Venäjä suuntaa kiinnostustaan vedenalaiseen sodankäyntiin.

Yllä: Venäjän sota-alus Vladivostokissa heinäkuussa 2024. Kuva: Tatiana Meel (Lehtikuva)

Venäläisten erikoisyksiköiden varustelua vedenlaiseen sabotointiin ei voida pitää yllätyksenä. Kyky vedenalaiseen sabotaasiin on todettu tehokkaaksi vaikutustavaksi jo viimeistään Toisessa Maailmansodassa. Tuolloin brittiläiset merivoimien erikoisjoukkojen sotilaat asettivat miinoja Saksalaisten kauppalaivojen kylkiin esimerkiksi Bordeauxin satamassa operaatiossa, jonka peitenimi oli Frankton. Nuo operaatiot toteutettiin kajakeilla, mutta jos noilla sotilailla olisi ollut käytössään paineilma- tai kierrättävät hengityslaitteet, niin tuho olisi ollut melko paljon suurempi, ja tappiot olisivat olleet pienemmät.

Toisaalta Italialaiset taistelusukeltajat asettivat sodan aikaan miinoja Alexandrian satamassa olleiden brittiläisten taistelulaivojen pohjaan upottaen nämä laivat satamaan. Tuollaisten iskujen avulla voidaan satamien toimintaan vaikuttaa erityisen tehokkaasti. Italialaiset käyttivät iskussaan miehitettyjä torpedoita, joiden kärjet voitiin irrottaa sekä asettaa alusten pohjaan. Molemmista iskuista on kuvaus wikipedia liitteissä yksi ja kaksi.

Vedenlainen operointi sekä sabotaasit, jotka kohdistuvat esimerkiksi vedenalaisiin datakaapeleihin ovat mykypäivän sodan perusajatuksia. Datakaapeleissa kulkeva data on periaatteessa melko hyvin turvassa salakuuntelulta. Mutta niiden kiinteä sijainti tekee datakaapeleista melko helppoja kohteita sekä sukeltajille että droneille. Vedenalaisten datakaapelien sabotointi pakottaa vastapuolen käyttämään radioviestintää, jota on helppoa häiritä esimerkiksi aktiivisilla häirintälaitteilla. Samoin radioaaltojen käyttö viestinnässä tekee mahdolliseksi signaalien sieppauksen. Vedenlaiset operaatiot eivät ole mitään kovin uusia asioita, ja koska suuri osa Maapallon pinnasta on veden alla, niin valtameriä on ennenkin hyödynnetty esimerkiksi ohjussukellusveneiden partioinnissa.

Yllä: Norjalainen Hugin Endurance drone

Kun ohjussukellusvene ajaa pinnan alla, niin sen paikallistaminen on erittäin vaikeaa. Syvällä uivat sukellusveneet ovat vaikeita kohteita esimerkiksi merirosvoille tai muille tahoille, jotka yrittävät ehkä varastaa ydinaseita. Vedenalaiset tukikohdat tekevät mahdolliseksi esimerkiksi operaatioiden sekä varusteiden salaamisen. Ja vedenalaisista tukikohdista operoivat joukot voivat hyökätä yllättäen mihin tahansa rannikolle. Siis vedenalainen tukikohta voi olla esimerkiksi sukellusvene, joka on asettunut meren pohjalle, ja jota sukeltajat voivat käyttää tukikohtanaan. Eli täyttää paineilmapulloja sekä rentoutua tehtävien välissä.

Uudet vedenalaiset dronet kuten Norjalainen 8 tonnia painava Hugin Endurance, automaattinen sukellusvene voivat olla erittäin monipuolisia välineitä sekä tiedustelu että tuhoamistehtävissä. Drone voi olla esimerkiksi sähkökäyttöinen torpedo joka saattaa sukellusvenettä tai partioi itsenäisesti valtamerella. Tuollainen drone voi käyttää tavallista ydinreaktoria tai RTG generaattoria, jolloin niiden toimintasäde on periaatteessa rajaton. Tuennetuin noista droneista, joita on valmistettu iskutehtäviin on venäläinen "Poseidon" eli "Status-6", joka kuulemma varustettu yli 100 mt. tehoisella ydinkärjellä. Mutta myös muilla valtioilla voi olla vastaavia mutta pienempitehoisia varusteita.

Meridronet ovat osoittaneet tehonsa Ukrainan sodassa. Sanotaan että sotilaskäyttöön tarkoitetun meridronen voi ostaa verkosta, mutta periaatteessa kätevä henkilö voi rakentaa sellaisen itse. Ja jos ajatellaan että Ukrainan meridronet kulkevat meren pinnalla, niin voidaan kysyä että mitä jos Ukrainalla olisi käytössään sukeltavia meridroneja? Millainen niiden teho olisi? Meren pinnalla kulkeva drone on helppo havaita. Mutta sukeltava drone, jota ohjaa kehittynyt tekoäly on vaikeampi kohde.

https://www.kongsberg.com/discovery/autonomous-and-uncrewed-solutions/auv/autonomous-underwater-vehicle-hugin-endurance/

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010681974.html

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uusi-ennatys-norjalaisten-nimiin-vedenalainen-8000-kg-jattidrooni-3400-metrin-syvyyteen-automaattiohjauksella/d04be1c9-62d1-4f82-942e-dc7dd2ad74ed

https://www.verkkouutiset.fi/a/sotilaskayttoon-sopivia-meridrooneja-voi-ostaa-verkosta/#579ae91c

(1) https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Frankton

(2) https://en.wikipedia.org/wiki/Raid_on_Alexandria_(1941)

https://en.wikipedia.org/wiki/Radioisotope_thermoelectric_generator

https://en.wikipedia.org/wiki/Status-6_Oceanic_Multipurpose_System

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen. https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Lue lisää

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena. Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat. Mutta sitten me välillä kohtaamme

Lue lisää

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta. Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään. Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara

Lue lisää

Yhteiskunta, historia sekä kansa

Hae tästä blogista