat erityisesti rikollisten suosiossa. 

Samalla Putin ympäröi itsensä KGB miehillä, joiden taustalta saattaa löytyä melkein mitä hyvänsä. KGB eristi tuon miehen samalla tavalla kuin hänen edeltäjänsä eristettiin. Toki KGB oli vaihtanut nimensä FSB:ksi. Mutta miehet sekä menetelmät olivat samoja kuin Neuvostoliiton aikaan. Ja monet KGB miehet eivät varmaan halunneet keskustella asioista, mitä he tekivät Neuvostoliiton aikaan. 

Mutta sitten kävi kuten kaikille diktaattoreille käy. He muuttuvat ennen pitkään despooteiksi. Putinille Venäjän johtajan pesti on ollut taloudellisesti hyvin kannattava. Ja hän on myös samalla tehnyt asioita, joiden takia tuo mies varmasti haluaa pysyä vallassa. Kaaos sekä depressio nostivat Putinin valtaan. Hän tarjosi jämeriä otteita. Mutta samalla hän rankaisi vain rikollisjengien alimpia toimijoita. TV täyttyi näyttävistä iskuista, mutta samalla laiminlyötiin sellainen tutkimus, mikä ei ollut niin kauhean näyttävää, kuten tilikirjojen tutkinta laiminlyötiin täysin. 

Kun valtio on raunioina ja kaikkialla vallitsee kaaos, niin silloin ihmiset eivät kykene tai halua vastustaa esimerkiksi juuri Putinin nomenklatuuraa. Mikäli ihmiset eivät tiedä paremmasta, niin tietenkään hän ei silloin ole niin herkkä kapinoimaan. Neuvostoliiton kaatumisesta on kulunut noin 35 vuotta. Putinin hallinnon yksi kulmakivistä on tuon ajan nostalgiasointi. Putin haluaa palauttaa Neuvostovaltion. Tai siis hän ilmoittaa tuon olevan yksi hänen tavoitteistaan. 

Todellisuudessa hänen ylin tavoitteensa on pitää vallasta kiinni, hinnalla millä hyvänsä. Valta takaa hänelle koskemattomuuden. Ja koskemattomuus pelastaa hänet tutkimuksista sekä oikeudenkäynnistä. Jos Putinin kuoleman jälkeen hänen yllytyksestään tehtyjä rikoksia lähdetään tutkimaan, niin käy kuten Stalinin tapauksessa. Pääsyyllinen istuu pilven reunalla, ja hän tuolloin enää välitä siitä, mitä hänestä sanotaan. 

Kun valtion puolustus nojaa yhä enemmän ja enemmän ydinaseisiin, niin se tietenkin pelottaa ihmisiä. Kun käynnissä on sota, niin se antaa Putinille tilaisuuden päästä eroon ihmisistä, jotka ovat kritisoineet häntä. Kun kaduilla oli kaaos, niin ihmiset valitsivat Putinin. Hän toi järjestystä kaduille. Myöhemmin hän puhdisti kadut. Eli Venäjän mafian katutason operaattorit ammuttiin tai he joutuivat vankilaan. Mutta tuon katutason mafian päälliköt sen sijaan jäävät rankaisematta. 

He muodostivat myöhemmin eliitin, joka ainakin jossain määrin tukee Putinia. Niin kauan kuin aitoja tutkimuksia ei olla tehty. Tai historiaa muutetaan sen mukaan, miten se sattuu ketäkin palvelemaan, niin kauan korruption annetaan rehottaa. Samoin niin kauan itsekkäät ihmiset johtavat Venäjää. Ja noilla ihmisillä ei ole mitään kiirettä lopettaa yhtään sotaa. He eivät halua Putinin aseman heikkenevän. Samoin he haluavat sellaiset takuut, että seuraava presidentti armahtaa heidät. Nimittäin nuo miehet eivät ehkä ole olleet mitenkään erossa noista 1990-luvun väkivaltaisuuksista. He saattavat tehdä tekaistuja ilmiantoja Putinille, joka rankaisee vihollisiaan armotta. 

Niin Venäjä on tuhottu. Sen tuhosivat Vladimir Putin, Boris Jeltsin ja monet muut, joiden oma henkilökohtainen etu meni kaiken muun ylitse. Rahan kahmiminen keinolla millä hyvänsä teki rikoksista osan arkipäivää. Poliisin sekä tuomioistuimen kyvyttömyys puuttua noihin rikoksiin tekivät mahdolliseksi sen, että valtion rakenteet alkoivat murentua. Niin ei Putin yksin ole Venäjää tuhonnut. Sen on tuhonnut ahneus joka on tehnyt korruptiosta valtion osasen. Tuo korruptio oli olemassa jo ennen Putinia. Se oli olemassa jo ennen Lokakuun vallankumousta 1917. Kun valtio on depressiossa ja ihmisten pitää jatkuvasti taistella elantonsa puolesta. Niin silloin tietenkin ne jotka johtavat nousevat vielä ylemmäksi niin sanottujen tavallisten ihmisten yläpuolelle. 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ee474271-c906-4708-8aae-525ce97eba55