Siirry pääsisältöön

Nobelin rauhanpalkinto meni Narges Mohammadille, joka on taistellut naisten sortoa vastaan Iranissa,

Nobelin rauhanpalkinto meni Narges Mohammadille, joka on taistellut naisten sortoa vastaan Iranissa, 

Iranin naisten alistettu asema sekä huivipakko ovat asioita, joita voidaan pitää häpeällisenä. Narges Mohammadi on taistellut naisten vapauksien puolesta maassa, jossa pienikin arvostelu, mikä kohdistuu pappien ylivaltaan tulkitaan Sharian eli islamilaisen lain vastaiseksi rikokseksi, ja pahin rangaistus minkä tuollainen arvostelu aiheuttaa on hirttotuomio. Nimittäin Iranin lain mukaan kaikki jotka arvostelevat Shariaa sekä sen tulkitsijoita, eli Iranin papistoa syyllistyvät jumalanpilkkaan, ja siitä voi seurata hyvin julmia rangaistuksia kuten kivittäminen kuoliaaksi tai hirttäminen. Tuossa maassa kaikki valta on papistolla, jolla on tukenaan uskonnollinen poliisi, jolla on valta pidättää kaikki, jotka vastustavat tuon valtion tukahduttavaa islamia. 

Narges Mohammadi on saanut toiminnastaan 11 vuoden vankeustuomion, mutta onnistunut pitämään yhteyttä ulkomaailmaan puhelimitse. Iranilainen tuomioistuin pidensi hänen rangaistuksensa 16 vuoteen.  Miksi naisten asema Iranissa on asia, minkä pitäisi huolettaa muitakin? Naisten huono asema heijastuu aina lapsiin, eli myös lapset ovat tuossa maassa huonossa asemassa, riippumatta heidän sukupuolestaan. Iranissa esimerkiksi raiskattu nainen voi saada kuolemantuomion, koska hän on häpäissyt raiskaajansa. Iran on myös tukenut islamilaista terroria, koska se on maan oman opin mukaan Jihadia eli pyhää sotaa. 


Narges Mohammadi (S.1972) Nobelin Rauhanpalkinnon saaja vuonna 2023.


Iranissa islam on oikeastaan vain poliittisen yksinvaltiuden synonyymi, jossa poliittinen poliisi on naamioitu uskonnolliseksi poliisiksi, joka valvoo erityisesti naisten huivin käyttöä. Huivi on yksi pappisvallan kaikkialle näkyvistä symboleista, ja juuri sen symboliarvon takia islamilainen poliisi pidättää armotta kaikki, jotka eivät pukeutumista koskevaa säännöstöä noudata. Islamlainen hallinto pelkää sitä, että jos joku haluaa livetä nimenomaan ulospäin näkyvistä säännöistä, niin tuo yksilö vetää loput mukaansa. Ja sen takia islamistinen hallinto sulkee kaikki ulkomaille johtavat tietoverkot. Nimittäin he pelkäävät länsimaista vaikutusta, joka voi pahimmillaan tai parhaimmillaan aiheuttaa jopa uuden vallankumouksen. 

Iran on BRICS-maa, jonka hallintoa miellyttää Vladimir Putinia erittäin paljon. Iran on tukenut Venäjää aseellisesti, ja juuri kovaotteinen poliisi sekä länsimaiselle arvomaailmalle vieras näkemys esimerkiksi ihmisoikeuksista ovat asioita, jotka yhdistävät noita maita, joissa uskotaan näennäisesti "moraaliin", joka toki kieltää länsimaiset elokuvat. Mutta tuo moraali ei kiellä esimerkiksi raiskauksia tai mielenosoitusten yhteydessä pidätettyjen hakkaamista eikä muutakaan mielivaltaa. 

BRICS-maiden kohdalla noita maita yhdistää itsevaltainen hallinto, sekä liikakansoitus ja epätasainen tulonjako. Noiden maiden johto perustelee toimiaan sillä, että noin vastustetaan länsimaista hapatusta. Se mikä noita maita ajaa toistensa syliin on se, että ihmiset hankkivat kaltaistaan seuraa. Esimerkiksi Vladimir Putin on ajanut näyttävästi erilaisia kotiin liittyviä vapauksia, kuten sitä että kotona tapahtuva raiskaus olisi laillista. 

Ilmeisesti tuo laki vapauttaa myös lasten sekä miesten raiskaajat tuomiosta. Samoin asevoimissa myös miesten raiskaaminen on kuulemma aika yleistä. Se miten Putin liittyy Iraniin on se, että molemmat hallitsevat populismin. Eli noissa maissa mielistellään vahvempia, ja sorretaan heikompia. Ja tietenkin runsaat öljyvarat auttavat maailmaa ymmärtämään noiden valtioiden sisäisiä asioita hiukan keskimääräistä paremmin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Narges_Mohammadi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara