Siirry pääsisältöön

USA ampui Kiinan lähettämän vakoilupallon alas.

 


Yllä: Toisen Maailmansodan aikainen Japanin FU-GO pallo. 

USA on ampunut Kiinan lähettämän vakoilupallon alas. Ilmapallot ovat erittäin kustannustehokkaita välineitä vakoilua ajatellen. Ja tietenkin kysymys on siitä, että mistä tuo ilmapallo on lähetetty? Onko se lähetetty  Kiinasta vai USAn maaperältä. Ne voidaan varustaa pienillä sensoreilla, kuten geiger-mittareilla, mikrofoneilla sekä esimerkiksi elektronisilla tiedustelulaitteilla ja tutkilla. Nykyään nuo kamerat ja tutka voidaan sijoittaa esimerkiksi gyroskooppien avulla stabiloidulle alustalle, jolloin ne voidaan pitää helpommin suunnattuna kohteeseen. 

Noiden laitteiden avulla ilmapalloon sijoitettu vakoilualusta voi paljastaa mille syvyydelle esimerkiksi ohjussiilot on sijoitettu. Periaatteessa ilmapallo voi kuljettaa esimerkiksi miniatyyrisen satelliitin kohteen yli, jos sitä kuljettavan tuulen  suunta vain voidaan ennakoida tarpeeksi hyvin.  

Samoin ilmapallot voivat pudottaa droneja, jotka keräävät jostain talosta tietoja mikrofonien sekä kameroiden avulla. Nelikopterit voidaan myös varustaa sonar-laitteilla joilla nämä laitteet selvittävät esimerkiksi maahan kaivettujen  bunkkereiden syvyyden. Eli drone laskeutuu maahan, ja sitten lähetää nuo ääni-impulssit maan läpi haluttuun pisteeseen. 

Mutta tietenkin nuo kauko-ohjattavat nelikopterit voivat suorittaa myös iskutehtäviä. Ja siksi tällaiset korkealla lentävät ilmapallot ovat erittäin vaarallisia varsinkin väärissä käsissä. Ja USAssa saattaa tuoreessa muistissa olla vielä Japanin FU-GO pallohyökkäys. Tuo hyökkäys oli sinänsä tehoton, mutta jos Japani olisi käyttänyt esimerkiksi biologisia aseita tuossa hyökkäyksessä, niin silloin olisivat seuraukset voineet olla kamalat. 

FU-GO pallot eli ilmapallohyökkäys USAa vastaan.

Korkealla lentävien ilmapallojen käyttöön vakoilu- ja myös iskutehtävissä ei ole aivan uusi idea. Jo Toisen Maailmansodan aikana Japanilaiset olivat ajatelleet käyttää säähavaintopalloja hyökkäyksiin USAssa olevia kohteita vastaan. Tuon toiminnan ideana oli se, että säähavaintopallo, johon oli kiinnitetty pommi olisi lähetetty monsuunituulia hyödyntäen USAn rannikolle. Ideana oli hyödyntää erityisesti yläilmakehän tuulia jotka kulkevat lähes saman suuntaisesti yli koko Maapallon. Nuo FU-GO palloina tunnetut laitteet olivat erittäin epätarkkoja, mutta kuten tiedämme, niin kehittellä oli kehittyneempiä malleja. 

Ilmapallon matkaa olisi seurattu radiosuuntimalaitteen avulla, ja kun pallo olisi ollut oikealla kohdalla, niin siihen kiinnitetty pommi olisi irrotettu kaukolaukaisimen avulla. Samoin Japani suunnitteli Toisen Maailmansodan lopulla biologisten aseiden käyttöä USAa vastaan, ja nuo organismit olisi sitten asennettu ilmapalloon, jonka avulla ne olisi kuljetettu kohti kohteitaan. Tuo suunnitelma kuitenkin romuttui USAn hyökättyä Hiroshimaan sekä Nagasakiin ydinaseiden avulla. 

Eräissä erittäin mielikuvitusrikkaiden ihmisten tekemissä suunnitelmissa esimerkiksi lepakkoja, jotka oli opetettu pitämään räjähdysaineita ravintonaan olisi pudotettu noista ilmapalloista lähellä ammustehtaita. Ja sitten lepakot olisivat lentäneet noihin tehtaisiin. Niiden kuljettavat räjähteet olisi varustettu sellaisella vivulla, joka olisi painunut sisään, kun lepakko asettuu nukkumaan. Samoin FU-GO palloja lähetettiin USAan sytyttämään metsäpaloja. Ja joitakin niitä päätyi jopa sisämaahan asti. 

FU-GO pallot inspiroivat myöhemmin Kylmän sodan alussa "Project Genetrix"-nimellä kulkevan operaation, jossa Neuvostoliiton yli lähetettiin korkealla lentäviä ilmapalloja, joissa olevat kaitafilmi- sekä esimerkiksi mikrofonit havainnoivat esimerkiksi ydinkokeita sekä ohi lentäviä hävittäjiä. Genetrix-ohjelma korvattiin myöhemmin U-2 vakoilukoneilla.  Mutta se mikä sitten on jäänyt mainitsematta on se, että nämä samat korkealla lentävät ilmapallot voivat kuljettaa periaatteessa myös esimerkiksi kamikaze-droneja. Tuolloin drone roikkuu stratosfääriin lähetettävässä ilmapallossa, ja sitten tuon dronen paikkaa seurataan suuntimalaiteen avulla. Nämä ajatukset perustuvat siihen, että ilmapallojen kustannukset ovat noin 5% siitä, mitä lentokoneiden kustannukset ovat. 

Toisaalta tuo drone voi käyttää esimerkiksi image-tunnistimeen perustuvaa kohteen tunnistusta, mikä on yhdistetty GPS paikantimeen. Kun tuo ilmapallo on oikeassa kohdassa, niin se vapauttaa dronen, joka etsii kohteen erilaisten sensorien avulla. Samoin joissakin skenaarioissa esimerkiksi pieniä ydinaseita voidaan sijoittaa tuollaiseen ilmapalloon. Eli sen takia esimerkiksi juuri tällaiset ilmapallot aiheuttavat huolta ja murhetta kaikkialla. 


https://www.msn.com/en-in/news/techandscience/china-and-the-world-of-spy-balloons/ar-AA177QTG

https://www.encyclopedia.com/politics/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/balloon-reconnaissance-history

https://historycollection.com/7-foreign-attacks-us-soil-rarely-mentioned-definitely-happened/4/

https://www.encyclopedia.com/politics/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/balloon-reconnaissance-history

https://en.wikipedia.org/wiki/Fu-Go_balloon_bomb


https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara