Venäjän talouden romahdusta ei ole ilmeisesti luvassa, mutta samalla me usein unohdamme sen, mitä talouden romahdus tarkoittaa. Talouden romahtaminen ei tarkoita sitä, että edessä on jotain konkreettista kuten talo romahtamisia eli se ei ole sama kuin ilmapommitus. Talouden romahdus saattaa tuoda kaduille ihmisiä maleksimaan lappu kaulassa, jossa he pyytävät työtä. Tai se saattaa hiljentää esimerkiksi kalliita tavaratalojen, mutta sekään ei välttämättä ole totta. Se miten taloutta hoidetaan riippuu valtiosta, ja se miten mahdollinen talouden romahdus näkyy esimerkiksi ulospäin riippuu siitä, miten valtion johto sen haluaa näkyvän.
Autoritäärisissä maissa tyttömyyttä voidaan hoitaa kätevästi määräämällä miehiä armeijaan. Niin heidät saadaan pois kaduilta maleksimasta. Ja pahin asia mitä autoritarisissa valtioissa voi tapahtua on se, että joku ei löydä työtä. Täystyöllisyyden mallin tarkoitus on se, että ihmiset pidetään kiireisinä, ja että heillä ei olisi liikaa aikaa keskustella esimerkiksi valtion mallin ongelmista. Ja täystyöllisyys voi tarkoittaa ihan mitä hyvänsä.
Tuottava työ on eri asia kuin työ yleensä. Eli jos valtio tai kunta ottaa työttömät töihin, niin se tietenkin on hyvä tapa hoitaa työttömyyttä, jos halutaan vain kaunistella tilastoja. Mutta kyseinen malli ei aiheuta valtiolle eli veronmaksajille muuta kuin menoja. Siis sekä kunnan että valtion tapauksessa veronmaksajat maksavat henkilön palkat. Joten tuolla mallilla ei hoideta valtion taloutta kuntoon.
Meidän pitää muistaa pari asiaa, joista yksi on se, että Venäjän talous ei ole suoraan verrattavissa minkään muun valtion talouteen. Venäjällä valtio valvoo tiedotusta, joten siellä taloudesta annetaan lukuja, jotka valtion johto on hyväksynyt. Toisaalta Venäjä on autoritäärinen valtio. Siellä on täystyöllisyys aina, jos valtion johto niin haluaa. Tällä hetkellä Venäjän asevoimat rekrytoi valtavasti miehiä, jotka ovat sodassa, eli poissa työttömyystilastoissa. Samoin Venäjän aseteollisuus varmasti työllistää valtavasti ihmisiä, joiden tehtävänä on hitsailla ruosteisia tankkeja siihen kuosiin, että ne voidaan lähettää rintamalle.
Siis onko Putin hoitanut työllisyyttä määräämällä tai rekrytoimalla miehiä armeijaan. Mikäli ajatellaan Venäjän asevoimien miesmäärän kasvua, sekä muita oloja joita tuossa laitoksessa on, niin silloin me kohtaamme sellaisen mallin, missä asevoimissa saattaa syntyä kapinoita. Ja silloin tietenkin armeijalle pitää antaa töitä. Se merkitsee sitten hyökkäystä jonkun pienemmän valtion kimppuun, ja samalla luodaan otollinen maaperä esimerkiksi laeille, joiden avulla saadaan oppositiota kuritettua tehokkaammin. Konfliktialue on myös hyvä paikka likvidoida poliittisia vastustajia, koska näiden henkilöiden kuolema voidaan silloin naamioida vastustajan tulituksen aiheuttamaksi.
Jos me noudattaisimme Venäjän mallia, niin meilläkin olisi täystyöllisyys. Me voisimme työskennellä esimerkiksi naulapakkaamossa pakkaamassa kymmentä naulaa johonkin pahvipurkkiin paljain käsin, tai sitten me voisimme mennä puolustusvoimiin töihin. Ja sitten ne jotka eivät tuohon maanpuolustusorganisaatioon pääse töihin, koska heillä on liian heikko kunto, niin he voisivat vaikka lähteä töihin kadunlakaisijoiksi. Näin ei sitten kuitenkaan ehkä paikata valtion taloutta.
Venäjä noudattaa kaikessa talouden hoidossaan mallia, mikä on sille tuttu Neuvostoliitosta, jossa myös oli täystyöllisyys. Neuvostoliitossa ihmiset määrättiin armeijaan tai jonnekin tehtaaseen, missä työ oli itsetarkoitus. Siis se mitä tehtiin ei ollut merkitsevää. Merkitsevää oli se, että työtä ylipäätään tehtiin, mistä seurasi sitten paljon puhuttu venäläinen työntekomalli. Eli kolme miestä löi esimerkiksi tolppaa maahan moukarilla. Yksi käytti moukaria, yksi piti tolpasta kiinni, ja kolmas laski iskuja.
Neuvostoliitolla sekä sen seuraajalla Venäjällä työ on aina ollut niin sanotusti ihmisintensiivistä. Hyvänä esimerkkinä toimii surullisen kuuluisa Stalinin kanava, jossa työtä tehtiin mies ja lapio periaatteella. Ja näin luotiin malli siitä, että jokaisella kansalaisella on työtä. Se mitä työstä sitten maksettiin tai millaista laatua se oli, on tietenkin jokaisen itse pääteltävä.
Nykyään Venäjällä on käytössä saman kaltainen "sosialistisen markkinatalouden malli", mikä on oikeastaan kopioitu Kiinasta. Tuo malli on ollut ratkaisevassa asemassa länsimaisten yritysten sijoittaessa varojaan Venäjälle. Vaikka Venäjän johto pyrkii leikkimään demokratiaa, niin kuitenkin Venäjän vaaleissa ei opposition ehdokkailla ole mitään mahdollisuuksia. Venäjällä Yhtenäinen Venäjä puolue on olevinaan vain yksi monista puolueista. Mutta käytännössä se on NKP eli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen perillinen. Kiinassa taas valta on virallisesti Kiinan kommunistisen puolueen käsissä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010656885.html
Kommentit
Lähetä kommentti