Yllä: Anduril YQF-44
F-35 vastaan dronet, kumpi on parempi. Vastaus on sitten erikoinen. Dronet eivät suoraan korvaa hävittäjiä, mutta aiheuttavat uuden uhan, joka on vakavasti otettava huomioon. Suurilla parvilla tapahtuvat drone-iskut ovat hyvin ikäviä asioita, koska vaikka droneja ammutaan alas melko paljon, niin ne saavat silti aikaan erittäin suurta tuhoa. Tai siis vaikka drone itsessään sisältäisi esimerkiksi vajaa 10 kilogrammaa räjähteitä, niin osuessaan esimerkiksi tutkaan tai johonkin hävittäjään voi tuo drone saada aikaan todella pahaa jälkeä.
Taisteludroneja on olemassa monenlaisia. On olemassa kamikaze droneja, ja sitten on droneja jotka pommittavat ja ampuvat ohjuksia. Ja on olemassa kamikaze-droneja tai risteilyohjuksia joissa on esimerkiksi tutkamaaleihin hakeutuvia ohjuksia. Samoin on olemassa myös tavallisista hävittäjistä muutettuja droneja, joita voidaan käyttää kamikaze-tehtäviin. Eli tuollainen, mahdollisesti IT-ohjusten maaliksi suunniteltu laite voidaan myös lentää päin jotain kohdetta.
Hitaasti lentävät dronet aiheuttavat ongelmia hävittäjille. Eli on olemassa mahdollisuus, että noita droneja käytetään myös houkuttimena. Jos sitten hävittäjä käy niiden kimppuun, niin ne voivat joko yrittää törmätä tuohon hävittäjään. Tai sitten nuo hävittäjät voivat joutua vastapuolen hävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, kun ne joutuvat hidastamaan. Toisaalta droneissa olevat tekoälyt voivat säätää lennokkien nopeutta tilanteen mukaan.
Eli dronessa voi olla esimerkiksi jopa jälkipolttimella varustettu suihkumoottori. Tai sitten potkurikäyttöinen drone voidaan varustaa apuraketilla, joka käynnistetään juuri ennen hyökkäystä. Ja juuri tuollaisia välineitä voidaan käyttää myös hävittäjiä tai helikoptereita vastaan. Dronet voidaan varustaa myös esimerkiksi pienillä Stinger- ohjuksilla tai niiden venäläisillä vastineilla, ja nuo pienet ohjukset voivat vahingoittaa jopa isoja lentokoneita erittäin pahasti. Eli pahimmillaan Geran-3 tyyppinen drone varustetaan SA-14 Gremlin (9K34 Strela-3) ohjuksin, jolloin niiden avulla voidaan vaurioittaa tai jopa tuhota hävittäjiä.
Samoin hitaat, dronejen tuhoamiseen tarkoitetut koneet ja helikopterit voivat olla helppoja saaliita vastapuolen hävittäjille.
Kun iskuun osallistuu ehkä tuhansia droneja, niin silloin niiden tuhoaminen voi olla vaikeaa, koska yhtään dronea ei saa päästää läpi puolustuksesta. Esimerkiksi sähkönjakeluun tarkoitettuja muuntamoita vastaan on helppoa hyökätä jopa taskukokoisella dronella. Samoin pienikin drone jossa on erittäin kuumana palavaa polttotaisteluainetta kuten termiittiä kykenee polttamaan reikiä yliäänikoneiden runkoon. Vedenalaiset droneparvet voivat myös tehdä reikiä isonkin sukellusveneen runkoon.
Eli vaikka droneja saataisiin ammuttua alas, niin kuitenkaan niistä ei yksikään saisi päästä läpi. Samoin jos droneja käytetään tuhansittain, niin puolustajalta loppuvat ammukset. Se että Venäjän pitkän matkan droneissa ei ole tekoälyä käytössä on Ukrainalle suuri onni. Nykyisin on kehitetty tai kehitteillä esimerkiksi kuljetuskapseleita, joiden avulla raketteja voidaan käyttää toimittamaan lasteja kaukaisissa maissa oleville sotilaille tai jossain viidakossa toimiville tutkijoille.
Noiden kapselien avulla voidaan toimittaa myös droneja esimerkiksi valtameren toiselle puolen. Samoin on esitetty malleja joissa pitkän matkan ohjuksiin kiinnitetään esimerkiksi tutkamaaleja vastaan tarkoitettuja ohjuksia tai ilmataistelu-ohjuksia. Nuo ohjukset voidaan vapauttaa vihollisen yläpuolella tai pudottaa jopa satelliitista. Ja ne voivat olla hyvin vaarallisia, varsinkin jos niitä käytetään suurta lentokoneryhmää vastaan. Tuollaiset ilmataisteluohjukset voidaan asettaa ballististen ohjusten taistelukärjen yhteyteen, ja niillä voidaan hyökätä vastustajan tutkia tai hävittäjiä sekä pommittajia vastaan.
Kun nuo kapselit ovat palanneet ilmakehään, niin dronet voidaan vapauttaa. Eli periaatteessa noita droneja ei tarvitse ehkä kohta edes ohjata. Riittää että niihin on ohjelmoitu kohde, jota vastaan niiden pitäisi hyökätä. Toisaalta esimerkiksi lanka-ohjattuja droneja voidaan ohjata siten, että ohjausyksikkö ja dronet tuodaan alueelle, ja sitten ohjausyksikkö liittää suoraan internetiin. Tai sitten yksi droneista voi toimia ohjausyksikkönä joka kommunikoi maa-aseman kanssa joko valokaapelin tai laserin kautta.
Aikoinaan uskottiin että esimerkiksi elektroninen sodankäynti voi estää dronen käytön. Mutta esimerkiksi tekoälyn ja konenäön kehittyminen tekee myös ainakin osasta häirintää tehottomia. Samalla jos sitten ajatellaan varsinaisia EMP aseita, joiden teho on niin suuri, että se yksinkertaisesti polttaa tuon dronen mikorpiirejä, niin silloin ei kuitenkaan omia koneita saa olla tuon ilmeisesti mikroaaltoihin perustuvan keilan sisällä. Nimittäin EMP-aseet vaikuttavat myös omiin koneisiin. Mikroaaltokeila voi pudottaa kokonaisen droneparven yhdellä kertaa. Ja tuota asetta vastaan ei dronen pieni koko auta. Mutta tuota asetta pitää käyttää oikealla hetkellä.
Mutta drone ei siis edelleenkään ole ainoa mahdollinen väline. Eikä ainakaan vielä pelkkä droneihin panostaminen riitä. Eli edelleenkään ei kannata panostaa vain yhteen asejärjestelmään. Toisin sanoen, jos esimerkiksi joku taistelukentän päällä leijuva lentokone pudottelee droneja laserilla, niin silloin sen kimppuun voidaan hyökätä esimerkiksi hävittäjällä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/86e7315b-3a28-4444-8b9c-f7332a32ea7e
https://yle.fi/a/74-20177026
https://www.twz.com/air/a-29-super-tucano-light-attack-aircraft-being-pitched-as-drone-hunter
https://www.twz.com/space/arc-orbital-supply-capsule-aims-to-put-military-supplies-anywhere-on-earth-within-an-hour
https://en.wikipedia.org/wiki/9K34_Strela-3
https://en.wikipedia.org/wiki/Anduril_YFQ-44
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.