Siirry pääsisältöön

Gallupien vaikutus politiikkaan.

 

Siitä onko Gallupien vaikutus politiikkaan suurta vai pientä on käyty keskustelua hyvin pitkään. Kun joku puolue tai poliittinen liike pääsee Gallupien yläpäähän, niin silloin tuon liikkeen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Tuolloin pienempien liikkeiden unelmana on päästä hallitukseen, eli saada paikka, missä liikkeet pääsevät esille paremmin, sekä tuomaan omaa agendaansa ihmisten tietoon. 

Gallupeja syytetään joskus siitä, että niitä on helppo manipuloida, eli valitaan haastateltavat siten, että nuo haastateltavat saavat mahdollisimman paljon etuja jonkun poliittisen liikkeen ohjelmasta. Eli otoksen kautta voidaan Gallupeja ja niiden tuloksia manipuloida. Ja sitten pääsemme päivän polttavaan aiheeseen, eli maamme poliittiset puolueet ovat vaihtaneet paikkaa, ja Gallupien johtosija menee tällä kertaa SDPlle. Kokoomus on pudonnut toiseksi, ja Perussuomalaiset kolmanneksi. Hallitusvastuu vie aina osan puolueiden suosiosta. Hallituksen tekemät päätökset eivät koskaan miellytä kaikkia, vaan aina löytyy joku, joka ei ole saanut sitä, mitä on odottanut.  

Se mikä sitten tekee tuosta asiasta mielenkiintoisen on se, että entisen hallituksen eli Marinin hallituksen alkuaikoina YLEn kotisivuilla oli joka toinen päivä Gallup siitä, miten puolueiden marssijärjestys kulkee Suomessa. Siis miksi nyt ei noita Gallupeja julkaista joka päivä, jotta voisimme intensiivisesti seurata sitä, miten Orpon oikeistohallituksen tapa kehittää maamme lainsäädäntöä sekä verotusta vaikuttaa noiden puolueiden suosioon? Siis nykyhallituksessa äänessä ovat lähinnä Kokoomus ja Perussuomalaiset, joiden mielestä maamme talous pannaan kuntoon sillä, että veroja kohotetaan tasaisesti.



Me kaikki tiedämme, että valtion taloutta pitää kohentaa. Mutta kukaan ei halua pienentää palkkaansa sen takia, että maamme talous saadaan pelastettua. Eli teoreettiselta tasolta käytännön ratkaisuihin siirtyminen on aina ongelmallista, koska kukaan ei oikeasti halua luopua saavutetuista eduista. 

Me kaikki olemme sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä talouden kohentamiseksi. Mutta me kaikki tiedämme senkin, että maassamme ei kukaan haluaisi luopua omistaan. Eli meistä kukaan ei halua maksaa lisää veroja, tai muuten alentaa palkkaamme. Jos palkkoja alennetaan esimerkiksi yhtiöiden toimesta, niin tuo voitto jää suoraan yhtiöiden kassaan. Mutta pahimmillaan se aiheuttaa sen, että valtion kassaan tulevien verorahojen määrä laskee. Eli yhtiö voi tietenkin saavuttaa kilpailuetua, jos se kykenee leikkaamaan henkilöstömenoista. Mutta tuo säästö saattaa siirtyä lyhentämättömänä yhtiön omistajien taskuun. 

Ongelmakohta on sitten se, että jos veroja korotetaan liikaa, niin tavarat jäävät suoraan kaupan hyllyille. Eli jos ostovoima putoaa, niin silloin raha ei enää liiku meidän maamme taloudellisessa ympäristössä. Ostovoimaa voidaan pudottaa esimerkiksi korottamalla henkilöverotusta tai sitten korottamalla arvonlisäveroa. ALV:n korotus on asia, mikä saa tietenkin hinnat kohoamaan, ja kauppaketjut siirtävät ALVn korotuksen suoraan kuluttajahintoihin. 

Jos taas yhtiöveroa korotetaan liikaa, niin silloin yhtiöt ulosliputtavat itsensä suoraan Tallinnaan. Tuolloin yhtiöiden maksamat verot siirtyvät lyhentämättöminä suoraan Viron valtiolle. Ja silloin Suomen valtio jää nuolemaan näppejään. Se mikä on edelleen ongelmallista on se, että ennen työntekijöiden verorahat menivät ulkomaille. Nyt tekoäly on ottamassa pois joukon työpaikkoja, joita ennen pidettiin varmoina verotuloina. 

https://yle.fi/a/74-20085866

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukrainan salamurhakomennuskunnat operoivat Venäjällä

Lenin sanoi aikoinaan, että terrorin tarkoitus on terrorisoida. Salamurhakomennuskuntien käytön tarkoitus on pelottaa vihollista sekä vihollisen kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä. Ja tietenkin aina voidaan keskustella siitä, että onko miehitysvallan hyväksi työskentelevä henkilö, tai henkilö joka lietsoo vihaa omaa puolta kohtaan sellainen kohde, johon tuollainen komennuskunta saa iskeä. Lennokki-iskujen sekä salamurhakomennuskuntien tarkoitus on tuoda sota viholliseksi luokitellun tahon olohuoneisiin uudella sekä kouriintuntuvalla tavalla. Kuitenkin jos ajatellaan että siviilien surmaamista tulee välttää, niin tietenkin mikäli kohteet ovat sotilashenkilöitä, sekä henkilöitä jotka työskentelevät sotilaskomentajien alaisuudessa esimerkiksi ilmiantajina, niin voidaan sanoa noiden kohteiden olevan hyväksyttävissä.  Salamurhakomennuskuntien sekä ilmeisesti heidän käyttämiensä lennokkien tarkoitus on myös osoittaa, että kuka vain voi missä vain joutua iskujen kohteeksi. Samoin niiden ta

Pääsimme sitten lopulta NATO:n jäseneksi.

Turkin parlamentti sitten päätti puolen yön aikaan, että maamme voidaan ottaa NATOn jäseneksi. Se mikä tietenkin vähän surettaa, on se, että Ruotsi jäi ulkopuolelle. Mutta Ruotsi on eri valtio kuin Suomi, ja meidän pitää muistaa, että vaikka yhdessä olisimme vahvempia, niin kuitenkin meidän pitää ajaa myös omaa kansallista etuamme. Suomi on Ruotsin ystävä, ja maidemme välinen ystävyys on aivan aitoa, mutta meidän pitää huomioida se, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä.  Kun teemme turvallisuuspoliittisia linjauksia, niin meidän pitää kysyä sitä, että riittääkö yhteistyön voima siihen, että se pysäyttää Venäjän? Ruotsin turvallisuus- sekä geopoliittinen tilanne on eri kuin Suomessa. Jos Venäjä hyökkää pohjoismaihin, niin sen hyökkäys tapahtuu Suomen sekä Pohjois-Norjan läpi. Ja yksi hyökkäyksen kohteista voisi olla Pohjois-Norja jonne perustetuista sotilastukikohdista voisi NATO suorittaa hyökkäyksiä Murmanskin alueella olevia laivoja, sukellusveneitä sekä muita sotilaallisia kohte

Maatamme uhkaa jopa lama.

Se mikä saa ihmiset pelkäämään lamaa on rakennusalan ahdinko, jonka pelätään leviävän muillekin sektoreille. Eli kukaan ei oikeastaan tiedä kuinka paljon verkostotakauksia suurilla rakennusyhtiöillä on keskenään. Samoin kukaan ei tiedä miten paljon saatavia pankeilta jää saamatta, jos joku suuri rakennusyhtiö menee konkurssiin. Suurten rakennusyritysten ongelma on siinä, että ne työllistävät valtavan määrän alihankkijoita, joille joku rakennusalan keskeinen toimija saattaa olla oikeastaan ainoa asiakas, josta ne saavat säännöllistä tuloa. Ja jos valtavan yritysryppään eli toimintaklusterin keskeinen toimija lakkaa olemasta, niin silloin voivat seuraukset olla vähintään laaja-alaiset.  Tervetuloa lamakauden Suomeen. Tosin me emme ole vieläkään oikein toipuneet 1990-luvun lamasta sekä pankkikriisistä. Tällä nykyisellä oikeistojallituksella on vielä edessään tilanne, jossa se voi luvata ihmisille esimerkiksi verta, hikeä sekä kyyneleitä. Lama tietenkin vaikuttaa koko yhteiskuntaan tavalla