Siirry pääsisältöön

Koskaan kukaan meistä ei ole tarpeeksi jotain.




Yllä: Kilpisjärven Saana (WikipediaCommons/Lapporten)

Kun puhumme rasismista, suvaitsemattomuudesta sekä muista valtavan ikävistä asioista, niin kohtaamme sellaisia näkökulmia, että koska itse emme kuulu johonkin joukkoon, niin meidän olisi järkevää pitää suumme kiinni. Jos ajattelemme että joskus haluamme puhua esimerkiksi lasten oikeuksien puolesta, niin kohtaamme sellaisia kysymyksiä, että olemmeko itse lapsia tai että onko meillä lapsia? Jos meillä ei ole lapsia, niin silloin saamme sellaisia kommentteja, että "mitä asia teille kuuluu"? 

Eli en juurikaan avaudu niistä asioista, joista kirjoitan blogeihin missään muualla. Enkä suinkaan keskustele näistä asioita missään ruokapöydässä tai kahviossa, koska se saattaa suututtaa jotain muuta henkilöä. Enkä edes kuvittele että nämä asiat mistä kirjoitan ylipäätään ketään kiinnostavat. Siis tietenkin sukututkimus on muotia, mutta joskus joku älähtää siitä, että joku nostaa ikäviäkin asioita esiin noissa tutkimuksissa. 

Se että henkilöllä on jotain muuta kuin lainkuuliaista tai muuten hyväksyttävää joukkoa omassa sukuhistoriassaan saa välillä aikaan ikäviä kirjoituksia. Tuolloin esimerkiksi se että joku on "Isotalon Antin" tai Rannanjärven sukua saa aikaan suuren reaktion, jossa kyseinen henkilö joka on ehkä synytynyt melkein sata vuotta "isotalon Antin" kuoleman jälkeen saa vihat päälleen, koska hän "ihannoi rikollisia" mainitsemalla olevansa tuon  kuuluisan "häjyn" sukulainen. Tuo asia tietenkin on niin, että noiden junkkarien "urotekoja" on todellisuudessa vähintään hiukan paisuteltu. Eli kyseessä ei edes ole niin pahojen miesten joukko, kuin muutamat ihmiset väittävät. Mutta rikollinen menneisyydessä on joidenkin mielestä erittäin paha asia, vaikka tuo rikollinen olisi kuollut yli sata vuotta sitten. 

Tai jos joku muu kuin saamelaiseksi rekisteröity saa päähänsä lähteä selvittelemään sukujuuriaan, ja toteaa jossain blogissa että 200 vuotta sitten hänen esivanhempansa olivat saamelaisia, niin silloin joku kehittää sellaisen ajatuksen, että kyseinen henkilö väittää olevansa saamelainen.  Saattaa olla että tuo henkilö ei ole edes käynyt Lapissa, mutta jos sitten joku DNA tutkimus paljastaa hänellä olevan saamelaisia sukujuuria, niin eikö hän tuota asiaa saa mainita? Merkitseekö se että henkilö mainitsee jonkun taustan automaattisesti sitä, että hän hakee paikkaa Saamelaiskäräjiltä? 



Yllä: Turo's Hevi Geen sovitus kuuluisasta kappaleesta "Isotalon Antti ja Rannanjärvi". Ja satun tietämään että ne olivat vain rumia jätkiä. Oikea Antti Isotalo (1831-1911)syntyi Härmässä vuonna 1831 ja kuoli 1911. 

Wikipedian mukaan"Antti Heikinpoika Isotalo eli Isoo-Antti (30. elokuuta 1831 Alahärmä – 8. elokuuta 1911 Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja puukkojunkkari, joka syntyi Alahärmässä, Hanhimäen kylässä. Yhdessä Antti Rannanjärven kanssa hän johti Isoo-joukko-nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867 Häntä on usein pidetty koko Härmän seudun puukkojunkkareiden kiistattomana johtajana, joka oli todennäköisesti aikansa tunnetuin eteläpohjalainen". (Wikipedia/Antti Isotalo)

Alla Antti Isotalon rikokset, joista hän on ollut käräjillä.

Käräjillä

1855: todettiin syylliseksi puukolla suoritettuun pahoinpitelyyn

1856: tuomittiin sakkoihin laittomasta viinanmyynnistä ja sapatin rikkomisesta

1858: vapautettu vastuusta Matti Tönkän puukotusjutussa, sakkoja aiheettomasta puukonkannosta

1862: sai 38 paria raippoja sekä julkisen kirkkorangaistuksen taskuvarkaudesta

1864: syytettiin luvattomasta viinanpoltosta

1869: tuomittu juopumuksesta käräjäpaikalla, puukon esille ottamisesta, murtovarkaudesta, varkaudesta, väärennysrikoksesta ja tuhopoltosta.

1869: edelleen uusien todisteiden perusteella sai kihlakunnanoikeudessa kuolemantuomion aiemmasta vuoden 1858 puukotustaposta: haki ja sai armahduksen senaatilta 1870, mutta tuomittiin sakkoihin, raipparangaistukseen, kunnianmenetykseen sekä kuritushuoneeseen 12 vuodeksi.

1882: vapautui vankilasta.

1883: pahoinpiteli miehen mutta selvisi sakoilla.


Antti Rannanjärven (1828-1882) tarinan voitte lukea Wikipediasta. Sen tässä sanon että eivät nuo teot mitä kyseine n mies oli tehnyt aivan niin kamalia olleet, vaikka niissä onkin yksi puukotus mukana. Eli melkoisen suurenneltu tuon miehen maine sitten kyllä on, vaikka hänet on tuomittu osallisuudesta puukotukseen. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Isotalo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Rannanj%C3%A4rvi


Siitä sitten nousee joskus oikein suuri haloo, koska kyseinen henkilö ei tiedä miltä tuntuu olla oikea saamelainen, mutta mainitsee kuitenkin saamelaiset sukujuurensa. Kun ajattelemme esimerkiksi tutkimuksia, joita tehdään juuri saamelaisista sekä heidän kulttuuristaan, niin silloin antropologit ja arkeologit kohtaavat sellaisia ikäviä asioita, kuin että heidät leimataan rasisteiksi, koska he tutkivat eli observoivat saamelaisia sekä heidän kulttuuriaan. 

Eli joidenkin ihmisten mielestä he häpäisevät alkuperäiskansaa sekä sen edustajia, koska haluavat tutkia saamelaisia tai heidän kulttuuriaan, vaikka eivät itse ole saamelaisia. Sanotaan että vain henkilö joka ei itse ole ryhmän jäsen voi tutkia ryhmiä objektiivisesti. Tutkijan pitää olla ryhmän ulkopuolinen, koska silloin hänellä ei ole tunteeseen perustuvaa suhtautumista asioihin, joita ryhmässä pidetään tabuna. 

Kun ajatellaan esimerkiksi esineitä joita alkuperäiskansoilta on viety, niin silloin emme ehkä ajattele että jossain menneisyydessä 1980-luvulle asti valtaväestöllä oli usein holhoava asenne vähemmistöjä kohtaan. 1800-luvulla kuului asiaan että alkuperäiskansojen esineitä otettiin surutta museoihin, ja heidät otettiin huostaan, jotta noista ihmisistä voidaan tehdä "kunnon kristittyjä" sekä sulauttaa heidät valtaväestöön. Ja vasta viime vuosina olemme kohdanneet sellaisen asennemuutoksen, että nuo alkuperäisväestöön kuuluvien henkilöiden pyhiä esineitä halutaan palauttaa heille takaisin. Se ei kyllä lohduta niitä, joilta nuo esineet vietiin. 

Kun ajatellaan esimerkiksi pakkohuostaanottoja, joiden avulla alkuperäiskansojen edustajien lapsia otettiin huostaan ja kasvatettiin länsimaiseen tai saamelaisten tapauksessa kantasuomalaisten elämäntavoille, niin saattaa olla että melkein jokaisella suomalaisella on joko romani tai saamelainen suvussaan. Ja tietenkään joku 200 vuotta sitten tapahtunut huostaanotto ei varmaan oikeuta tätä henkilöä käyttämään titteliä "saamelainen". Mutta mieleen vain tulee se, että fennomanian kulta-aikaan ennen Toista Maailmansotaa vähemmistökansojen jäseniä otettiin huostaan ja vietiin lastenkotiin, ja perusteluna oli tuolloin väestön homogenisointi. 

Ikävä asia on se, että väestön homogenisointi melkein tappoi tuon kulttuurin sekä sitä kautta kansan. Käytän tässä tekstissä termiä "alkuperäiskansojen edustaja" siinä merkityksessä että sillä haluan korostaa ihmisen yksilöllisyyttä, eli en pyri esiintymään minkään muun kuin itseni edustajana eli siis kirjoitan tämän kirjoituksen ilman saamelaisten valtuutusta. Siis pakkohuostaanotot eivät kohdistuneet kaikkiin saamelaisiin vaan vain tiettyjä lapsia otettiin huostaan. 

Mutta sitten meidän pitää muistella sellaista asiaa että saamelaiset ovat yksilöitä samalla tavalla kuin me muutkin olemme. Tätä seuraavaa kohtaa voi olla vähän vaikeaa lukea, jos ihminen ajattelee esimerkiksi juuri saamelaisista, että he ovat stereotyyppejä. Saamelaisuuteen kuuluu ainakin meidän etelän miesten eteen tuodun mielikuvan mukaan nimenomaan poronhoito ja metsästys. Mutta mitä jos sitten joku saamelainen on erilainen? Mitä jos hän kokee olevansa parempi esimerkiksi jossain nörttien ammatissa kuin hoitamassa poroja? Eli mitä jos tietokonepelaaminen kiinnostaa enemmän kuin ampuminen? 

Saamelaiset ja muut alkuperäiskansat ovat tietenkin joukko ihmisiä. He eivät välttämättä ole yhtään sen ihmeellisempiä ihmisiä kuin me etelän miehet ja naiset olemme. Eli myös heillä voi olla hyvin suuria ennakkoluuloja muita ihmisiä kohtaan. Ja myös saamelaisyhteisöissä on niitä joita syrjitään. Joten meidän pitää muistaa että kaikki eivät ole samanlaisia, vaikka meidän ehkä pitäisi vähän miettiä mitä sanomme ja kirjoitamme toisista ihmisistä. Siis oli kyseessä kuka hyvänsä, niin yksilö loukkaantuu aina, jos häntä tölvitään tai nälvitään tarpeeksi paljon. 

Kuitenkin jos joku sitten nostaa äänensä kuuluviin, niin häneltä kysytään että "mistä tiedät miltä sen ja sen ryhmä jäsenistä tuntuu"? Sanon tässä julmasti että en mistään. Mutta uskoisin että jos henkilön postiluukusta putoaa ystävänpäiväkortti, jossa muistutetaan että vanha äiti voi vaikka kuolla, sekä vihjataan väkivallasta, niin se ei varmaan kovin mukavalta tunnu. Siis sanotaan että myös vähemmistöihin voi kuulua ihmisiä jotka ovat suvaitsemattomia muita vähemmistöjä kohtaan. 

Ja tietenkin esimerkiksi seksuaaliset vähemmistöt ovat asioita, jotka ovat joillekin ihmisille kuin punainen vaate. Aseet tietenkin nostavat ihmisen itsetuntoa sekä saavat hänet avautumaan muille. Se mitä sitten tuollainen avautuminen saa aikaan on se, että pahimmillaan ase viedään pois. Kun ihminen kokee olevansa voimakas, niin hän saattaa kuvitella että kaikkien muiden pitää mukautua hänen tahtoonsa. Jos joku muu on toista mieltä kuin tuo omasta mielestään voimakas hahmo, joka on ylentänyt itsensä muiden yläpuolelle, niin silloin hän saattaa kohdata erittäin julmaa kiusaamista sekä häirintää. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara