Siirry pääsisältöön

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli





"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli)

Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon?

Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, joita tuon puron pohjassa oli vasta vähän aikaa sitten. Ja vaikka kuskeille olisi asiasta mainittu, niin olivatko he sitten tienneet ajavansa raakkuyhdyskunnan yli, tai olivatko he edes kuulleet puhuttavan jokihelmisimpukasta? 


Mutta jos teko on tehty siten, että raakuista on tiedetty, niin silloin meidän täytyy kysyä, että montako kertaa tällaista on ennen tapahtunut? Ja olisiko asiasta edes viitsitty keskustella lehdistössä, jos eräs biologi ei olisi ollut paikalla?

Tietenkin Stora Enso kiistää tahallisuuden sekä sanoo, ettei konekuskin toiminta ole mitenkään hyväksyttävissä, mutta jotenkin mielessäni käy aina välillä sellainen ajatus, että onko raakkujen kaltaisten eliöiden kohtalo sinetöity, jos niistä on tehty havaintoja. 


Eli joidenkin ihmisten mielestä raakkujen kaltaiset lajit estävät metsien täyttä hyödyntämistä, joten jokiin on tietenkin helppoa kaataa mutaa tai muita vastaavia asioita, joilla sitten saadaan nuo raakut tuhottua. Tällöin raakkutuhojen motiivina olisi sama kuin maakotkien pesien hävittämisellä. Eli "siivota" uhanlainen laji pois ihmisten silmistä, ja purkaa aluetta koskeva suojelupäätös. 

Kun raakkuja ei ole, niin mitään tarvetta suojella niitä ei myöskään ole. Mutta tutkinta näyttää sen, että onko kyseessä tahallinen teko vai ei. Molemmissa tapauksissa eli Kainuun että Suomussalmen raakkutuhoissa asialla on ollut sama aliurakoitsija. Joten mielenkiintoista olisi tietää se, että missä vaiheessa tieto on välitetty tai jätetty välittämättä hakkuita suunnitelman tekijöille, vai onko se vain unohtunut mainita jossain työmaaohjeissa. 




Kun puhutaan sitten siitä, miten Suomessa noudatetaan ohjeistuksia sekä lakeja, niin mitään ongelmia yleensä sanota olevan. Mutta kuitenkin on aina mahdollista, että noita ohjeistuksia sekä määräyksiä ei noudateta. Ja sitten vain ajetaan koneella joen ylitse, kun siitä ei ole ennenkään ollut seuraamuksia. Mutta sitten kun puhutaan tahallisuudesta, niin aina on ihmisiä joiden mielestä luonnonsuojelu ainoastaan vahingoittaa heidän elinkeinoaan. Se mikä tapauksessa pistää silmään on Stora Enson halu korvata tappiot tai aiheuttamansa vahinko. Tarkalleen ottaen raakkutuhoja on ilmennyt kahdella Stora Enson työmaalla. Ja molemmissa on sama aliurakoitsija. 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010681931.html

https://yle.fi/a/74-20109696


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...