Kiinan muuri on rakennelma, jonka Kiinan keisari rakennutti kansansa sekä itsensä turvaksi. Tuo muuri piti toki ulkomaiset valloittajat poissa maasta, mutta samalla se aiheutti sen, että Kiinan teknologinen kehitys pysähtyi. Ja tuo jälkeen jäänyt teknologia mahdollisti sen, että länsimaat valloittivat Kiinan melko helposti. Nykyään Kiinan muurin tehtävää ajaa tuon maan kyberturvallisuusosasto, joka sensuroi nettiä tehokkaasti.
Dominoivan leijonan tai dominoivan joukon syndrooma tarkoittaa tilannetta, missä joku joukko muuttuu dominoivaksi. Eli mikään ulkopuolinen asia ei enää uhkaa tuota dominoivaa joukkoa, ja sitten seurauksena on se, että kyseinen joukko ei enää koe tarvetta pitää yhtä siksi, että se on saanut voitettua kaikki mahdolliset kilpailijansa. Kun ei enää ole ulkoista vihollista, niin seuraavaksi lähdetään tietenkin poistamaan joukon sisäisiä vihollisia. Ne asiat jotka ovat olleet taistelussa tärkeitä muuttuvat yllättäen täysin tarpeettomiksi, ja sen takia dominoiva joukko saattaa ajaa alas oman asevoimansa.
Dominoiva joukko näkee itsensä helposti eräänlaisessa spottivalossa. Se ei näe ympäristöään, tai kehitystä mikä tapahtuu ympäristössä. Pahimmillaan dominoiva joukko näkee vain omia jäseniään, mikä tekee siitä helposti vauhtisokean. Ja ennemmin tai myöhemmin dominoiva joukko tekee virheen, mikä saattaa maksaa sille paljon. Eli jos esimerkiksi ravintoa kerätään paljon, ja dominoivan joukon populaatio kasvaa liian suureksi, niin silloin ei hyödykkeitä riitä enää kaikille. Seurauksena on erimielisyyksiä ja lopulta joukko hajoaa sisäisiin ristiriitoihin. Eli jokainen tietenkin näkee itsensä sellaisena, joka on antanut ainakin saman verran kuin naapuri resurssejaan tuon ruoan hankintaan. Eikä kukaan varmaan halua luopua omista, saavutetuista eduistaan.
Asenne että dominoiva joukko on niin pelottava, että kukaan ei uskalla sitä vastustaa, ja että pelkkä karjaisu riittää pelottamaan muita on asia, mikä tietenkin vaikuttaa myös länsimaiseen ajattelutapaan. Kunnes paljastui Kiinalaisten hakkerien tekemä kyberiskujen sarja. Aluksi lännessä uskottiin vilpittömästi, että nuo hakkerit joutuvat oikeuteen, mutta sitten paljastui se, että kyseiset hakkerit toimivat Kiinan hallituksen valvonnassa.
Mutta koska ulkoisia vihollisia ei ole, niin silloin tietenkin jossain nousee sisäinen joukko, joka haluaa hyödykkeistä vähän enemmän kuin muut, koska he ovat silloin ja tällöin tehneet jotain vähän enemmän kuin toiset. Koska joukko dominoi, niin sen ei tarvitse harjoitella metsästystä. Ruoka näet kävelee suoraan tuon dominoivan joukon suuhun. Dominoivan toimijan ei tarvitse kehittää mitään uutta, koska vanhassa on vara parempi. Dominoivaa joukkoa ei tarvitse rasittaa uuden luomisella. Vaan tuotekehitystä ei tarvita ollenkaan.
Riittää että dominoiva joukko rakentaa ympärilleen muurin, jonka taakse voidaan sitten suojautua hyökkäyksiä vastaan. Tuollainen oli alun perin Kiinan muurin tarkoitus. Koska Kiinan muuri esti aikoinaan myös kulttuurin vaihdon muiden maiden kanssa, niin Kiinasta tuli kehitysmaa, joka ei kyennyt vastaaman länsimaiden sotilaalliseen voimaan. Mutta kun ajattelemme sitä, että Kiina on mennyt lännen ohi esimerkiksi tekoälyn ja muiden kriittisten järjestelmien kehityksessä, niin meidän pitää muistaa se, että Kiinan muuri vaikuttaa molempiin suuntiin. Eli tuo muuri estää nykyään myös tiedon välittymisen Kiinasta länsimaihin.
Tuo Kiinan muuri on monitahoisempi käsite kuin pelkkä rakennelma. Esimerkiksi kiinan kieltä ei kovin yleisesti hallita länsimaissa, ja se tekee tiedon hankinnan Kiinasta erittäin vaikeaksi. Samalla taas kiinalaiset opiskelevat usein englantia, mikä antaisi heille tilaisuuden hakeutua vaihto-oppilaiksi länsimaihin kuten Suomeen. Ja Kiinan tiedustelu tietää tuon vinouman. Samoin Kiinan muuri on sama asia kuin tuon maan kyber puolustus. Tuota kyber puolustusta käytetään kiinalaisten netin sensurointiin, ja ulkomaisten vaikutteiden minimoimiseen tuossa maassa.
Voidaan sanoa että Neuvostoliiton hajoaminen teki USAsta maailman dominoivan leijonan. Sen varustelubudjettia pilkattiin avoimesti, ja esimerkiksi avointen tiedustelu- tai valvontalentojen katsottiin joissakin piireissä ajavan saman asian kuin kalliiden tiedustelu koneiden sekä satelliittien. Tuolloin ei ajateltu, että vastapuoli saattaa lentää hävittäjänsä pois tukikohdista, joita valvottiin "open skies" sopimuksen perusteella. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi leikkaukset tiedustelua koskevaan budjettiin saattoivat tehdä 9/11 eli World Trade centerin terrori-iskut mahdollisiksi.
Budjettien leikkaukset eivät toki ole ainoita asioita, jotka tekivät terrori-iskut mahdollisiksi. Budjettien leikkausten takana olivat tietenkin uudet sisäpoliittiset riidat, ja monissa loistavissa projekteissa nähtiin vain rahan menoa. Rahoja voidaan nimittäin aina käyttää johonkin muuhun kuin tylsän näköisten laitteiden sekä koodien valmistamiseen. Sisäinen riitely teki monista asioista entisiä. Ja hyvä esimerkki siitä, miten Kiina pääsi tekoälyn dominoivaksi valtioksi löytyy lain tulkinnasta. Tekoäly ei saa kerätä käyttäjien tietoja edes anonyymisti ilman käyttäjän tietoa. Tällä tavalla tekoälyprojektien torpedoimiseen riittää yksi puhelinsoitto, jossa kerrotaan että joku käyttäjä voidaan tunnistaa. noista tuloksista. Ja sen jälkeen kaikki asiat ovat olleet seis, niin kauan kuin ne selvitetään. Tuolla tavalla Kiina voi jatkossakin torpedoida minkä tahansa projektin.
Kiinassa ei vastaavia ongelmia ole. Siellä saa kerätä mitä tietoja hyvänsä, jos tiedon keruu palvelee Kiinan kommunistista puoluetta ja sen etuja.
Kun ajatellaan esimerkiksi aikaa kylmän sodan jälkeen, jolloin USA oli melko lailla voittamattoman tuntuinen, niin silloin tuossa maassa tehtiin joukko päätöksiä, joiden ansiosta esimerkiksi Kiina pääsi USAn ja lännen ohi esimerkiksi hypersoonisessa teknologiassa sekä myös tekoälyn kehitystyössä. Tekoälyn kehittämiseen ei juurikaan olla lännessä satsattu, ennen kuin Open AI toi Chat GPTn yleisön ihasteltavaksi. Silloin vasta tajuttiin tuon tekoälypohjaisen ChatBotin teho sekä sen tuomat mahdollisuudet. Ja tietenkin tuolloin alettiin käydä voimakasta kampanjaa juuri tekoälyä vastaan, eli se vei työpaikat, antoi vääriä tuloksia sekä teki lähes kaikki asiat väärin. Ja sitten aloitettiin näyttävä kampanja tekoälyä säätelevien lakien valmistelemiseksi.
Eli tekoäly oli väline, jonka kehitystä piti välttämättä jarruttaa, koska se vei työpaikat. Toki ennen tekoälyäkin oli mahdollisesti ehkä tuhansia työpaikkoja kadonnut, koska ne oli siirretty johonkin halpatuotantomaahan. Mutta tuota asiaa ei olla koettu ongelmaksi ennen tekoälyä. Tekoäly ja robotit vievät työpaikkoja, mutta mitä työpaikkoja ne taas olikaan vieneet?
Kommentit
Lähetä kommentti