 |
| KN-23 (Hwasong-11) |
Ukrainan kriisi on avannut lännen silmät, mutta kuten olemme huomanneet, niin myös Vladimir Putinilla on omia tukijoita. Kumpikin sodan osapuolista on ainakin jossain määrin riippuvainen toisten tuesta, ja tuon tuen todellista hintaa ei tiedä kukaan. Eli onko Putin luvannut ydinaseisiin sopivaa teknologiaa noille maille vastalahjaksi saamistaan lennokeista, tykin ammuksista sekä ohjuksista. Mutta onko Venäjän oma ammuspula poliittinen vai tuotannollinen? Eli estääkö Venäjän johto ammusten ja ohjusten valmistamisen, koska pelkää että noita räjähteitä päätyy vääriin käsiin. Vai eikö venäjällä ole sellaisia välineitä tai materiaaleja, että esimerkiksi taktisiin aseisiin soveltuvia kiinteää polttoainetta käyttäviä raketteja voidaan siellä valmistaa?
Aikoinaan Neuvostoliitolla oli vaikeuksia kiinteän polttoaineen valmistamisessa. Kiinteän polttoaineen etu nestemäiseen polttoaineeseen nähden on se, että polttoaine voidaan varastoida rakettiin. Tuolloin kiinteää polttoainetta käyttävät raketit voidaan laukaista välittömästi käskyn jälkeen. Toki myös nestemäisiä ajoaineita voidaan varastoida rakettiin, mutta esimerkiksi huoneenlämmössä varastoitavia nestemäisiä hapettimia ja polttoaineita, kuten typpihappo sekä varsinkin hydratsiini ovat hyvin myrkyllisiä aineita. Noita aineita käytetään kuitenkin nimenomaan sellaisissa raketeissa joissa polttoaine on varastoitu kantorakettiin.
Niiden ongelma on siinä, että typpihappo syövyttää säiliöitä sekä putkia. Samoin hydratsiini on myrkyllisyytensä takia verrattavissa kemialliseen aseeseen, ja väärissä käsissä se johtaa hyvin vaarallisiin tilanteisiin. Kiinteät ajoaineet taas ovat räjähteitä, joita voidaan käyttää myös sellaisenaan räjähteinä, ja nykyinen Venäjän poliittinen tilanne aiheuttaa pelkoa siitä, että joku voi varastaa noita aineita ja käyttää niitä esimerkiksi Putinia vastaan. Toimillaan Putin on aiheuttanut vihaa sekä pelkoa, ja molemmat ovat ennenkin olleet motiiveina murhiin.
 |
| 9K720 Iskander |
Eli hän on saanut tukea Iranilta sekä Pohjois-Korealta ja ilmeisesti myös Kiinalta, vaikka osa sen pankeista on lopettanut maksuliikenteen Venäjän ja Kiinan välillä. Samoin Kiina on myös ilmeisesti myynyt lennokkeja kummallekin sodan osapuolelle. Kuitenkin Pohjois-Korea sekä Iran ovat myyneet satoja ballistisia ohjuksia Venäjälle, ja Pohjois-Korean toimittamia Hwasong-11 (KN-23) ohjuksia on käytetty iskuissa Ukrainaan. Noiden noin 800 kilometriä kantavien ohjusten käyttö kertoo siitä, että Venäjä ei joko halua tai kykene tuottamaan omia Iskander-ohjuksia. Syy tähän saattaa olla puhtaasti propagandistinen. Jos Iskanderin tarkkuus ei ole ollut riittävä, niin silloin varmaan on helpompi syytellä Pohjois-Koreaa noiden ohjusten puutteista. Ja ehkä Putin on kertonut miehilleen, että Hwasong-11 ohjuksia on toimitettu ikään kuin koekäyttöön. Saattaa olla että myös ohjuksen valmistaja Pohjois-Korea haluaa koekäyttää noita uusia "Kim Jong Unin Iskandereita" Ukrainassa.
KN-23 Hwasong-1 ja 9K720 Iskander ohjusten yhdennäköisyys myös kuljetus-laukaisulaitteen kohdalla on silmiinpistävää. Joten onko mahdollista, että nämä ohjukset on kehitetty yhteistyössä venäläisten sekä pohjois-korealaisten tutkijoiden kanssa.
Tai sitten Venäjällä on tuotantovaikeuksia noiden ohjusten kanssa. Eli onko pula komponenteista vai mistä, kun eivät Iskanderit riitä, vai onko loput noista ohjuksista varattu ehkä ydiniskuun? Kuitenkin se että esimerkiksi Venäjän huono suoriutuminen Ukrainassa, ja putoaminen Ukrainan tavoin ulkomaisen avun varaan kertoo siitä, että vaikka Ukrainan tilanteessa ei itsessään ole kovin paljon hurraamista, niin toki joku syy tuohon yllättävään apuun, mikä koskee tykistön kranaatteja sekä taktisia ohjuksia on oltava. Venäjän toiminta perustuu suurelta osin ohjusten massiiviseen käyttöön, eli siellä on ajateltu taktisten ohjusten korvaavan ainakin osittain miehitetyt lentokoneet. Syy tähän ajattelutapaan löytyy Venäjän sekä se edeltäjän Neuvostoliiton tavasta ajatella ensin niin sanottua poliittista luotettavuutta.
Tuo luotettavuus tarkoittaa että ollessaan yksin lentokoneessa voi lentäjä ajatella tai tehdä asioita, joita hänen ei toivota tekevän. Yksi noista asioista on loikkaus länteen, jonka eräs MiG-25 lentäjä suoritti Japanissa 6. Syyskuuta 1976. Maalle sijoitettujen ohjusten miehistöt eivät samalla tavalla kykene loikkaamaan, ja he pysyvät muutenkin paremmin poliittisessa kontrollissa. Sen takia Venäjä panostaa maalta laukaistaviin korkeasti mobilisoituihin ohjuksiin, joiden avulla se on toivonut voivansa pommittaa Ukrainan tai muiden vihollistensa tykistön, joukkojen keskitykset sekä lentokentät hajalle. Noiden ohjusten ongelma on ollut se, että niiden tarkkuus ei ole jostain syystä kovin hyvä. Kranaattien valmistuksessa käytetään voimakkaimpia tunnettuja räjähteitä, joiden päätyminen vääriin käsiin voi olla tuhoisaa.
https://missilethreat.csis.org/missile/kn-25/
https://ova.ttl.fi/hydratsiini
https://www.verkkouutiset.fi/a/kiina-sulkee-pankkejaan-venajan-maksuliikenteelta/#a83103de
https://www.sss.fi/2024/02/venaja-iskenyt-pohjoiskorealaisilla-ohjuksilla-ukrainaan-kertoo-ukrainan-tiedustelupalvelu/
https://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander
https://en.wikipedia.org/wiki/Defection_of_Viktor_Belenko
https://en.wikipedia.org/wiki/KN-23
Kommentit
Lähetä kommentti